Voiko suhde toimia ilman suurta intohimoa ja seksuaalista himoa toista kohtaan?

Kyllä, sitä kutsutaan ystävyydeksi.

Mä ainakin rakastun mieheni uudelleen ja uudelleen. Tottakai huonoja hetkiäkin on ja mahtuu 30 vuoteen.

Vierailija kirjoitti:

Kestää niin kauan kuin jompikumpi kohtaa sen ihmisen , johon syntyy intohimoinen rakkaus.

Sen intohimoisen rakkauden vaan pitää olla myös molemmin puolista.

Itselläni ei.

Voi toimia. Mutta molempien pitää olla samalla viivalla asian suhteen. Kaikille seksi ei ole suhteessa (tai ylipäätään) tärkeää.

Kokeiltu on, ei toiminut. 

Voihan se toimia, jos se on molemmille hyvä lähtökohta. Ongelmia voi syntyä, jos toinen haluaa intohimoa ja toinen ei. Silloin toinen on tyytyväinen ja toinen ei. Todennäköisesti ei-tyytyväinen osapuoli alkaa jossain vaiheessa jollain tavalla hakemaan kaipaamaansa muualta - salaa tai avoimesti. Suhde voi silti pysyä kasassa, vaikka se ei olekaan ihanteellinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kestää niin kauan kuin jompikumpi kohtaa sen ihmisen , johon syntyy intohimoinen rakkaus.

Sen intohimoisen rakkauden vaan pitää olla myös molemmin puolista.

No siinähän sanottiin,että kestää niin kauan kuin jompikumpi löytää....ellei löydä niin suhde toimii...-luetun ymmärtäminen-!

Jos on tunneyhteys ja läheisyyttä, eikä kumpikaan nuudu intohimon puutteeseen niin kyllä voi toimia.

Toinen roikkuu suhteessa rahan takia ja toinen tarvii ruuanlaittaja-siivoojan,voi toimia!

AInainen selittely ja mustan valkoiseksi väittäminen,räikeäkin valehtelu melkein koko ajan,vastuunpakoilu kun itse ei viitsi/jaksa/ei tunnu kivalta

Vierailija kirjoitti:

AInainen selittely ja mustan valkoiseksi väittäminen,räikeäkin valehtelu melkein koko ajan,vastuunpakoilu kun itse ei viitsi/jaksa/ei tunnu kivalta

Sori,meni väärälle sivulle

voi, jos molemmat haluavat suhteelta samoja asioita eikä kumpikaan tunne suhteesta puuttuvan mitään. usein jommasta kummasta kuitenkin valitetaan ja myöhemmin erotaan

Vierailija kirjoitti:

Kokeiltu on, ei toiminut. 

Sama, pitkään meni ystävyytenä ja kumppanuutena. Sitten alkoi selvästi ilmapiiri kiristyä ja etääntyminen kiihtyi. Lopulta rakastuin toiseen. Ei toiminut siis mulla kuin muutamia vuosia, vaikka silloinen kumppani onkin huipputyyppi.

Sata vuotta sitten suuri osa liitoista oli järkiliittoja.

Voi toimia, jos kumpikaan ei muuta kaipaa. Itse olin kymmenen vuotta kaverisuhteessa, oli kivaa ja turvallista, yhteisiä kiinnostuksen kohteita, mutta ei tehnyt mieli koskea puolisoon. Erosin kun huomasin kaipaavani seksiä ja intohimoa, ihastuin muihin miehiin.

Tapasin miehen, jonka kanssa olen ollut nyt toiset kymmenen vuotta. Tuntuu mahtavalta joka ilta ja aamu haluta kietoutua toisen kehoon ja suudella, silitellä, kosketella... Arjessa paljon kosketusta ja pussailua.

Kaikki voi toimia, kunhan on ítse tyytyväinen. Itseä ja toista ei kannata huijata.

Kyllä kun molemmat aseksuaaleja.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai voi. Onpahan vaan tylsä suhde.

Ai ainoa ei-tylsä asia parisuhteessa on seksi??

Meillä ei ole koskaan ollut erityistä intohimoa tai läheisyyttä koska mieheni ei pidä koskettamisesta. Mulle taas se on ollut tosi tärkeää aina ja tämä onkin ollut elämäni suurin kompromissi. Seksiä kuitenkin on ollut 26 vuotta ja sen yhteydessä tietty halailua ja suutelua. Tyydyttävää vaikkei tajunnanräjäyttävää.

Mutta tylsää meidän elämä ei ole koskaan ollut😂 Iso perhe, lastenlapsia, rakkaita ystäviä, 3 raksaa, nyt remppaprojekti Italiassa, kivat työt, matkoja jne. Välillä itseäkin hengästyttää mutta joka päivälle keksitään jotain kivaa. Pientä tai isoa, ei väliä.

Olemme toistemme parhaat ystävät ja kumppanit kaikessa, rakastetut.

Kyllä ja ei. Muotoilisin ennemminkin niin, että parisuhteessa ei tarvitse olla seksiä. En ole parisuhteessa seksin takia eikä seksi muutenkaan ole elämässäni mitenkään tärkeää. Intohimoa ja rakkautta 15v parisuhteessani kuitenkin on.

Enkä todellakaan näe tilannetta, että yhtäkkiä tapaisin jonkun, joka sytyttäisi kovemmin seksuaalisesti, ja sitten "se olisi menoa". Olen kokenut tällaisen suhteen jo reiluna parikymppisenä, en tarvitse sellaista enää.

No asiathan ovat harvoin vain joko-tai tyyppisiä. Suhde varmaan harvoin toimii jos siinä ei ole yhtään intohimoa koskaan. Mutta mikä sitten on riittävä määrä intohimoa, riippuu varmaan ihan siitä pariskunnasta.

On myös väärinkäsitys että intohimo olisi automaattisesti hyvän seksin tae tai että intohimottomuus poistaisi seksin suhteesta. Hyvin intohimoinen suhde voi myös sisältää mustasukkaisuutta ja vallankäyttöä joten se ei ole automaattisesti hyvä. Intohimoton seksikin voi myös olla toista huomioon ottavaa, hellää, monipuolista jne.