Hoikka yli 40v nainen!

semmonen on fantasian tuotetta, kaikilla niillä on ainakin röpö sellua persposkissa

Niin, tuo 40 oli juuri se rajapyykki. Silloin vielä olin 55 kg. Nyt 48 vuotiaana jo 60 kg :-( Edelleen syön mielestäni pieniä annoksia ja makeaa todella vähän, vaan silti tahtoo kertyä.

42v, 170cm, 63kg. Salilla 3x viikossa, juoksemassa 2x viikossa. Syön terveellisesti, en juuri lainkaan käytä valk jauhoja enkä sokeria. 4 lasta.

En käytä paljon alkoholia. Viikonloppuna saunajuoma, joskus kaksi. En juurikaan syö karkkia, suklaata, pullaa tai muutakaan sokeria sisältäviä. Taitaa olla niin, että menee yksi-kaksi suklaapatukkaa kuukaudessa. Karkkia vielä harvemmin. Ihan kotiruokaa syön, iltapalaa tosi harvoin. Liikunta on paljon hyötyliikuntaa niin kuin nurmenleikkuu, lumityöt, koiranlenkitys. Kotona jumppaan pari kertaa viikossa, pyöräilen lapsen kanssa tjs.

Ikää 42 v, 170/60.

  160 cm, 55 kg, joten jos nyt ei hoikka niin normaalipainoinen. 41. 

  Painokehitys: 60 teini-iästä asti. Syömishäiriö parikymppisenä, yritys elää tupakalla ja kofeiinilla, 52 kg. Ihmiset alkoivat kysellä, olenko kunnossa. Sitten vakiintuminen jonnekin 60 kg paikkeille, normaalia ruokaa, ei tupakkaa tai epäterveellisyyksiä. Sitten raskaus (70+ kiloa tietenkin, mutta se kuuluu asiaan) -täysimetyksen myötä 53 kg, on kiva syödä kahdelle. 

  Ryhdyin vegaaniksi, minkä jälkeen se jäi tuohon 55 kg. Mies ei ryhtynyt, mutta kotona syö samaa kuin minäkin, on raportoinut myös sellaisen 5 kg pudotuksen. 

  Koronan aikana muutuin ns. "hoikkaläskiksi" -inhoan juoksemista ja sellaista, kuntoilutapani ovat aina olleet joko saliliikunta tai tanssi. Eli ei oikein onnistu sulkutilassa. Tänään oli kauden ensimmäinen tanssitunti, eiköhän tämä tästä. Hyötyliikunta on ydinaluettani -pyörällä töihin, portaita ylös, töissäkin ravaan toiseen rakennukseen lounaalle kun siellä on paremmat valikoimat. Tajusin vasta etätöiden alettua, että tämä kipittämiseni ilman liikunnallisia tarkoituksia oli hyvinkin 10 000+ askelta päivässä. Nyt pyrin siis saamaan liikuntani entiselle tasolle lisäämättä ruokaa. 

  Niin, ja jos en pääse töiden salaattilinjastoihin käsiksi, teen kaiken itse. Tilauspitsat ja einekset eivät ole juttu. En edes pidä niistä, ja hintakin hirvittää, joten se ei ole vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä en valitettavasti myöskään ole sellainen joka voisi syödä mitä vaan ja pysyä hoikkana, vaan mun on aina, siis ihan aina, pitänyt tehdä paljon töitä sen eteen. Liikunta on mun henkireikä, nautin siitä, se on mun omaa aikaa. Treenaan salilla 4-5 kertaa viikossa ja pyöräilen työmatkat. Satunnaisesti muutakin, ja periaatteella kaikkea voi kokeilla.

Ruoka on sitten se osa-alue joka vaatii jatkuvaa panostusta ja kieltäytymistä. Jos haluan olla kunnossa, mun on syötävä tosi puhtaasti ja laskea makroja. Yhtään jos siitä tinkii, se näkyy vyötäröllä saman tien. Ja valitettavasti nimenomaan vyötäröllä.

