Mikä Stella Harasekia vaivaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi tyttörukkaa...

Keski-ikäinen nainen. Koira kuoli vähän aikaa sitten ja kirjaprojektista ei tule millään valmista. ADHD ja endometrioosi. Kaikenlaista vaivaa , kipua ja vastoinkäymistä siis.

Onko Juno kuollut? Onko kerrottu miksi/mihin?

Vanhuuden tuomiin ja rodulle ominaisiin vaivoihin vissiin. Instan storyjen mukaan koiraa oli käytetty lääkärissä usein ja rahaa oli mennyt merkittävästi. Toivottavasti seuraava koira on terveempää rotua. Nyt heillä on hoidossa 1-2 kavereiden mäykkyä, joten tuskin ihan heti tulee uutta omaa koiraa.

Imagen uudessa haastattelussa kertoo, että koira kuoli aggressiiviseen syöpään.

Onko jo selvinnyt mikä sitä toista eläkeläiskoiraa vaivaa, kun on rampattu lääkärissä ja syötetty monta antibioottikuuria putkeen. Johonkin kuvauksiin oli menossa. Taitaa palaa aikalailla rahaa eläinlääkärikuluihin.

Mielestäni lahjakas nainen, joka laittoi ehkä vähän liikaa itsestään somejulkisuuteen. Ajankuvaa toki eikä ainoa laatuaan. Voi se silti olla että nuo muille uhrauksilta näyttävät ovat mahdollistaneet tietyt piirit ja elämäntavan josta ei voi päästää irti.

Ajan henki on nyt selvästi toinen kuin vielä 15v sitten. Ihanaa kun ei tarvitse elää jatkuvassa valokeilassa. Kaipa tuohonkin jää koukkuun. Minäbrändiin ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Ja uskollisiin seuraajiin.

Joko Karjaan talo on rempattu ja elämä jälleen hymyilee Stellalle ja Jarskille?

Aidosti never heard.

Joko uusi koira on jo opetettu nukkumaan aurinkolänteissä ja syömään pensasmustikoita? :D

Joko Stellalla kuuraisen jään kirpeä kimmellys on solahtanut talon unohdettuihin siimeksiin ja kirkastanut sielun jälleen ajattelemaan elämän rytmejä ja rakenteita, horisonttia ja likaisia kynnenalusia? Vai onko elämä edelleen rouheaa ja huokoista?

Joko Mikko on saanut raksan tehtyä vai kulkeeko Stella edelleen tyhjissä huoneissa hiljaisuutta kuunnellen, kynttilöitä sytyttäen ja sitrushedelmiä kippoihin ja kuppeihin halkaisten koiran tuhinan levittäessä huoneet täyteen sakeaa unen tuoksua?

Vieläkö Jarnon persikannukkaiset pakarat haahuilevat reteyttä uhkuen ihan muina muijina Stellan kuvavirrassa?

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni lahjakas nainen, joka laittoi ehkä vähän liikaa itsestään somejulkisuuteen. Ajankuvaa toki eikä ainoa laatuaan. Voi se silti olla että nuo muille uhrauksilta näyttävät ovat mahdollistaneet tietyt piirit ja elämäntavan josta ei voi päästää irti.

Ajan henki on nyt selvästi toinen kuin vielä 15v sitten. Ihanaa kun ei tarvitse elää jatkuvassa valokeilassa. Kaipa tuohonkin jää koukkuun. Minäbrändiin ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Ja uskollisiin seuraajiin.

Ajan henki on muuttunut tosiaan, paljon hänellä on seuraajia vielä, vanhat fanit jaksavat. En seuraa häntä enää säännöllisesti, kerran, kahdesti vuodessa selaan hänen IG-postaukset läpi. Blogi päivittyy todella harvoin, eikö hän joskus sanonutkin, ettei siitä hänelle kukaan maksa, joten turha sinne kirjoitella.

Niin kuin kaikella, mikä on on ollut joskus kovassa muodissa, myös hän tuntuu nyt maneeriselta ja jumittuneela. Muoti muuttuu. Itse olen jo mennyt elämässä eteenpäin, enkä ole kiinnostunut jatkuvasta remontin keskellä asumisesta tai kirpparilöytöydöillä sisustuksen piristämisestä (=heidän roomage-osasto.) Ne kuuluivat nuoreen aikuisuuteen, ei enää nelikymppisen elämään.

Lisään vielä, että vaikka hänellä on seuraajia, en usko, että he ostavat mitään. Meitä aikuisia on vaikea influensseerata. Emme tarvitse enää guruja kertomaan mitä tarvitsemme lisää, kun meillä tahtoo jo olla kaikkea. Lapsettoman pariskunnan muuttaminen kantakaupungista Marjaniemen kautta Karjaalle kertoo vain rahavirtojen jatkuvasta pienenemisestä. En epäile, etteikö elintason lasku olisi ollut myös tärkeä tekijä, kaiken muun lisäksi, laukaisemaan masennusta ja post-traumaattisia stressioireita, joista hän on kertonut kärsivänsä.

Tämä nykyinen sisältö on kyllä niin tyhjänpäiväistä että olisi kannattanut pysyä siinä blogimaailmassa ja sen tuomassa kuplassa, minne voi harkitummin tuottaa sisältöä keijupölystä ja rouheista asioista. Nykyinen somesisältö mikä on ruskeiden möhkömukien kauppaamista, länttejä auringossa, koiran perseitä, kaveripiirin läppää ja tiedotuksia hiusten pesusta ei kiinnosta. Käyn aina jonkun kerran vuodessa toteamassa, että ei.

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä, että vaikka hänellä on seuraajia, en usko, että he ostavat mitään. Meitä aikuisia on vaikea influensseerata. Emme tarvitse enää guruja kertomaan mitä tarvitsemme lisää, kun meillä tahtoo jo olla kaikkea. Lapsettoman pariskunnan muuttaminen kantakaupungista Marjaniemen kautta Karjaalle kertoo vain rahavirtojen jatkuvasta pienenemisestä. En epäile, etteikö elintason lasku olisi ollut myös tärkeä tekijä, kaiken muun lisäksi, laukaisemaan masennusta ja post-traumaattisia stressioireita, joista hän on kertonut kärsivänsä.

Kai ne ihan aikuisia oli, jotka ne Pentikin (melko rumat) keramikkapöllötkin osti loppuun hetkessä.