Suomalainen keittää turhaan kuusi paketillista kahvia vuodessa ja kaataa sen viemäriin suurin ruokahävikki syntyy salakavalasti
Paljonko sinulla menee kahvia viemäristä alas? Miten aiot toimia jatkossa?
Kommentit (108)
Miksi kukaan sellaista edes juo. Hirvee hajukin.
Yksi mitallinen vettä ja mittakupilla 1,25dl vettä. Tosin tuollaisilla kuuden paketin hävikeillä ei ole mitään merkitystä, mutta en halua heittää hyvää kahvia pois.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin on sellainen älytön tapa, että pitää aina keittää täysi pannullinen kahvia.
Kahvista tulee parempaa, kun keittää täyden pannullisen.
Silti en ymmärrä tuota väitettä enkä sitä, mihin se perustuu. Ei minulta ole kukaan koskaan kysynyt, minkä verran kahvia - siis sitä keitettyä nestettä - menee viemäriin. Kuka on käynyt mittaamassa ne viemärikahvit?
Ei kai kenelläkään niin paljon vieraita ramppaa, että 6 paketin verran keitettyä kahvia menisi hukkaan siksi, kun vieraat ei juo. 6 pakettia olisi meidän perheessä kuukauden kahvit.
No ei tosiaan mene niin paljon, eikä käytettyjä porojakaan viemäriin laiteta vaan kompostiin.
Vierailija kirjoitti:
Sitten suomalaiset vielä valittavat, ettei ole varaa mihinkään, vaikka "parhaimmat kahvinjuojat" kaatavat yli kaksitoista litraa suoraan viemäriin...
Kuudesta paketillisesta tulee paljon enemmän kahvia kuin 12 litraa. Suurtalousihmiset varmaan osaavat kertoa, montako litraa valmista tulee yhdestä 450-500 gramman kahvipaketista, mutta veikkaan, että lähemmäs 10 litraa. Jos viemäriin menisi 12 litraa kahvia henkeä kohti vuodessa, se olisi ehkä 2 pakettia.
Keitän aina vain sen verran kuin juon. Aamullakin keitän kahvin kuppi kerrallaan, vaikka juon joka aamu kaksi kuppia. Pannussa seisonut kahvi on pahaa.
Vanhempani taas keittävät kahvia hirveitä määriä termariin joka päivä ja kaatavat ison osan lopulta pois. En ymmärrä tätä tapaa. Kahvi on kuitenkin aika tyyristä ja muutenkin älytöntä keittää enemmän kuin juo.
Vuosia olen käyttänyt irtosuodatinta ja vedenkeitintä. Entinen työkaveri kertoi keittävänsä päivittäin kaksi pannullista, joista meni minkä meni. Eksän suvun mökillä kahvihetkestä jäi vaihtelevasti jonkinlainen tilkka pannuun. Tasaisella tahdilla tuo 45 litraa olisi reilu desi per päivä.
Firmoissa neukkariin tulee kahvitarjoilu, mistä kuluu minkä kuluu.
Vedenkeitinhän tuhlaa aivan valtavasti energiaa, yleensä minimimäärä vettä millä vastus peittyy on enemmän kuin kupillinen kahvia.
Oman keittimen täysi pannullinen 6 desiä, laitan vettä puolitoista desiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kapselikahvi. Juuri tarvittava määrä kurkusta kaadettavaksi.
Kahvihävikki on pienempi paha kuin kapselikahvien muovipakkaukset!
Tämä ei pidä paikkaansa!
"Kapselikoneet kuluttavat huomattavasti perinteisiä kahvinkeittimiä vähemmän energiaa. Toisin kuin yleisesti ajatellaan, kahvinvalmistuksen osuus kahvin elinkaaren aikaisista hiilipäästöistä on jopa puolet, siinä missä pakkauksen hävittämisen merkitys on vain muutamia prosentteja.
