Lue keskustelun säännöt.
Hävettääkö sinua kertoa uudelle tuttavuudelle, mitä teet työksesi?
10.09.2022 |
Tai oma koulutustaso/ammatti, mihin olet kouluttautunut (jos et ole nyt työelämässä)? Jos haluat niin voit yrittää vielä kuvailla, että mikä siinä erityisesti hävettää. Koetko sen itse huonopalkkaisena tai onko se ehkä yleisesti Suomessa pidetty huonopalkkaisena ja ehkä jollain tavalla vähän huonosti arvostettuna alana?
Nyt kaikki matalalla kynnyksellä kertomaan ja keskustelemaan. Ja pidetään keskustelu sellaisena ystävällisenä. Häpeäntunne on meille ihmisille yksi yleisimmistä tunteista ja se on tosi inhimillistä, että sellaista kokee, oli sitten missä ammatissa tahansa. Esimerkiksi puhutaan paljon hoitajien palkkauksesta; siitä työstä moni voisi olla (ja onkin) muuten ylpeä, mutta asiaa hävettää kertoa nimenomaan palkkauksen vuoksi. Mikä ikinä olikaan se sinun syysi hävetä niin tosiaan nyt keskustelua pystyyn!
Kommentit (90)
En mielelläni kerro olevani postinjakaja. Ei tarvinne perustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
p
Vierailija kirjoitti:
Ja kun sanotaan, että lähihoitajiksi kaivattaisiin lisää miehiä niin siinä jätetään kertomatta se, että siinä pitää miehen samalla hyväksyä haitta mikä seuraa pariutumiseen.
Sehän on naisvaltainen ala. Miksi olisi miehelle haittaa pariutumiseen? Ennemmin insinöörialoista on miehelle haittaa pariutumiseen, kun naiset eivät opiskele vaikeita aloja.
Uskoisin itse lähihoitajamiehenä, että parempi vienti ja arvostus on insinöörimiehillä kuin lähihoitajamiehillä mitä tulee pariutumismarkkinoihin.
Mun kokemuksen mukaan se, että koulussa ja työpaikoilla on 95% naisia ei ole todellisuudessa niin suuri etu mitä yleisesti ajatellaan jos et ole jo lähtökohtaisesti haluttu hyvännäköinen supliikki mies.
Hoitajakollegasta voidaan ajatella, että kiva kun on mies tekemässä raskaammat työt ja tuomassa turvaa, mutta siellä tinderissä on tarjolla korkeamman statuksen ja paremmin tienaavia miehiä jotka kiinnostavat enemmän. Jotkut voivat jopa ajatella, että hoitaja on ammattina miehelle liian feminiininen.
En näe tätä ollenkaan näin. Arvostan hoitajien työtä ja miehiä tekemässä sitä. Itselleni ei olisi ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Olen kaupan kassalla töissä ja kyllä kieltämättä hävettää. Tätä työtä pidetään opiskelijoiden ja luusereiden hommana. Ihmisten on vaikea käsittää, että tykkään työstäni enkä edes halua edetä urallani.
Mulla sama, teen työtä jota pidetään perinteisesti opiskelijoiden ja niiden joista ei muuhun ole, hommana ja olen sen usein kuullutkin, et ihanko totta.? Siksi en kerro työpaikkaani uusille tuttaville lainkaan.
En ole koskaan hävennyt koulutusta / työtä, vaikka olen tehnyt hyvin erilaisia hommia ja erilaisilla palkoilla. Tosin nykyisin en oikeastaan tapaa edes uusia ihmisiä. Ensimmäisenä en alkaisi kertomaan tarkkoja tietoja tekemisistäni..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
p
Vierailija kirjoitti:
Ja kun sanotaan, että lähihoitajiksi kaivattaisiin lisää miehiä niin siinä jätetään kertomatta se, että siinä pitää miehen samalla hyväksyä haitta mikä seuraa pariutumiseen.
Sehän on naisvaltainen ala. Miksi olisi miehelle haittaa pariutumiseen? Ennemmin insinöörialoista on miehelle haittaa pariutumiseen, kun naiset eivät opiskele vaikeita aloja.
Uskoisin itse lähihoitajamiehenä, että parempi vienti ja arvostus on insinöörimiehillä kuin lähihoitajamiehillä mitä tulee pariutumismarkkinoihin.
