Missä kohdin Sinusta menee ALKOHOLISOITUMISEN raja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun ei pysty olemaan juomatta. Esim. minulla on nyt avattu punaviinipullo kaapissa, mutta en koe mitään pakkoa juoda sitä. Ehkä juon sitä huomenna riistapadan kanssa. Alkoholistilla ei viina säily vaan on pakko juoda kaikki pois.

1. viini menee pilalle avattuna

2. Jos juot sen huomenna arkipäivänä olet ilmeisesti alkoholisti.

Tämä että alkoholia "saa" juoda vain tiettyinä viinonpäivinä, on alkoholismia. Viina on sinulle palkkio, jota odotat kieli pitkällä koko viikon, jotta pääset juomaan. Säälittävä luuseri.

Meille normaaleille ihmisille alkoholi on osa ruokakulttuuria, eikä sen käyttäminen tai käyttämättömyys riipu viikonpäivistä vaan siitä, mitä ruokaa on tarjolla. Mutta sellaistahan ei alkoholisti-juntti pysty käsittämään.

Ja sama raivostunut alkoholisti taas asialla. Et ole normaalia nähnytkään 🤣

Jos ajatus viikonlopusta ilman alkoholia tuntuu ahdistavalta. Jos ajatus alkoholittomista juhlista tuntuu ahdistavalta. Jos ajatus mökkireissusta tai risteilystä ilman alkoholia tuntuu ahdistavalta. 

Jos muiden puuhien lomassa miettii jo, milloin pääsee seuraavan kerran juomaan. Ja jos huomaa innostuvansa jo siitä, kun ajattelee sitä juomista. Jos ei osaa keksiä, mitä sitten tekisi, jos ei juokaan viikonloppuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se kun alkoholi alkaa aiheuttaa ongelmia. Eli siis säännöllisesti ei pysty viemään lapsia harrastuksiin aamulla tai hakemaan illalla, menemään aamulla autolla töihin vaikka pitäisi tms. Silloin homma on livennyt käsistä.

Entä jos silloin tällöin juo niin että maanantaina tärisyttää.

Perusjuttuja, jos sillon tällöin. Jos joka maanantaina, jotain varmaan tarttis tehdä

Itsellä alkoholi on mielessä paljon, haluaisin juoda, mutta en juo kun aina menee överiksi..viimeksi kaaduin pahasti..voin olla helposti vuodenkin juomatta, mutta jossain kohtaa sorrun kokeilemaan ja aina lähtee käsistä..tänä vuonna olen juonut kerran ja silloin oli tuo kaatuminen..

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni silloin, jos ihminen ei tietyissä hetkissä pysty olemaan juomatta. Esim. Joka viikonloppu täytyy juoda tai iltaisin aina ottaa pari.

Eli siis, alkoholia on saatava tietyissä hetkissä. Oli se sitten vain esim. kolme annosta.

No siitäkin tietää olevansa rapajuoppo, jos ei kolmesta annoksesta tule todella tukevaan humalaan.

Vierailija kirjoitti:

Tee netissä Audit-testi. Saat ammattilaisen noin vastauksen tuota pikaa. Olet luultavasti lähempänä rajaa kuin luuletkaan.

Kaikella käytöllä saa tästä testistä alkoholistin leiman :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee netissä Audit-testi. Saat ammattilaisen noin vastauksen tuota pikaa. Olet luultavasti lähempänä rajaa kuin luuletkaan.

Audit-testi on melkoisen epämääräinen. Pisterajat on niin alhaiset, että käytännössä jos juot alkoholia, olet alkoholisti. Siis sellaisella muualla Euroopassa ihan normaalilla juomisella (viinilasi illallisen kanssa) saa jo itselleen lievän alkoholistin paperit.

Ainoa laillinen päihde ja jos vähänkin juot olet alkoholisti. Voihan raittiushenkilö tätä pelleilyä.

Fyysiset vieroitusoireet. Sitä ennen kyse on alkoholiongelmasta, sen jälkeen fysikaalisesta addiktiosta.

Siinä että on alkoholisti. Audit-testeillä sun muilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, suurin osa juopoista suurkuluttajista ei ole alkoholisteja.

Aika matalat annosmäärät ovat nykysuositukset, mutta kuinka kauan on mennyt riskirajoilla on se juttu. Jos lomalla vaikka joisikin pari lasia päivässä ei vielä ole haitaksi, mutta joka päivä juotuna on. Riskit alkavat todella pienestä mutta hälytysrajat, eli korkean riskin rajat, ovat nykyään  miehillä 6-7 annosta päivässä, viikossa 23. Naisilla kerralla 5-6 annosta ja viikossa 12-16 annosta. Mutta kohtalainen riskin rajat   miehillä 14 annosta viikossa ja naisilla 7.  Yli 65 v ei saisi juoda kerralla kuin 2 annosta.

