Mistä käsitys, että uskonnon tunnilla käännytettiin uskoon?
Olen nyt kuullut muutaman ihmisen sanoneen ( 25-35 v ikäisiä), että uskonnon tunnilla tutkiskeltiin Raamattua, ja koitettiin saada nuoria uskomaan? Joku muistelee yläastetta, toinen lukiota.
Onko tuo joku valemuisto, sillä itse muistan oppineeni kristinuskon historiasta, ja muista uskonnoista yleisemmällä tasolla. Raamattua ei opiskeltu, eikä ketään käännytetty.
Oletko törmännyt ilmiöön? Mitä teidän uskonnon tunneilla käsiteltiin?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Olen 36v, ja kyllä me polotettiin ev.lut-uskonnontunnilla yläasteella mm. isämeitää ja uskontunnustuksia ulkoa ja laulettiin virsiä. Kristinuskon kertomukset esitettiin muodossa "näin tapahtui" (mm. Jeesus nousi kuolleista) ja maailmanuskontoihin tutustuttaessa muoto oli "juutalaisuudessa USKOTAAN että" ja "hindut AJATTELEVAT että". Huomaatko eron?
Tämän jälkimmäisen huomasin myös nyt korona-aikaan keväällä 2020 kun alakoululaiselle ET-opetuksessa olevalle lapselleni tuli UE-materiaalit luokanopettajalta: Raamatun kertomukset, mm. pääsiäisen tapahtumat, esitettiin oppilaille tosiasioina mainitsematta että näin kristityt uskovat tai näin Raamatussa kerrotaan mutta että nämä on vain yhden uskonnon uskomuksia, ei todennettua historiaa. Varsinkin kun pienet oppilaat kyseessä, niin ei voi vedota siihet että kyllä elokuussa siitä mainittiin että ei tässä oppiaineessa ehkä kaikki olekaan faktaa.
Niin tämä!
Muistan, kun minusta oli vähän pelottavaakin lapsena, kun uskonnonopettaja kyyneleet silmissä kertoi raamatun kertomuksia ja toisteli, että eikö ole ihmeellistä, että näin tapahtui. Että esim. on niin upeaa ja mahtavaa kun Jeesus nousi kuolleista ja hyvitti meidän kaikkien synnit! Ihanaa!!!
En tullut uskonnolliseta perheestä ja tuo hurmos oli jotenkin outoa.
Vierailija kirjoitti:
Olen 36v, ja kyllä me polotettiin ev.lut-uskonnontunnilla yläasteella mm. isämeitää ja uskontunnustuksia ulkoa ja laulettiin virsiä. Kristinuskon kertomukset esitettiin muodossa "näin tapahtui" (mm. Jeesus nousi kuolleista) ja maailmanuskontoihin tutustuttaessa muoto oli "juutalaisuudessa USKOTAAN että" ja "hindut AJATTELEVAT että". Huomaatko eron?
Tämän jälkimmäisen huomasin myös nyt korona-aikaan keväällä 2020 kun alakoululaiselle ET-opetuksessa olevalle lapselleni tuli UE-materiaalit luokanopettajalta: Raamatun kertomukset, mm. pääsiäisen tapahtumat, esitettiin oppilaille tosiasioina mainitsematta että näin kristityt uskovat tai näin Raamatussa kerrotaan mutta että nämä on vain yhden uskonnon uskomuksia, ei todennettua historiaa. Varsinkin kun pienet oppilaat kyseessä, niin ei voi vedota siihet että kyllä elokuussa siitä mainittiin että ei tässä oppiaineessa ehkä kaikki olekaan faktaa.
Kyllä ne ok ihan historiallisia faktoja.
Joko ateistihihhulit ovat saaneet tahtonsa läpi ja uskonnon opetus on loppunut Suomessa?
Oikein malliesimerkki siitä miten ateismihihhulointi heikentää kansakunnan sivistystasoa ihan konkreettisesti.
Veikkaan, että joissain paikoissa (Suomessakin on kuntia joissa uskovaisilla on näkyvämpi asema) on hyvin voinutkin olla noin.
Omissa koulussa se oli uskonnon historiaa, en edes muista Raamattua juurikaan luetun (toki katsottu mistä kirjoista koostuu ja miten ne jae merkinnät menee ja jotain yksittäisiä tarinoita luettiin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 36v, ja kyllä me polotettiin ev.lut-uskonnontunnilla yläasteella mm. isämeitää ja uskontunnustuksia ulkoa ja laulettiin virsiä. Kristinuskon kertomukset esitettiin muodossa "näin tapahtui" (mm. Jeesus nousi kuolleista) ja maailmanuskontoihin tutustuttaessa muoto oli "juutalaisuudessa USKOTAAN että" ja "hindut AJATTELEVAT että". Huomaatko eron?