Jos jaksan panostaa, painan 56-58 ja vyötärö on 64 senttiä. Jos en, paino nousee 60-62 kiloon ja vyötäröä en viitsi edes mitata. Pituutta 171 ja ikää 46.

Et ole perheellinen nainen, kukaan perheellinen ei pysty kökkimään kuntosalilla

noin usein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en valitettavasti myöskään ole sellainen joka voisi syödä mitä vaan ja pysyä hoikkana, vaan mun on aina, siis ihan aina, pitänyt tehdä paljon töitä sen eteen. Liikunta on mun henkireikä, nautin siitä, se on mun omaa aikaa. Treenaan salilla 4-5 kertaa viikossa ja pyöräilen työmatkat. Satunnaisesti muutakin, ja periaatteella kaikkea voi kokeilla.

Ruoka on sitten se osa-alue joka vaatii jatkuvaa panostusta ja kieltäytymistä. Jos haluan olla kunnossa, mun on syötävä tosi puhtaasti ja laskea makroja. Yhtään jos siitä tinkii, se näkyy vyötäröllä saman tien. Ja valitettavasti nimenomaan vyötäröllä.

Jos jaksan panostaa, painan 56-58 ja vyötärö on 64 senttiä. Jos en, paino nousee 60-62 kiloon ja vyötäröä en viitsi edes mitata. Pituutta 171 ja ikää 46.

Et ole perheellinen nainen, kukaan perheellinen ei pysty kökkimään kuntosalilla

noin usein.

Mulla on kaksi teiniä. Hyvin pystyn "kökkimään". Kun olivat pienempiä, olivat usein mukana. Järjestelykysymys. Kyllä moni muukin järjestää aikaa tärkeiksi kokemilleen asioille.

Olen 43-vuotias kolmen teini-ikäisen äiti. 172cm, 65 kg. En ole laiha koska rinnat ja lantio on, mutta

hoikka olen. Itsekin välillä ihmettelen miten muodot on vielä tässä iässä oikeilla kohdilla, vyötärö erottuu selkeästi.

Kuljen työmatkan yht. 2 km päivittäin jalan tai pyörällä. Satunnaisesti lenkkeilen, n. 1-2 kertaa viikossa 30-45min kerrallaan. Kiinnitän huomiota pakaroiden aktivointiin. Kuulostaa typerältä mutta toimii. Kotona välillä tanssin tai teen kahvakuulalla muutaman liikkeen, edelleen ne pakarat. Joskus venyttelen.

Arkipäivisin aamulla juon pari kuppia kahvia ja otan vitamiinit. Syön muroja tai mysliä kauramaidolla tai maustamattomalla jogurtilla, tai välipalakeksin. Jos ei ole nälkä, esim. tänään, en syö mitään. Lounaaksi syön lautasellisen puuroa, tai muroja ja maustamatonta jogurttia, sekä hedelmää / kasviksia. Iltapäivällä kahvia ja välipalakeksi, tai riisikakkuja, tai hedelmää. Kotona normaali lautasmallin päivällinen, jota lapsetkin syövät. Iltapalaa syön jos on nälkä, esim. muroja, tai jogurttia ja marjoja, tai leipäpalan.

Viikonloppuna syön aamupalan puolilta päivin, kaksi leipää ja kahvia ja kasviksia. Iltapäivällä välipalaa tai ruokaa ja sitten illalla jotain pientä.

Perjantaisin syön pussillisen karkkia tai suklaalevyn. Alkoholia en juuri käytä. Herkuttelen surutta jos on jotain tarjolla, mutta itse en juuri osta muuta kuin sen perjantaiherkun.

Pääsääntö on, että syön vain silloin kun on nälkä ja vain sen verran ettei ole enää nälkä.

Liikun säännöllisesti mutta en fanaattisesti. Joskus menee viikkoja ilman liikuntaa. Hyötyliikuntaa silti päivittäin.

