Nasima Razmyar vaietusta ongelmasta Helsingin kouluissa: Inkluusio ajaa luokkia kaaokseen =D
Kommentit (236)
Vierailija kirjoitti:
Ja vieläkin tarraudutaan epätoivoisesti ajatukseen siitä, että erityisluokkia ei saa perustaa. Ennemmin tuhotaan kokonaisten ikäluokkien opetus häiriköiden vuoksi. Kyllä tämä maa on tosi hienolla polulla.
Tuo on muuten jännä paradoksi että nykyään yksi jos toinen haluaa olla niin erityinen (ja siihen suorastaan kannustetaan), ja kuitenkin koulumaailmassa ei kukaan saisi olla erityinen. Yhtä samaa massaa vaan. Vaikka olisi minkälaisia ongelmia ja käytöshäiriöitä.
Vierailija kirjoitti:
10 vuoden kuluessa ollaan uudenmaan kouluissa siinä tilanteessa ettei opettajia saada enää töihin, sen verran haastavaa menoa inkluusion takia nykyisellään. Suurin osa erityisopettajien työstä menee ei suomenkielisten oppilaiden tukemiseen ja luokissa moni kotimaisen kielen oppilas jää ilman tukea.
Tämä tilanne on jo monessa pk-seudun koulussa. Pahenee vuosi vuodelta, vielä n. 5 vuotta sitten esim. Espoossa tätä ongelmaa ei ollut. Nyt on.
Länsimailla on historiallinen taakka kolonialismista ja siten velvollisuus tuhota itsensä.
Ruotsin viitoittamalla tiellä...
Mulla on opettajatausta ja olen hakenut opetusviraston hommiin, ihan puhtaasta halusta kehittää meininkiä kouluissa. Hakusessa heillä oli "pedagoginen asiantuntija". No, eiväthän ne ottaneet edes haastatteluihin, vaan ilmoittivat painottavansa hallinnollista osaamista - pedagogisen asiantuntijan hommaan! Olin ajatellut, että tuore kokemus kentältä olisi hyvä juttu, mutta taitaa olla niin, etteivät opetusvirastot halua oikeasti kouluissa töissä olleita sinne pilaamaan uudistusprojektejaan. Niinpä tämä inkluusiohullutus jatkuu ja päättäjät hokevat "ei erityisluokkia" kuin robotit.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tämä aika pian johtaa siihen, että perustetaan yksityisiä kouluja, jonne ei ongelmatapauksilla ole asiaa.
Varakkaiden lasten vanhemmat haluaa lapsilleen hyvän kouluympäristön ja ovat siitä valmiita maksamaan. Yhteiskunta eriytyy tälläkin tavoin entisestään.
Mutta voiko lasten vanhempia siitä syyttää, että haluavat jälkikasvulleen mahdollisimman hyvän opetuksen? Mielestäni ei voi.
Suomessa on jo yksityisiä kouluja. Esim yhdessä sellaisessa oppilaaksi ei pääse sellainen, jolla on oppimisessa tai kielen kehityksessä ongelmia. Myöskään yhtäkään tummempaa ihmistä siellä ei ole.
En ymmärrä artikkelia enkä keskustelua. Inkluusio on eri asia kuin maahanmuutto, eikö?
Ei suomea puhuva maahamuuttajataustainen lapsi lähtökohtaisesti tarvitse erityistä tukea.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä artikkelia enkä keskustelua. Inkluusio on eri asia kuin maahanmuutto, eikö?
Ei suomea puhuva maahamuuttajataustainen lapsi lähtökohtaisesti tarvitse erityistä tukea.
ja missähän se sellaisella taustalla oleva lapsi olisi yhtäkkiä sujuvaa suomea oppinut? Kun luokalla useita samaa kieltä puhuvia, puhuvat keskenään omaa kieltään. Jää sekä se suomen kieli oppimatta, että kaikki muut aineet, kun opetuskieli on suomi.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä artikkelia enkä keskustelua. Inkluusio on eri asia kuin maahanmuutto, eikö?
Ei suomea puhuva maahamuuttajataustainen lapsi lähtökohtaisesti tarvitse erityistä tukea.
