Vessassa käynti alle vuoden ikäisen/taaperon kanssa
Miten onnistuu?
Itse istuin äsken tovin pöntöllä.
Ensin lapsi mulla sylissä, ei jaksa olla ja lähtee tutkimaan vessaa. Aluksi pyykkikorin luokse katsomaan, olisko siellä jotain revittävää. Pari paitaa päätyikin lattialle. Seuraavaksi pienet sormet löysivät tien lattiakaivon ritilän koloihin. Sitten huomasi vessaharjan, ja lähti pyrkimään ohitseni vessanpöntön taakse. Estäessäni, nousi minua vasten, ja koitti löytää reittiä vessanpönttöön. Kun nostin hänet kesken kaiken pois vaaravyöhykkeeltä, jatkoi matkaansa kissanhiekkalaatikoiden luokse.
Oli alkamassa hämmentää kissanhiekkaa, mutta sain hommat valmiiksi, ja päästiin käsipesulle. Vauva pääsi myös vaatteiden vaihtoon, kun oli mopannut itsellään melkeen koko vessan.
Kommentit (49)
Tottakai lapsen pitää oppia aikanaan kestämään pettymyksiä, mutta mielestäni sen ei tarvitse olla pettymys, kun äiti käy vessassa.
Olen itse koittanut vanhempana kyetä näkemään asioita myös lapsen silmin. Jos jollakin toisella toimii, että lapsen jättää pinnasänkyyn, tai oven taakse, hyvä niin. Jokainen lapsi on kuitenkin erilainen.
Parin kuukauden päästä voi meilläkin olla tilanne jo ihan toinen, mutta en ole vielä raaskinut jättää reilusti alle vuoden ikäistä yksin toiseen huoneeseen. Nukkuessaan asia erikseen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla on 4 lasta ja eka kerran kuulin tämmöisestä ongelmasta...
Tämä on usein ongelma vain sen ensimmäisen lapsen kohdalla. Sen jälkeen isompi sisarus kiinnostaa vauvaa, että äiti pääsee rauhassa vessaan.
Kun tyttäreni oli taapero niin otin muutaman leikkikalun mukaan ja niiden kanssa hän sitten touhusi. Kun tyttärelläni oli oma taapero ikäinen niin antoi iPad josta sai katsoa piirrettyjä. Hankalin itselleni oli kun puhuin puhelimessa. Siihen aikaan kun vain oli lankapuhelimia. Lapsi oppi äkkiä että hei, nyt ei äiti pääse perään ja juoksi tukka suorana kylpyhuoneeseen ja alkoi lappaa tavaraa vessanpyttyyn. Sieltä sitten saattoi löytyä vessapaperi rulla, shapoo ja hyvin useasti hänen oma kumikenkänsä. Oli kyllä jo silloin parivuotias joten ylsi aukaisemaan kylppärin oven. Joten nyt jos tyttäreni valittaa miten lapsensa keksii kaikenlaista sanon että eihän tuo vielä mitään, annas kun kerron mitä sinä keksit tehdä kun olit pieni.. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lapsia ja ollaan vasta sellaista yrittämässä. Olen kuitenkin sen verran yksinkertainen tapaus, että mitä sitten vaikka se lapsi ei jossain viihdy? Täytyykö lapsella olla jatkuvasti viihtymistä? Mitä sitten, vaikka käyt vessassa ovi kiinni ja lapsi jää huutamaan oven toiselle puolelle? Tämä ei ollut sinun tapauksesi, että lapsi jäisi huutamaan oven toiselle puolelle. Mutta eikö sen lapsen ole hyvä oppia olemaan maksimissaan pari minuuttia yksin pienestä pitäen ja sietämään sitä, että vanhempi ei ole jatkuvasti näkösällä? Puheyhteyshän on kuitenkin ja sen avulla esimerkiksi tehdä tuosta jonkin leikin.
Todennäköisesti sinäkin tulet huomaamaan, että kestokykysi vauvan itkuun laskee hyvin paljon verrattuna nykyiseen. Jos imetät, niin vauvan itku saa rintasi vuotamaan valtoimenaan maitoa. Pieni lapsi saa itkun hetkessä hysteeriseksi ja normaalista vanhemmasta se kuulostaa hirveälle.
