Miten pitkään raskauden voi salata töissä ja tutuilta?
Nyt kiinnostaisi kuulla kokemuksia teiltä jotka olette onnistuneet pitämään raskauden salassa mahdollisimman pitkään! Työnantajalle pitää kertoa viimeistään 2 kk ennen äitiyslomalle jäämistä, mutta riittääkö että kertoo vain esimiehelle ja ehkä HR:lle?
Entä sukulaisille tai kavereille kertomisen viivyttely, kuinka pitkään olette pystyneet panttaamaan tietoa?
Vauvamaha alkaa jo näkyä selkeästi, onneksi on niin kylmä että voi hautautua kaapuihin jo.
Kommentit (39)
Mulla oli vähän ujo työkaveri, jonka raskauden sain selville siinä vaiheessa, kun laittoi viestiä synnäriltä. Pomokaan ei tainnut tietää, pieni epämuodollinen firma. Vanhempi naispuolinen työkaveri kyllä sanoi, että hän oli sen aiemmin huomannut, mutta kun odottaja ei asiaa esiin tuonut, ei itsekään kommentoinut.
Työkaveri pukeutui mustiin, oli vähän pulleahko ja istui lähes koko ajan pöytänsä takana. En ollut talossa kuin max kuukauden ennen hänen synnytystään.
Riippuu ihan sun fyysisestä olomuodosta. Mulla on tuttu, joka ehti jäädä äitiyslomalle, enkä vielä silloinkaan tajunnut, että on raskaana. Oli sen verran tuhti täti jo valmiiksi. Itsellä ekat onnittelut tokasta raskaudesta sain rv12, mieheltä, eli mulla vaan näkyy raskaus ihan samantien: suht hoikka, kapea lantio ja voimakkaasti eteenpäin työntynyt kohtu. Että ihan mahdoton sanoa, miten pitkään sä voit sun raskautta salata, mutta ei sitä tarvitse kertoa kuin esimiehelle, palkanlaskija sen toki huomaa ihan KELAn tiedustelupyynnöistä sitten.
Etätöissä salaaminen on varmaan helppoa. Monen raskauden paljastaa kasvavat rinnat ja niissä kuultavat verisuonet, joten pidä decolteen alue piilossa. Pukeutumistyyli, jos on löysää, niin vatsa peittyy melko pitkään vaatteiden alle ja jakku tosiaan piilottaa vatsaa aika hyvin.
Jos on alkoholitarjoiluja, niin ota lasi vastaan ja kasta kielen kärkeä. Voit vessassa käydä tyhjentämässä lasia tai antaa huomaamatta miehellesi, niin kukaan ei epäile mitään. Tällä pääset ehkä esikoisen kyseessä ollessa sinne viikolle 20-25, että kukaan huomaa mitään. Rakenteesta riippuen.
Rakenneultraan saakka pidin salassa työpaikalla. Kukaan ei töissä kysellyt mitään, vaikka vatsa olikin kasvanut huomattavasti. Paljastuksen jälkeen moni kyllä sanoi huomanneensa mm. naamasta :D en tiedä miten sen naamasta huomasi, ehkei kehdanneet sanoa, että vatsasta..?
Vierailija kirjoitti:
Rakenneultraan saakka pidin salassa työpaikalla. Kukaan ei töissä kysellyt mitään, vaikka vatsa olikin kasvanut huomattavasti. Paljastuksen jälkeen moni kyllä sanoi huomanneensa mm. naamasta :D en tiedä miten sen naamasta huomasi, ehkei kehdanneet sanoa, että vatsasta..?
Naama turpoaa.
Epäilen erään työkaverin olevan raskaana, mutta en kehtaa kysyä. Hieman vaivaannuttavaa, kun katse meinaa hakeutua vatsan seudulle ja yritän pitää pokerinaamaa. Veikkaan, että 2-3 kk:n päästä olisi jäämässä äitiyslomalle, sittenpähän selviää.
Toisilla vatsa näkyy heti, toisilla ei vielä loppuraskaudestakaan, riippuu ruumiinrakenteesta ja kohdun asennosta. Muutoin naiset bongaavat raskauden helpommin, jos ovat yhtään silmät tai korvat auki. Ihan päivittäiset ruoka- ja juomavalinnat tai se että vaikka yhtäkkiä alkaa syömään terveellisemmin ja aikataulutetusti välttääkseen raskauspahoinvoinnin. Itse esimerkiksi huomasin kahden työkaverin raskauden ihan alussa jo, ennen kuin kertoivat siitä edes kenellekään, juuri tuosta syömisrytmin muutoksesta ja ruokavalinnoista.
Juu ja kasvoista näkee, nainen hehkuu, on onnellisempi tai väsyneempi, riippuen onko pahoinvointia, ja jotenkin ajatuksissaan koko ajan. Työstressi ei enää vaikuta tai paina ja ajatukset tulevassa vauvassa. Kyllä sen ihan siitäkin huomaa jos vain seuraa. :)
Itsellä esimerkiksi ei painanut mitkään huolet enää raskaana, pientä pahoinvointia oli, mutta olin vain onnellinen vauvasta ja odotuksesta ja kannoin pientä salaisuutta niin hymyilin vain jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rakenneultraan saakka pidin salassa työpaikalla. Kukaan ei töissä kysellyt mitään, vaikka vatsa olikin kasvanut huomattavasti. Paljastuksen jälkeen moni kyllä sanoi huomanneensa mm. naamasta :D en tiedä miten sen naamasta huomasi, ehkei kehdanneet sanoa, että vatsasta..?
