Kuolemanpelko

Elämisen pelkoa se on.

Kun uskaltaa elää niin silloin hyväksyy kuoleman sen päätökseksi.

Puhumalla. Käymällä sielunhoidossa. Terapiassa. Kun ikää tulee ja elämänkokemusta, kuolemanpelko usein häviää. Se on käsittääkseni kaikkien pelkojen "äiti". Monen pelon taustalla. 

Se häviää kun kypsyt vähän ja viisastut. Nyt kannattaa hakea jotain terapiaa ja kenen kanssa avautua näistä ja puhua. Aika monet pelkää sitä jopa alitajunnassa ja siitä on hyvä päästä eroon sillä se vaikuttaa elämiseen.

Mieti niitä juurisyitä mikä sen pelon takana on. Menettämisen pelko? Ulkopuolelle jäämisen pelko? Käy siihen käsiksi. Elämänpeloksi naamioitunutta pelkoa se pohjimmiltaan on, kuten ensimmäinen vastaajakin sanoi.