Kyllä muuten tarvitsee, ainakin tehostettua tukea. Esim. Espoon erityisen tuen oppilaista 80% on vieraskielisiä. Ja onkohan sattumaa, että juuri Vantaa purki erityisluokat jo 10 vuotta sitten ensimmäisten joukossa, siellä kun sattuu olemaan enemmän vieraskielisiä kuin missään muussa kaupungissa. Fakta on, että meillä ei ole resursseja näin ongelmalliseen porukkaan kuin mitä tänne kehitysmaista lappaa. Eikä auta paljoa päivähoitoon panostaminen, kun tällä hetkellä yläkoulussa olevat kielitaidottomat on olleet vielä 5 vuotta sitten siellä kehitysmaassaan. Ei ole ollut satukirjoja eikä palikoita, värikynäkin on vieras esine ja laulaminen syntiä, varhaiskasvatus ja alakoulu on mennyt 14-vuotiaana synnyttäneen lukutaidottoman äidin helmoissa pyöriessä ilman virikkeitä. Nyt sitten ovat kielitaidottomina samassa luokassa kantislasten kanssa. Ja näitä on paljon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä artikkelia enkä keskustelua. Inkluusio on eri asia kuin maahanmuutto, eikö?
Ei suomea puhuva maahamuuttajataustainen lapsi lähtökohtaisesti tarvitse erityistä tukea.
Kyllä muuten tarvitsee, ainakin tehostettua tukea. Esim. Espoon erityisen tuen oppilaista 80% on vieraskielisiä. Ja onkohan sattumaa, että juuri Vantaa purki erityisluokat jo 10 vuotta sitten ensimmäisten joukossa, siellä kun sattuu olemaan enemmän vieraskielisiä kuin missään muussa kaupungissa. Fakta on, että meillä ei ole resursseja näin ongelmalliseen porukkaan kuin mitä tänne kehitysmaista lappaa. Eikä auta paljoa päivähoitoon panostaminen, kun tällä hetkellä yläkoulussa olevat kielitaidottomat on olleet vielä 5 vuotta sitten siellä kehitysmaassaan. Ei ole ollut satukirjoja eikä palikoita, värikynäkin on vieras esine ja laulaminen syntiä, varhaiskasvatus ja alakoulu on mennyt 14-vuotiaana synnyttäneen lukutaidottoman äidin helmoissa pyöriessä ilman virikkeitä. Nyt sitten ovat kielitaidottomina samassa luokassa kantislasten kanssa. Ja näitä on paljon!
Niin, eikös heidän ihan kuulukin tulla aika huonoista oloista - muutenhan he ovat vain elintasop ako laisia. Jos ovat, niin varmaan tarviivat kaikenlaista terapiaa. Siis sen kieleen liittyvän erityisopetuksen lisäksi.
Näsimä ja Näsimän w.ö.k.k.i.bisnes. Turha narisija koko ämmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tämä aika pian johtaa siihen, että perustetaan yksityisiä kouluja, jonne ei ongelmatapauksilla ole asiaa.
Varakkaiden lasten vanhemmat haluaa lapsilleen hyvän kouluympäristön ja ovat siitä valmiita maksamaan. Yhteiskunta eriytyy tälläkin tavoin entisestään.
Mutta voiko lasten vanhempia siitä syyttää, että haluavat jälkikasvulleen mahdollisimman hyvän opetuksen? Mielestäni ei voi.
Suomessa on jo yksityisiä kouluja. Esim yhdessä sellaisessa oppilaaksi ei pääse sellainen, jolla on oppimisessa tai kielen kehityksessä ongelmia. Myöskään yhtäkään tummempaa ihmistä siellä ei ole.
Steiner?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tämä aika pian johtaa siihen, että perustetaan yksityisiä kouluja, jonne ei ongelmatapauksilla ole asiaa.
Varakkaiden lasten vanhemmat haluaa lapsilleen hyvän kouluympäristön ja ovat siitä valmiita maksamaan. Yhteiskunta eriytyy tälläkin tavoin entisestään.