Hyvin harva ihminen viettää vessassa sellaisia aikoja, että siitä lapsi ehtisi kärsiä. Tärkeintä että lapsi on turvallisessa paikassa ja vessaharjan kanssa leikkiminen ei sitä ole.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lapsen pitää oppia aikanaan kestämään pettymyksiä, mutta mielestäni sen ei tarvitse olla pettymys, kun äiti käy vessassa.
Olen itse koittanut vanhempana kyetä näkemään asioita myös lapsen silmin. Jos jollakin toisella toimii, että lapsen jättää pinnasänkyyn, tai oven taakse, hyvä niin. Jokainen lapsi on kuitenkin erilainen.
Parin kuukauden päästä voi meilläkin olla tilanne jo ihan toinen, mutta en ole vielä raaskinut jättää reilusti alle vuoden ikäistä yksin toiseen huoneeseen. Nukkuessaan asia erikseen.
Ap
No eihän se äidin vessassa käyminen ole pettymys, jos opetat lapsen, että olet poissa minuutin ja tulet takaisin. Ei lapsi opi jos et opeta.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lapsia ja ollaan vasta sellaista yrittämässä. Olen kuitenkin sen verran yksinkertainen tapaus, että mitä sitten vaikka se lapsi ei jossain viihdy? Täytyykö lapsella olla jatkuvasti viihtymistä? Mitä sitten, vaikka käyt vessassa ovi kiinni ja lapsi jää huutamaan oven toiselle puolelle? Tämä ei ollut sinun tapauksesi, että lapsi jäisi huutamaan oven toiselle puolelle. Mutta eikö sen lapsen ole hyvä oppia olemaan maksimissaan pari minuuttia yksin pienestä pitäen ja sietämään sitä, että vanhempi ei ole jatkuvasti näkösällä? Puheyhteyshän on kuitenkin ja sen avulla esimerkiksi tehdä tuosta jonkin leikin.
Tälleen mä aattelin ennen lapsia. Mulla oli selvät sävelet miten kasvatan. Monissa asioissa jouduin toteamaan, että käytäntö ei aina mene kuin teoriassa.
Ikean syöttötuoli ja pöydälle viihdykettä.
Vierailija kirjoitti:
Ikean syöttötuoli ja pöydälle viihdykettä.
Tää on itseasiassa vielä parempi vaihtoehto kun se leikkikehä.
Siis täähän helpottais elämää. Jotkut täällä kokivat ton tän aamun kuvauksen ongelmana. Itselleni se ei ole mikään ongelma, lähinnä naurattaa, kun toinen silmät kiiluen tutkii vessaa. MUTTA aiheuttaahan se tarpeen peseytymiselle ja vaatteiden vaihdolle, niin helpompaa olisi välttyä siltä.
Ei lapsen kanssa voi kuitenkaan välttyä siltä, etteikö se jossain vaiheessa halua tutkia ympäristöään.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lapsen pitää oppia aikanaan kestämään pettymyksiä, mutta mielestäni sen ei tarvitse olla pettymys, kun äiti käy vessassa.
Olen itse koittanut vanhempana kyetä näkemään asioita myös lapsen silmin. Jos jollakin toisella toimii, että lapsen jättää pinnasänkyyn, tai oven taakse, hyvä niin. Jokainen lapsi on kuitenkin erilainen.
Parin kuukauden päästä voi meilläkin olla tilanne jo ihan toinen, mutta en ole vielä raaskinut jättää reilusti alle vuoden ikäistä yksin toiseen huoneeseen. Nukkuessaan asia erikseen.
Ap
No eihän se äidin vessassa käyminen ole pettymys, jos opetat lapsen, että olet poissa minuutin ja tulet takaisin. Ei lapsi opi jos et opeta.
Minuutin vessareissu? Sinulla on tosi vikkelä suoli.
Ni itseasiassa ei sen kakalla käynnin KUULU viedä kuin minuutti. Muuten on jossakin vikaa. Ot.
Sitteri tai siksi hetkeksi omaan sänkyyn. Ei kukaan mene 5min rikki vaikka vähän sidottuna onkin. T: kolmen äiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei viihdy yksin pinnasängyssä jos ei ole vanhempaa näköetäisyydellä. Eipä joku kasaan taitettava pieni leikkikehä olis ollenkaan huono idea vessaan. Taidankin etsiä sellaisen. :)
Ap
Nyt olisi viimeinen hetki opetella yksinolemista pinnasänkyssä. Älä ole curling vanhempi.
