Olenn ollut koko ikäni ikisinkku (30v) mutta nyt olen tavannut erään ja nolottaa kertoa läheisille

Jätä se sika

Niin, et uskalla kertoa että olet homoseksuaali, no en ihmettele.

Voihan ne yllättyä pienesti, mutta äkkiä ne tottuu ja näkee teidät nopeasti parina. Läheiset kuitenkin toivoo, että sulla on hyvä olla.

Miksi hitossa pitäisi kertoa? Eiköhän se selviä ajan mittaan.

Ymmärrän. - Oeln kymmenen vuotta sinua vanhempi Ap, enkä eläessäni ole ollut parisuhteessa. Voin vain kuvitella mitä tapahtusi, jos vosin joskus vielä -kuten olen moensti tovonut ja haaveillut- esitellä muille omna rakkaani ja erityiseni. - Vo olla, että joku saattaisi pettyä. koska tähämn asti ovat voineet lohduttauta ajatuksella, että minä sinkkuna sitten lohdutan, kuunteeln ja olen olkapäänä heille kun heillä on suhteessaan kurjaa tai kun se on päättynyt. - Tai kuinka olen ioinnut ja tsempannut heitä kun heillä on ollut perhosia vatsanpohjalla ja ovat oleet ihastuneita ja sittemmin rakastuneita....Huokaus ehkä joskus veilä on mininkin vuoroni.  

Vierailija kirjoitti:

Niin, et uskalla kertoa että olet homoseksuaali, no en ihmettele.

Vain otettu lääke auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, et uskalla kertoa että olet homoseksuaali, no en ihmettele.

Vain otettu lääke auttaa.

No, ota ne lääkkeesi, mitä tänne siitä ilmoittelet?

Eksä oli tämmöinen 30v ikisinkku ja minut esiteltiin perheelle ja ystäville hyvin nopeasti. Se oli aika kiusallista, kun ystävät ja heidän puolisonsa toistelivat kuinka kivaa on, että hänellä on viimein joku. Perhe vihjaili häistä seuraavalle kesälle. Eli jos lähipiirisi on tuon tyylistä, niin heitä ja kumppania täytyy ehkä hieman koutsata tilanteeseen jotenkin.

Ei se suhteesi kelleen kuulu. Minä esim. soitin äidilleni n. 10v pitämättömän yhteydenpidon jälkeen ja sanoin hänelle, että hänestä on tullut mummi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi hitossa pitäisi kertoa? Eiköhän se selviä ajan mittaan.

Hyvä kysymys -.En ole hän, jota kmmentoit e. en ole siis Ap- mutta en malta olla jatkamatta, että kun on ikänsä kuullut ja nähnyt kuinka muut ovat hehkuttaneet pyytämättä tosinaan tarkoituksella tosinaan tahtomattaan omaa onneaan ja iloaan ja kuherreleet vaivaannutavauuteen ja ärsyttävyyteen asti, niin olisi joskus mukava päästä kertomaan tai näyttämää, että nyt on minun koittanut viimen minunkin vuoroni saada kokea ja tuntea se, miltä tuntuu olla tosien vierellä; sen yhden ja erityisen rakkaana joka osoittaa kiintymystä ja välittämistä. 

Vaikka näinsanoessani teidän jo kuinka minua varoitetaan ja huomautetaan, että voi, voi kel onni onse onnen kätkeköön ja varmaa onkin, että minun tuurillani suhde, sikäli kun sellasiesta edes vosi puhua päättyisi enen kuin se olisi kunnolla alkanutkaan....

Olen niin monta kertaa saanut siipeeni, että pelkään jo, että luultavasti en koskaan pääse parisuhteeseen, kun omalla epävarmuudellani tai sitten yli-innokkuudellani pilaan koko jutun alkuunsa.   

Vierailija kirjoitti:

Ei se suhteesi kelleen kuulu. Minä esim. soitin äidilleni n. 10v pitämättömän yhteydenpidon jälkeen ja sanoin hänelle, että hänestä on tullut mummi.

Miksi soitit? Halusitko elvistellä.

Ikisinkku on jo määritelmällisesti ihminen, joka on sinkku syntymästä kuolemaan. Ei tarvitse erikseen ilmoittaa, että on ollut ikisinkku "koko ikänsä".