Mutta voiko lasten vanhempia siitä syyttää, että haluavat jälkikasvulleen mahdollisimman hyvän opetuksen? Mielestäni ei voi.
Suomessa on jo yksityisiä kouluja. Esim yhdessä sellaisessa oppilaaksi ei pääse sellainen, jolla on oppimisessa tai kielen kehityksessä ongelmia. Myöskään yhtäkään tummempaa ihmistä siellä ei ole.
Kuulostaa Paimion ala-asteelta, jota kävin 70-luvun lopulla. Apukoululaiset kävivät eri koulua, eikä koulussa ollut edes mus ta laisia, puhumattakaan so malei sta tai a ra beista.
Sellaista meillä oli vielä sellaiset 40 vuotta sitten. Sen jälkeen meille tunkutettiin ajatus, että sivistyksemme mitta on kuinka paljon otamme tänne pak ola isia.
Vierailija kirjoitti:
Näsimä ja Näsimän w.ö.k.k.i.bisnes. Turha narisija koko ämmä.
Marinin bilekaveri, menisi kotimaahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vieläkin tarraudutaan epätoivoisesti ajatukseen siitä, että erityisluokkia ei saa perustaa. Ennemmin tuhotaan kokonaisten ikäluokkien opetus häiriköiden vuoksi. Kyllä tämä maa on tosi hienolla polulla.
Tuo on muuten jännä paradoksi että nykyään yksi jos toinen haluaa olla niin erityinen (ja siihen suorastaan kannustetaan), ja kuitenkin koulumaailmassa ei kukaan saisi olla erityinen. Yhtä samaa massaa vaan. Vaikka olisi minkälaisia ongelmia ja käytöshäiriöitä.
Jostain syystä Suomessa ei saa olla lahjakas. Eikä ahkera ja eteenpäinpyrkivä. Sellaisilta otetaan kyllä luulot pois heti kouluelämässä.
Sitten taas jos olet joku liiman imppaaja tai häirikkö, niin päätä silitellään. Siksi Suomessa kiusattu pistetään vaihtamaan koulua ja kiusaajat saavat jatkaa. Merkillistä.
Ehkä pääkaupunkiseudulla inkluusion ongelmana on kielitaidottomat mutta näin ei ole kehyskunnissa ainakaan vielä. Inkluusio on silti toimimaton, kun samassa luokassa on tosiaan ne häiriöherkät, riehujat, oppimisvaikeuksiset ja erilaisista vammoista kärsivät. En käytä tarkoituksella nepsy-sanaa, koska käytännössä se voi tarkoittaa noista jokaista mutta ongelma on vain täysin eri. Miten ihmeessä häiriöherkkä voi oppia, jos vieressä touhuaa duracell-pupu tai yleensä jopa useampi? Mikään määrä aikuisia ei pysty tilannetta muuttamaan, sillä se riehuja voi käyttää ääntä, liikettä, ilmeitä ohi aikuisten ja jo se, että aikuinen siinä hyssyttelee, häiritsee herkkiä.
Olen ollut luokassa, jossa oppilaita oli 16 ja meitä aikuisia kolme. Ihan yleisopetuksen luokka kyseessä. Viisi oppilasta vei kaiken huomion ja 11 muuta olivat täysin omillaan, mukana kaksi kielivaikeuksista kärsivää ja kolme erityisen tuen oppilasta ja pari ihan vain heikkoa mutta hyvinkäyttäytyvää. Ratkaisuna ei ole lisätä aikuisten määrää eikä vähentää oppilaiden määrää vaan erityinen tila näille, jotka sabotoivat luokan opetusta. Mutta ei, näin ei voi tehdä, kun sitä kuraa on jaettava kaikille.
Mitä jos annetaan häiriköiden olla yleisopetuksessa ja perustetaan oppimishalukkaille se oma erityisryhmä, o-luokka, jonne voi tulla vain ne, jotka osaavat antaa työrauhan muille?
Ja vieläkin tarraudutaan epätoivoisesti ajatukseen siitä, että erityisluokkia ei saa perustaa. Ennemmin tuhotaan kokonaisten ikäluokkien opetus häiriköiden vuoksi. Kyllä tämä maa on tosi hienolla polulla.