Vakavasti sairastuneiden läheiset -tarvitsen neuvoja

Eräs perheenjäseneni sairastui hiljattain vakavasti, ja on tällä hetkellä sairaalassa.
Olen tietenkin huolissani hänestä ja stressaan tilanteen vuoksi paljon.

Asiasta tekee kuitenkin vielä stressaavampaa tapa, jolla kyseinen henkilö minulle puhuu.

Esimerkki tästä on se, jos hän kertoo jostain sairauteensa liittyvästä negatiivisesta käänteestä minulle. Jos en pieneen hetkeen sano mitään, vaan ikäänkuin sulattelen asiaa. Perheenjäsen alkaa heti syyttää minua siitä, ettei minusta ole mitään tukea. Jos sanon esim. olen hyvin pahoillani, että uutiset olivat tällaisia, hän alkaa syyttää minua siitä, että olen negatiivinen.
Jos taas kysyn mitä seuraavaksi tapahtuu, tai miten voisin konkreettisesti auttaa hänen oloaan, olen hänen mielestään tunnekylmä.

Tämä tilanne raastaa minua henkisesti. On huoli läheisestä, mutta joudun aina loukatuksi kun olen hänen kanssaan tekemisissä.

Olisiko kellään samantyyppisessä tilanteessa olleella mitään neuvoa?