Mun kokemuksen mukaan se, että koulussa ja työpaikoilla on 95% naisia ei ole todellisuudessa niin suuri etu mitä yleisesti ajatellaan jos et ole jo lähtökohtaisesti haluttu hyvännäköinen supliikki mies.
Hoitajakollegasta voidaan ajatella, että kiva kun on mies tekemässä raskaammat työt ja tuomassa turvaa, mutta siellä tinderissä on tarjolla korkeamman statuksen ja paremmin tienaavia miehiä jotka kiinnostavat enemmän. Jotkut voivat jopa ajatella, että hoitaja on ammattina miehelle liian feminiininen.
En näe tätä ollenkaan näin. Arvostan hoitajien työtä ja miehiä tekemässä sitä. Itselleni ei olisi ongelma.
Mulle se olisi jopa plussaa. Mies, jolla on oletettavasti vähintään normaali määrä sosiaalisia taitoja, empatiaa ja joka ei kavahda sairautta, eritteitä tms, eikä ajattele hoivaa "naisten hommina".
Puoliso- ja iskämatskua, ehdottomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hävettää. Enkä oikeastaan edes enää tiedä miksi. Hyvä työ ja tykkään siitä. Hälytyskeskuspäivystäjä vartiointi yrityksessä eli ammatti on vartija.
Nuorempana en halunnut miehille kertoa ammattia koska se aiheutti monessa pullistelun tarvetta ja se oli inhottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kirjanpitäjä, joten ei hävetä. Harvat tietävät mitä tuo työ nykyään pitää sisällään, vaan mielikuva sellaisesta hajuttomasta ja mauttomasta naputtamisesta on juurtunut syvään. Tämä on minulle ihan ok, minun ei tarvitse jättää itsestäni merkittävää muistijälkeä kovinkaan monelle ihmiselle.
Sen sijaan joskus, varsinkin töiden puolesta tulee tavattua näitä superihmisiä, joilla on kolme maisterin tutkintoa, hyvin tuottava ja työllistävä firma, luottamustehtäviä sekä hyväntekeväisyyskohteita ja siinä sivussa vielä kiskaisevat maratonin reilusti alle neljään tuntiin. Silloin iskee vähän allemmuuskompleksi, kun itse lähinnä haaveilee tulevan viikonlopun leffamaratonista ja täydellisen passiivisesta yksinolosta.
Kirjanpitäjä/reskontranhoitaja ovat niitä harvoja 'arvoneutraaleita" töitä naisoletetulle nykypäivänä.
Olen kirjanpitäjä kiinteistöalalla ja koulutukseltaan vain merkonomi. Miehenä hävettää kertoa asiasta. Vaihdan mieluummin puheenaihetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tutkiva opettaja 8yliopistolla ja olen huomannut ammattini ja koulutukseni olevan turn off naisille. Teen sivutoimisesti erästä toista hommaa ja yleensä mainitsen sen treffeillä.
En ymmärrä mikä tässä on turn Off? Tutkiva opettaja kuulostaa oikeinkin hyvältä.
Ei hävetä kertoa että olen ope. Se on ihan tavallinen ammatti. Mutta huvittaa kuinka joidenkin mielestä maisterikoulutus (noin 5 vuotta) on ihan hirveesti. Tai no, onhan se jos itse on peruskoulupohjalla tai pk:sta suoraan amikseen mennyt ja sitten töihin.
Esim. parturissa, hierojalla tms. tulee joskus tästä puhetta. Silloin jätän kertomatta että olen väitellyt tohtori (+7v). En häpeä sitä, mutta en jaksa sitä jauhantaa ja kyselyitä "kuinka mä viitsin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sihteeri, sama se millä alalla. Olen akateemisesti koulutettu. Nuoria voidaan palkata ylemmäs ja silti suurin osa työstä teetetään matalammalla palkalla alempinimikkeisillä.
Kyllä hävettää kertoa, että saan huonolla palkalla määräaikaisia töitä.
Hävetti opiskella lähihoitajaksi kun oman alan töitä ei ollut. Hävetti kertoa että olen lähihoitaja ammatiltani.
Sain oman alan töitä, ei hävetä. Nyt kerron mielelläni olevani myös lähihoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua kyllä hävettää jollain lailla, kun työskentelen lakialalla. Kaikki tuntuvat jotenkin säikähtävän työtäni ja monesti yritän välttää viimeiseen asti keskustelua työasioista.