Nyt yli 40 on aineenvaihdunta heikentynyt ja en voi enää ahmia järjettömiä määriä herkkuja. Tähän on ollut vähän opetteleminen. Elän sikti rennosti, syön herkkuja jos siltä tuntuu. En ahmi.

Pituutta 170 ja paino 56kg

Vierailija kirjoitti:

Olen 43-vuotias. Syön vähän mitä sattuu kiitos vauvan ja hänen energisen siskonsa niin välillä otan lennosta jotain. Tässä esim.tämän päivän ruuat.

Aamulla kahvi, muutama rypäle ja vehnäkorppu

Lounaalla kasvissosekeitto

Välipala kahvia, vehnäkorppu ja 2kaurakeksiä

Päivällinen mikrohamppari

Illalla makaroonisalaatyi mihin pilkoin kasviksia, kalkkunaa ja juustoa.

Paino n.60kg ja pituutta 170cm

Vauva 43-vuotiaana? Miksi?

170 cm 55 kg 43 v, tänään olen syönyt:

Aamupala 2 ruisleipää becelilä, juustoa, kasviksia, nektariini, vähän maustamatonta jogurttia, 2 kuppia teetä, lapsen puuron jämät

Lounas: 3 kvinoapihviä, 3 perunaa, kermaviilikastiketta, salaattia, salaatinkastiketta, rasvatonta maitoa

Välipala: Twix, omena, ruisleipä juustolla, kuppi teetä

Päivällinen: Iso lautasellinen tonnikalasalaattia riisillä, maitoa

Iltapala: Nuudeleita, porkkana, viili

Itse asiassa nyt kun tätä listaa katsoo, söin vähän kevyemmin kuin yleensä. Eilen esim lihapullia meni reippaasti.

Yleensä ihmiset syövät ihan liian vähän ja harvoin. Mä pysyn hoikkana kun syön kunnon ruokaa ja säännöllisesti. Sekaan mahtuu siksi myös välillä urpoja eineitä, kuten nuudeleita ja vähän suklaata, jos tekee mieli.

Liikuskelen rennosti sen verran kuin huvittaa. Ei stressiä, ei dieettejä, se on se salaisuus.

Syön mitä sattuu. En liiku. Sanoisin, että annoskoot ovat ratkaiseva tekijä. Eli syön aika vähän kerralla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 43-vuotias. Syön vähän mitä sattuu kiitos vauvan ja hänen energisen siskonsa niin välillä otan lennosta jotain. Tässä esim.tämän päivän ruuat.

Aamulla kahvi, muutama rypäle ja vehnäkorppu

Lounaalla kasvissosekeitto

Välipala kahvia, vehnäkorppu ja 2kaurakeksiä

Päivällinen mikrohamppari

Illalla makaroonisalaatyi mihin pilkoin kasviksia, kalkkunaa ja juustoa.

Paino n.60kg ja pituutta 170cm

Vauva 43-vuotiaana? Miksi?

Hölmö kysymys. Aika iso osa ihmisistä ei ensinnäkään valitse itse, koska lapsen saaminen on mahdollista.

En ensinnäkään mieti koko asiaa ja käyn puntarilla tyyliin kerran vuodessa. Paino on pysynyt samana kymmenisen vuotta, sitä ennen oli pari kiloa vähemmän. Edelleen olisi varaa painaa enemmänkin, mutta ruumiinrakennekin vaikuttaa. En halua lihoa, mutta lihasta saa tulla.

Painon takia en siis valikoi syömisiäni, mutta terveyden ja hyvinvoinnin takia kyllä. En syö ollenkaan makeutusaineita, natriumglutamaattia, soijaa, margariineja, kevyttuotteita. Välttelen kasviöljyjä (paitsi oliiviöljyä), maissia, glukoosi-fruktoosisiirappia ja lisäaineita. Syön vain vähän karkkia, limsoja, mehuja, pullaa. Napostelen vain harvoin, kun en ole syönyt kunnolla. Syön isoja annoksia, en pelkää rasvaa ja syön reilusti myös eläinproteiinia, munia, juustoja, lihaa ja kalaa. Tietysti kasviksiakin, mutta niitä pitäisi syödä enemmän. Marjoja jonkin verran, hedelmiä hyvin harvoin. Syön myös hiilihydraatteja ja herkkuja, esim. suklaata menee aika paljon. Alkoholia käytän kohtuudella, mutta en juo sokerisia juomia. Lonkerot on muuten ainoa asia, joka minua on koskaan lihottanut (turvottanut).