Kannattaa kysyä omilta lapsilta, mikäli ovat pieniä. Luultavasti penskat ei tykkää edes sen vertaa, mitä vähäinenkin viinatujaus muuttaa oman vanhemman käytöksen erilaiseksi. Siitä voi sitten päätellä, että mitä isompi läträäminen merkkaa. Lasten kannalta olisi hyvä, jos edes toinen vanhempi ei ottaisi heidän nähtensä koskaan. Ennen vanhaan oli monesti niin.

Ihan huuhaata nuo rajat. Itse juon alkoholia korkeintaan parin kuukauden välein ja siinä välissä en lainkaan, mutta sitten vedetään sellaiset ~20 annosta. Alkoholin kohtuukäyttö on järjetöntä. M40

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni silloin, jos ihminen ei tietyissä hetkissä pysty olemaan juomatta. Esim. Joka viikonloppu täytyy juoda tai iltaisin aina ottaa pari.

Eli siis, alkoholia on saatava tietyissä hetkissä. Oli se sitten vain esim. kolme annosta.

No siitäkin tietää olevansa rapajuoppo, jos ei kolmesta annoksesta tule todella tukevaan humalaan.

Siitä on aika vaikea tulla todella tukevaan humalaan, kun kolmen annoksen eli kahden tuopin jälkeen voi vielä lain mukaan ajaa autollakin.

Kun valehtelee itselleen ettei alkoholiongelmaa ole.

Jos 3 päivää viikossa pitää päästä viihteelle. 

Jos juo joka ilta tai käyttää kaiken vapaa-ajan ja viikonloput juomiseen on se jo alkoholismia. Sitä on eri asteita. Vanhempani olivat alkoholisteja eikä se alkanut yhdessä yössä, vaan pikkuhiljaa asteittain iltakaljoista ja viikonlopuista täydelliseen rapajuoppouteen.

Vierailija kirjoitti:

Jos ajatus viikonlopusta ilman alkoholia tuntuu ahdistavalta. Jos ajatus alkoholittomista juhlista tuntuu ahdistavalta. Jos ajatus mökkireissusta tai risteilystä ilman alkoholia tuntuu ahdistavalta. 

Jos muiden puuhien lomassa miettii jo, milloin pääsee seuraavan kerran juomaan. Ja jos huomaa innostuvansa jo siitä, kun ajattelee sitä juomista. Jos ei osaa keksiä, mitä sitten tekisi, jos ei juokaan viikonloppuna.

Ehkä se sitten on alkoholismia , mutta se ei ole karannut kuitenkaan haitalliseksi. 

Jos ei maanantain ja tiistain saikuttaminen riitä viikonlopun jälkeen voi puhua juomisongelmasta.

Vierailija kirjoitti:

Jos ajatus viikonlopusta ilman alkoholia tuntuu ahdistavalta. Jos ajatus alkoholittomista juhlista tuntuu ahdistavalta. Jos ajatus mökkireissusta tai risteilystä ilman alkoholia tuntuu ahdistavalta. 

Jos muiden puuhien lomassa miettii jo, milloin pääsee seuraavan kerran juomaan. Ja jos huomaa innostuvansa jo siitä, kun ajattelee sitä juomista. Jos ei osaa keksiä, mitä sitten tekisi, jos ei juokaan viikonloppuna.

Haha. Ajatus juhlista, mökkireissusta tai risteilystä missä muut on kännissä (kuten enimmäkseen aina on) ja itse joutuu katselemaan niitä selvinpäin tuntuu kenen tahansa mielestä ahdistavalta.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa kysyä omilta lapsilta, mikäli ovat pieniä. Luultavasti penskat ei tykkää edes sen vertaa, mitä vähäinenkin viinatujaus muuttaa oman vanhemman käytöksen erilaiseksi. Siitä voi sitten päätellä, että mitä isompi läträäminen merkkaa. Lasten kannalta olisi hyvä, jos edes toinen vanhempi ei ottaisi heidän nähtensä koskaan. Ennen vanhaan oli monesti niin.

Minä olin varmaan erikoinen lapsi kun muistan että minusta oli kiva kun vanhemmat otti, sain karkkirahaa sen minkä halusin ja tehdä rauhassa mitä halusin :D

Eivät olleet tosin aggressiivisia humalapäissään tai mitään semmosta.