Mitäs sitten, kun lapsi tippuu sieltä pinnasängystä? Tulee laidan yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei viihdy yksin pinnasängyssä jos ei ole vanhempaa näköetäisyydellä. Eipä joku kasaan taitettava pieni leikkikehä olis ollenkaan huono idea vessaan. Taidankin etsiä sellaisen. :)
Ap
Nyt olisi viimeinen hetki opetella yksinolemista pinnasänkyssä. Älä ole curling vanhempi.
Mitäs sitten, kun lapsi tippuu sieltä pinnasängystä? Tulee laidan yli.
No sitten ei ole kyllä enää mikään kävelytaidoton taapero.
Mun lapsi kiipeili sylissä tai vaan odotti. Joskus annoin tyyliin hiustenkuivaajan mitä tutkia.
Lasta voi alkaa käyttää potalla heti, kun lapsi osaa istua.
Pistät pinnasänkyyn tai ostat leikkikehän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei viihdy yksin pinnasängyssä jos ei ole vanhempaa näköetäisyydellä. Eipä joku kasaan taitettava pieni leikkikehä olis ollenkaan huono idea vessaan. Taidankin etsiä sellaisen. :)
Ap
Nyt olisi viimeinen hetki opetella yksinolemista pinnasänkyssä. Älä ole curling vanhempi.
Mitäs sitten, kun lapsi tippuu sieltä pinnasängystä? Tulee laidan yli.
Sitten sille hankitaan seuraavan vaiheen sänky.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla ei ole lapsia ja ollaan vasta sellaista yrittämässä. Olen kuitenkin sen verran yksinkertainen tapaus, että mitä sitten vaikka se lapsi ei jossain viihdy? Täytyykö lapsella olla jatkuvasti viihtymistä? Mitä sitten, vaikka käyt vessassa ovi kiinni ja lapsi jää huutamaan oven toiselle puolelle? Tämä ei ollut sinun tapauksesi, että lapsi jäisi huutamaan oven toiselle puolelle. Mutta eikö sen lapsen ole hyvä oppia olemaan maksimissaan pari minuuttia yksin pienestä pitäen ja sietämään sitä, että vanhempi ei ole jatkuvasti näkösällä? Puheyhteyshän on kuitenkin ja sen avulla esimerkiksi tehdä tuosta jonkin leikin.
Todennäköisesti sinäkin tulet huomaamaan, että kestokykysi vauvan itkuun laskee hyvin paljon verrattuna nykyiseen. Jos imetät, niin vauvan itku saa rintasi vuotamaan valtoimenaan maitoa. Pieni lapsi saa itkun hetkessä hysteeriseksi ja normaalista vanhemmasta se kuulostaa hirveälle.
Hyvin harva ihminen viettää vessassa sellaisia aikoja, että siitä lapsi ehtisi kärsiä. Tärkeintä että lapsi on turvallisessa paikassa ja vessaharjan kanssa leikkiminen ei sitä ole.
No mulla meni herkästi puoli tuntia vessassa. Pitkä aika lapsen itkeä pinnasängyssä oksentamiseen asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei viihdy yksin pinnasängyssä jos ei ole vanhempaa näköetäisyydellä. Eipä joku kasaan taitettava pieni leikkikehä olis ollenkaan huono idea vessaan. Taidankin etsiä sellaisen. :)
Ap
Nyt olisi viimeinen hetki opetella yksinolemista pinnasänkyssä. Älä ole curling vanhempi.
Mitäs sitten, kun lapsi tippuu sieltä pinnasängystä? Tulee laidan yli.
No sitten ei ole kyllä enää mikään kävelytaidoton taapero.
Ohis mut mut lapsi osasi kiivetä ennen kuin oppi kävelemään.
Todennäköisesti sinäkin tulet huomaamaan, että kestokykysi vauvan itkuun laskee hyvin paljon verrattuna nykyiseen. Jos imetät, niin vauvan itku saa rintasi vuotamaan valtoimenaan maitoa. Pieni lapsi saa itkun hetkessä hysteeriseksi ja normaalista vanhemmasta se kuulostaa hirveälle.