Toinen puolikas kahvin elinkaaren aikaisista ilmastovaikutuksista syntyy viljelystä. Siksi ei ole yhdentekevää sekään, että kapselikoneissa kahvia menee hukkaan vähemmän kuin kokonaisia pannuja keittäessä."
https://www.skolar.fi/karmeat-kahvikapselit-ja-muita-ilmastomyytteja/
Tähän ikään mennessä on jo oppinut aamukahvin määrän, eli aika tarkkaan juon sen mitä keitinkin, tulee suunnilleen puolitoista isoa mukillista siitä määrästä. Laitan kyllä maitoa aika paljon, joten puhdasta kahvia taitaa olla se yksi mukillinen. Siinä se sitten onkin minun päivittäinen kahvin määrä.
Juon pikakahvia ainoastaan ja sitähän tehdään kupillinen kerrallaan, ei tule hävikkiä.
Minäkin juon vain pikakahvia nykyään kahdestakin syystä. Eka on se, että jos haluaisi hyvää pannukahvia, pitäisi varmaan investoida kalliiseen keittimeen ja arvokkaisiin puruihin. Tuo halpa keitin, joka minulla on, tekee kitkerää kahvia vaikka sitä kuinka puhdistaisi. Toinen on se, että kahvia tuppasi jäämään aina yli, vaikka yritin keittää vain sen verran, mitä juon. Tuntui tyhmältä kaataa sitä sitten viemäriin.
Pavuista jauhava kone, ei tule tippaakaan hukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Pavuista jauhava kone, ei tule tippaakaan hukkaa.
Ja kahvipavut paahdetaan itse.
Kaffemaskinen mal just så mycket bönor per gång som behövs för en kopp av sådant kaffe som man vill ha. Spill av kaffegrädde blir det inte då förpackningarna är 10 g var och inte några deciliter som står öppna i kylen och som dessutom kyler ner kaffet. Ett annat alternativ är att använda mjölkskummaren. Koppen värmer man upp före espresson eller ens en café crème.
Hos oss går inte så mycket som en kaffeböna till spillo.
Käytän Aeropressiä, jolla voi tehdä max. kaksi espressoannosta kerrallaan. Ei tule siis hävikkiä ollenkaan.
Joo no väliäkö sillä peruskuluttajalla taas on, kun ravintoloissa/kahviloissa/huoltsikoilla kaadetaan kahvia tonkkatolkulla viemäriin jos se on ehtinyt seistä vaikkapa pari tuntia. Niissä laitteissa kun ei yleensä voi määritellä keitettävän kahvin määrää, vaan aina tulee pannullinen/säiliöllinen.
Ravintoloissa ja kahviloissa työskennelleenä olen taatusti kaatanut tuhansia litroja kahvia viemäristä alas juuri siksi, että aamulla keitetty kahvi ei vain enää ole tuoretta lounasaikaan tai iltapäivällä.
Ei sitä palaneen makuista pannunpohjimmaista voi juoda.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ylen artikkelin mukaan:
"Kuluttajaliiton kyselytulosten mukaan ikä ja talouden koko vaikuttavat kuluttajien hävikin määrään. Ruokahävikki näyttää olevan erityinen haaste nuorille aikuisille. Nuoret aikuiset hukkaavat selvästi useammin syömäkelpoista ruokaa kuin muut ikäryhmät.
Seuraavaksi eniten hävikkiin menee hedelmiä, vihanneksia, juureksia ja leipää. Vielä kaksi vuotta sitten kahvi oli kolmanneksi suurin hävikkiin päätyvä tuoteryhmä heti vihannesten ja hedelmien jälkeen."
Entä sitten, mitä väliä? Kiertoon se menee biojätteissä.
Ruuantuotanto kuluttaa resursseja. Ei se jäte ole se ongelma vaan hukatut resurssit (alkutuotannosta logistiikkaan, eli lannoitteet, polttoaineet, työmäärä, tarvittu maa-ala, päästöt, elintarviketeollisuus, pakkausmateriaalit, kaupan alan jutut)
Meillä ei mene hukkaan tippaakaan. Termospullot on keksitty.
Entä sitten, mitä väliä? Kiertoon se menee biojätteissä.