Naama turpoaa.
Ei kuulemma ollut siitä kyse, vaan jostain hehkusta!? Näin sanoivat. Itse en mitään hehkua huomannut, mutta en kyllä naaman turpoamistakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sehän on ihan raskaudesta kiinni. Ne eivät ole samanlaisia keskenään. Joillakin onnistuu salaaminen jopa itseltä aina siihen asti, kunnes lapsi rupeaa syntymään. Eivätkä muutkaan ole huomanneet mitään.
Just näin!
Kun minä sain vauvan ja aloin kulkea vaunujen kanssa, naapurit kävivät kyselemään kenen vauvaa hoidan.
Meillä kaikilla oli oikein hauskaa, kun totuus paljastui. Tervesiä naapureille!
Harmi, etten ole naapurisi. Hämmästelisin joka kerta (vaikka vuosikausia) kenen lasta hoidat enkä suostuisi uskomaan, että lapsi on sinun.
Minun lapseton tätini oli ylpeä siitä kuinka huomaa ensimmäisenä jos joku on raskaana. Usein varmaan olikin ensimmäinen joka kommentoi jollekkin että taidat olla raskaana. Toisaalta taisi kommentoida minullekin ainakin 5 kertaa turhaan tuon taidat olla raskaana ennenkuin osui kohdalle.
Eli jotkut kyttäävät ja arvailevat jo varhaisessa vaiheessa. Minä huomaan yleensä vasta siinä vaiheessa kun jäädään äitiyslomalle.
Jos BMI on riittävän korkea, kukaan ei huomaa mitään eroa missään vaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Epäilen erään työkaverin olevan raskaana, mutta en kehtaa kysyä. Hieman vaivaannuttavaa, kun katse meinaa hakeutua vatsan seudulle ja yritän pitää pokerinaamaa. Veikkaan, että 2-3 kk:n päästä olisi jäämässä äitiyslomalle, sittenpähän selviää.
Niin no, kyllä sen monesti vaan huomaa/tietää, jos on kokemusta. Ei kuitenkaan pidä mennä kyselemään tai sanomaan mitään. Jotkut vähän vanhemmat yli-innokkaat naiset on heti vauhkoomassa ja jopa taputtelemassa, vaikka vatsalla olisi vain viikonlopun siideriturvotus. Se on törkeää käytöstä.
Minä olin muutaman kuukauden projektitöissä ja lähtökahveilla katsoin esimiestä, että oho, sehän on näköjään yli puolivälin raskaana, enpä ole ennen huomannut.
Parin kuukauden jälkeen esimies kutsui minut sinne takaisin töihin ja onneksi olin kysymättä hänen tilanteestaan. Paikalle päästyäni havaitsin, että maha ei ole kasvanut mihinkään.
Mulla huomasi ensin toiselta puolen maailmaa tullut työkaveri, ei ollut kuin muutama viikko takana. Oikeastaan apteekin täti, hänkin muualta kotoisin kun kävin ostamassa raskaustestin. Pakko oli kertoa suht aikaisin koska työtehtäviä piti muuttaa. Ei haitannut koska kiva ja rento työyhteisö, myös äitiysvaatteet sai talon puolesta :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epäilen erään työkaverin olevan raskaana, mutta en kehtaa kysyä. Hieman vaivaannuttavaa, kun katse meinaa hakeutua vatsan seudulle ja yritän pitää pokerinaamaa. Veikkaan, että 2-3 kk:n päästä olisi jäämässä äitiyslomalle, sittenpähän selviää.
Niin no, kyllä sen monesti vaan huomaa/tietää, jos on kokemusta. Ei kuitenkaan pidä mennä kyselemään tai sanomaan mitään. Jotkut vähän vanhemmat yli-innokkaat naiset on heti vauhkoomassa ja jopa taputtelemassa, vaikka vatsalla olisi vain viikonlopun siideriturvotus. Se on törkeää käytöstä.
Tästä tulee mieleen siskoni tilanne. Hän siis aloitti masennuslääkkeet yhtenä keväänä ja sen takia hänen painonsa nousi varmaan 10 kg ja suurin osa kertyi vatsalle. Iäkäs sukulaisnainen tuli juurikin taputtelemaan vatsaa ja kyselemään milloin on laskettu aika. Se oli ihan jäätävä tilanne! Todella tahditonta ja noloa ajattelemattomuutta. Siskoni onneksi on suorapuheinen ja kertoi miten asia on ja voi että sitä tädin häpeän määrää... Ehkä sen jälkeen oppi, ettei KOSKAAN pidä mennä kyselemään tuollaisia asioita.
Ensimmäisestä raskaudesta jäin sairauslomalle loppuraskauden ajaksi viikolla 24 eikä töissä kukaan ollut huomannut mitään. Ei ollut kyllä painokaan noussut edes kahta kiloa ja maha jokseenkin litteä. Viidennestä lapsesta sukulaiset eivät sukujuhlissa huomanneet raskautta kahta päivää ennen vauvan syntymää. Mulla on kaikissa raskauksissa ollut ihan mitätön maha ja paino pysynyt reilusti normaalin painoindeksin ylärajan alapuolella. En ole tarkoituksella raskauksia salaillut. Olisin mielelläni ollut ylpeä raskausvatsoista, mutta niitä ei koskaan tullut.
Minä en huomannut kollegani mahaa ennen äitiyslomaa, vaikka se oli ihan hyvän kokoinen. Hänellä oli aina bleiseri.