Äidillä diagnosoitiin Alzheimer, hän ei halua hoivakotiin ollenkaan missään
Vaiheessa, kotihoito varmaan avuksi, mutta mitä sitten jos se ei riitä.
Kommentit (16)
No siinä vaiheessa ei enää kysytä häneltä. On vaaraksi itselleen ja muille. Muistisairaus on jo tosi pitkällä ennen kuin pääsee ympärivuorokautiseen hoivaan.
Jossain vaiheessa sairautta äitisi ei enää edes ymmärrä missä on eli silloin ei ole mitään merkitystä onko halunnut sinne hoivakotiin vai ei. Voit toki ottaa luoksesi asumaan jos omatuntosi ei kestä hoivakotiin laittamista.
Kärrätään hoitokotiin sitten vihanneksena. Ei sinne tosin aiemmin pääsekään.
Siinä vaiheeess kun alzheimeria sairastanut äitini pääsi hoivakotiin, hän luuli olevansa kotona. Sitä ennen oli kotihoito. Kannattaa alkaa kyselemään hoitopaikkaa riittävän ajoissa.
Saattohoito on sitten erittäin huonoa monissa paikoissa valitettavasti.
Sukulaismies sairasti parkinsonia, eikä olisi millään halunnut laitokseen vaikka oli vaipoissa, karkaili yöllä ulos ja kiipeili katolla. Lopulta kuskattiin väkisin laitokseen ja sieltä etsi palokirvestä, jotta voi lyödä oven tai ikkunan rikki ja lähteä kotiin. Kyllä sinne laitokseen päätyy jossain vaiheessa jos todella huonoksi menee ja palokirveitä ei ole potilaiden saatavilla.
No harva sinne hoitokotiin haluaa. Sille ei vaan tietyssä vaiheessa mahda mitään.
Jos kohta enää palvelutaloon pääsee hoitajapulan takia.
Siinä 'vaiheessa' hän ei enää tiedä missä on, eli on aivan yhtä hukassa omassa kodissaankin. Ymmärrät, mitä tarkoitan, kun hän kerran toisensa jälkeen pakkaa tavaroitaan ja on lähdössä kotiin, vaikka olisi asunut siinä samassa kodissa 70 vuotta eikä löydä siellä enää vessaa. Ja kysyy sinulta "mihin se AP meni", kun ei enää tunne sinua.
Toiseksi hän ei ole silloin enää oikeustoimikelpoinen vaan edunvalvoja päättää asian hänen puolestaan, ja on silloin jo laajennettu.
Tuttavani (leski) on hoitanut Alzheimeria hoitavaa äitiään pitkään. Se vie hänen vapautensa täysin. Hoidettava ei syö, elle ruokaa laita hänen eteensä. Potilasta hoidettava aamusta iltaan, leski sanoo että hänen kestämisensä raja menee siinä, jos äitiä pitäisi hoitaa myös öisin. Vapaapäiviä ei ole. Heillä olisi varaa yksityiseen hoivakotiin, mutta lesken poika vastustaa, sillä haluaa pitää perheen koossa, kotona.
Vierailija kirjoitti:
Siinä 'vaiheessa' hän ei enää tiedä missä on, eli on aivan yhtä hukassa omassa kodissaankin. Ymmärrät, mitä tarkoitan, kun hän kerran toisensa jälkeen pakkaa tavaroitaan ja on lähdössä kotiin, vaikka olisi asunut siinä samassa kodissa 70 vuotta eikä löydä siellä enää vessaa. Ja kysyy sinulta "mihin se AP meni", kun ei enää tunne sinua.
Toiseksi hän ei ole silloin enää oikeustoimikelpoinen vaan edunvalvoja päättää asian hänen puolestaan, ja on silloin jo laajennettu.
Edunvalvoja ei päätä tätä asiaa vaan ihan muu taho.
Meillä sanoi että mielummin tappaa itsensä :(
Kotihoidon lääkäri lähettää tilapäishoitoon odottamaan varsinaisen tehostetun palveluasumisen paikan löytymistä. Siinä vaiheessa katsotaan, ettei henkilö ole enää itse kykenevä määräämään tuosta, vaan on vaaraksi itselleen.
Eipä sitä sitten enää häneltä kysytä, kun ei enää pärjää kotonaan kotihoidon turvin ja toimintakyvyn pisteet huitelee nollassa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sanoi että mielummin tappaa itsensä :(
Toi olikin joskus aikoinaan aika yleinen toimitapa. Ihme, ettei siitä nykyään puhuta. T:Mummo
Hän ei ehkä muista myöhemmin, että vastustaa.