Syön yleensä 3 kertaa päivässä ja vasta, kun on nälkä. Olen tietämättäni pätkäpaastonnut koko ikäni, koska en pysty syömään aamupalaa. Opin termin vasta vuosi pari sitten. Jos syön makeaa ja hiilihydraatteja, minulla on koko ajan nälkä. Proteiinit, rasva ja kasvikset toimivat paremmin. Juon usein ensin lasin vettä, jos on nälkä. Nälän tunne on usein oikeasti janoa.

Olen hoikkarakenteinen, mutta pömppövatsa. Syön melko terveellisesti mutta liikun vähän.

Käyn 2 x viikossa kuntosalilla ja pyöräilen 4 x viikossa 10 -20 km.

Syön neljä kertaa päivässä, kevyttä, pienet annoskoot, siedän nälkääkin. Kerran viikossa herkkupäivä.

Reagoin myös herkästi vastoinkäymisiin siten että ruokahalu vähenee, ei niinkään tervettä mutta niin vaan käy. Yleensä se palautuu jossain vaiheessa mutta nyt on jatkunut keväästä asti kun on hankala elämäntilanne. En suosittele.

Vierailija kirjoitti:

Niin, tuo 40 oli juuri se rajapyykki. Silloin vielä olin 55 kg. Nyt 48 vuotiaana jo 60 kg :-( Edelleen syön mielestäni pieniä annoksia ja makeaa todella vähän, vaan silti tahtoo kertyä.

Olen pysynyt n 60kg kokoisena koko aikuisuuden.

Liikkuva työ. En stressaa. Syön melko pieniä annoksia enkä napostele. En tykkää mistään epäterveellisistä herkuista, olen kyllä tietoisesti karsinut makean pois lähes kokonaan.

Varmaan perimäkin auttaa. Mitkään sipsit ja tämmöiset ei ole ikinä himottaneet.

Vierailija kirjoitti:

Olen hoikkarakenteinen, mutta pömppövatsa. Syön melko terveellisesti mutta liikun vähän.

Lisäksi premenopaussi tai jo käynnissä olevat vaihdevuodet saavat viskeraalisen rasvan kertymään vatsaonteloon, mikä tekee sellaisen pallomahamaisen olemuksen.

Arkiliikunta eli koirien lenkitykset ja klapihommat jne. Olen 47 ja aina ollut hoikka. Syön ihan normiruokaa ilman, että mietin. Annoskoko ei ole ehkä kovin suuri ja en syö herkkuja. En ole oppinut syömään makeita.

Olen pitkä ja hoikka, koska kaikki sukulaisenikin ovat pitkiä ja hoikkia. Olen fyysisesti aktiivinen mutta en treenaa. Syön periaatteessa ihan terveellisesti, mutta herkkuja tulee joskus mätettyä liikaa kun ne eivät helposti lihota (sokerin syöminen on epäterveellistä vaikka olisi miten laiha). Olen kuitenkin huomannut että syön vähemmän kuin esimerkiksi työkaverini, siis annoskoot ovat pienempiä. Minulla on myös usein nälkä eli syön aina muutaman tunnin välein jotain pientä. Vanhempani ovat samanlaisia. Ehkä ruokahalukin on jollain tavoin perinnöllistä.

Voisin vielä lisätä että tällaisesta helposti hoikkana pysymisestä ei ole ollut minulle elämässä mitään erityistä hyötyä. En ole erityisen terve enkä onnellinen.

N45