En tiedä millaisen kiertoilmauksen tälle keksisi uusien ihmisten kanssa.
Työtön filosofian maisteri, päivääkään en ole "oman alan töitä" tehnyt vaan pätkissä lähinnä asiakaspalvelua. Ei hävetä, koska en ole uraorientoitunut. Eipä yleensä kukaan mitään kysele, jos aihe tulee puheeksi ja sanon olevani työtön. Luulen, että aihe on kiusallisempi muille, minulle ei ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei hävetä kertoa että olen ope. Se on ihan tavallinen ammatti. Mutta huvittaa kuinka joidenkin mielestä maisterikoulutus (noin 5 vuotta) on ihan hirveesti. Tai no, onhan se jos itse on peruskoulupohjalla tai pk:sta suoraan amikseen mennyt ja sitten töihin.
Esim. parturissa, hierojalla tms. tulee joskus tästä puhetta. Silloin jätän kertomatta että olen väitellyt tohtori (+7v). En häpeä sitä, mutta en jaksa sitä jauhantaa ja kyselyitä "kuinka mä viitsin".
Maisterikoulutys on kyllä 'ihan hirveesti', jos toisella ei ole minkäänlaista koulutusta. Mieluummin jätän koulutukseni (KTM) ja tittelini keromatta ja kerron vain työpaikkani, jolloin voidaan jatkaa keskustelua kuten siihenkin asti.
Kerron, jos kysytään.
Olen erityisluokanopettaja yläkoulussa ja opetan pienluokkaa. Jos tarkkaan tulee puhetta, niin kuvaan opettavani oppilaita, jotka on "ihan normaaleja noin kyvyiltään, mutta ei vaan sopeudu kouluun sääntöinen tai ei vaan yleisesti nappaa". Tähän usein joku toteaa, että "jotain tarkkista vai?". Vastaan, että "no, suunnilleen, mutta nykyään ei puhuta tarkkiksista". Sitten saan sen huokaisun, että teen jotain helvetistä seuraavaa työtä. En tee. Häirikköteinit on hauskinta koko yläkoulussa.
Hävettää. Olen koulutukseltani datanomi ja kirjastovirkailija. En päässyt edes haastatteluihin kirjastoalalle hakiessa ja datanomeille ei töitä enää ole, joten olen ajautunut tehdastyöhön. Ystäväni (kahvilatyöntekijä) kerran paasasi minulle kuinka minun pitäisi etsiä oikea työ eikä tehdä töitä "muiden työttömien" kanssa. Ymmärrystä ei alalleni ole ystävien keskuudessa. Minulle on vain nyt käynyt niin, että minulla on jo useamman vuoden työkokemus, olen haluttu työntekijä tehdasalalla ja pääsen aina hakemaani paikkaan.
Hävettää. Olen diplomi-insinöörin tutkinnolla ollut esim. puhelinmyyjänä ja siivoojana. Puhelinmyynti hävetti jo itse työn kuvan vuoksi. Siivoojan työ hävetti ihmisten reaktioiden vuoksi. Tuntui alentavalta kun he päivittelivät miten en ole työllistynyt insinööriksi. Samasta syystä häpesin siivoustyössä DI-tutkintoani enkä koskaan oma-aloitteisesti kertonut taustaani.
Vierailija kirjoitti:
Työtön filosofian maisteri, päivääkään en ole "oman alan töitä" tehnyt vaan pätkissä lähinnä asiakaspalvelua. Ei hävetä, koska en ole uraorientoitunut. Eipä yleensä kukaan mitään kysele, jos aihe tulee puheeksi ja sanon olevani työtön. Luulen, että aihe on kiusallisempi muille, minulle ei ollenkaan.
Vähän sama minulla paitsi, että olen tehnyt vuosia omien alojeni töitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei hävetä. Olen laborantti mut aina saa korjata että en ota verikokeita enkä edes tutki ihmisten näytteitä
Kerrotko mitä teet, vai onko asenteesi "en ota verikokeita enkä tutki näytteitä, joten lälläslää, arvelepa siinä mitä oikeasti teen", kuten nyt juuri teit?
Kaikki luulevat että olen työtön, mutta teen pornoa ja kyllä minulla on puoliso. Hänelle kerron tekeväni somemarkkinointia ja niinhän minä myös teen.