Tämän jälkimmäisen huomasin myös nyt korona-aikaan keväällä 2020 kun alakoululaiselle ET-opetuksessa olevalle lapselleni tuli UE-materiaalit luokanopettajalta: Raamatun kertomukset, mm. pääsiäisen tapahtumat, esitettiin oppilaille tosiasioina mainitsematta että näin kristityt uskovat tai näin Raamatussa kerrotaan mutta että nämä on vain yhden uskonnon uskomuksia, ei todennettua historiaa. Varsinkin kun pienet oppilaat kyseessä, niin ei voi vedota siihet että kyllä elokuussa siitä mainittiin että ei tässä oppiaineessa ehkä kaikki olekaan faktaa.
Kyllä ne ok ihan historiallisia faktoja.
Ai että Jeesus nousi kuolleista ihmisten syntien vuoksi ja niin edes päin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 36v, ja kyllä me polotettiin ev.lut-uskonnontunnilla yläasteella mm. isämeitää ja uskontunnustuksia ulkoa ja laulettiin virsiä. Kristinuskon kertomukset esitettiin muodossa "näin tapahtui" (mm. Jeesus nousi kuolleista) ja maailmanuskontoihin tutustuttaessa muoto oli "juutalaisuudessa USKOTAAN että" ja "hindut AJATTELEVAT että". Huomaatko eron?
Tämän jälkimmäisen huomasin myös nyt korona-aikaan keväällä 2020 kun alakoululaiselle ET-opetuksessa olevalle lapselleni tuli UE-materiaalit luokanopettajalta: Raamatun kertomukset, mm. pääsiäisen tapahtumat, esitettiin oppilaille tosiasioina mainitsematta että näin kristityt uskovat tai näin Raamatussa kerrotaan mutta että nämä on vain yhden uskonnon uskomuksia, ei todennettua historiaa. Varsinkin kun pienet oppilaat kyseessä, niin ei voi vedota siihet että kyllä elokuussa siitä mainittiin että ei tässä oppiaineessa ehkä kaikki olekaan faktaa.
Kyllä ne ok ihan historiallisia faktoja.
Ai että Jeesus nousi kuolleista ihmisten syntien vuoksi ja niin edes päin?
Varsinkin se. Sehän on se olennainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 36v, ja kyllä me polotettiin ev.lut-uskonnontunnilla yläasteella mm. isämeitää ja uskontunnustuksia ulkoa ja laulettiin virsiä. Kristinuskon kertomukset esitettiin muodossa "näin tapahtui" (mm. Jeesus nousi kuolleista) ja maailmanuskontoihin tutustuttaessa muoto oli "juutalaisuudessa USKOTAAN että" ja "hindut AJATTELEVAT että". Huomaatko eron?
Tämän jälkimmäisen huomasin myös nyt korona-aikaan keväällä 2020 kun alakoululaiselle ET-opetuksessa olevalle lapselleni tuli UE-materiaalit luokanopettajalta: Raamatun kertomukset, mm. pääsiäisen tapahtumat, esitettiin oppilaille tosiasioina mainitsematta että näin kristityt uskovat tai näin Raamatussa kerrotaan mutta että nämä on vain yhden uskonnon uskomuksia, ei todennettua historiaa. Varsinkin kun pienet oppilaat kyseessä, niin ei voi vedota siihet että kyllä elokuussa siitä mainittiin että ei tässä oppiaineessa ehkä kaikki olekaan faktaa.
Kyllä ne ok ihan historiallisia faktoja.
Ai että Jeesus nousi kuolleista ihmisten syntien vuoksi ja niin edes päin?
Varsinkin se. Sehän on se olennainen.
Piti vain varmistaa miten realiteeteissa olevan ihmisen kanssa juttelee että kannattaako jatkaa aiheesta millä Raamatussa ehkä on totuuspohjaa ja millä ei. Ja ei selvästikään kannata.
Meillä oli ysärillä uskontoa koulussa eikä tutkittu raamattua tai käännytetty ketään.
Uskonnonkirjat kyllä saimme ja siellä oli lähinnä kristinuskosta juttua, saattoi siellä muutama lainaus ja viittaus raamatustakin olla mutta mitään raamattuja tai rukoiluja ei tunneillamme ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 36v, ja kyllä me polotettiin ev.lut-uskonnontunnilla yläasteella mm. isämeitää ja uskontunnustuksia ulkoa ja laulettiin virsiä. Kristinuskon kertomukset esitettiin muodossa "näin tapahtui" (mm. Jeesus nousi kuolleista) ja maailmanuskontoihin tutustuttaessa muoto oli "juutalaisuudessa USKOTAAN että" ja "hindut AJATTELEVAT että". Huomaatko eron?
Tämän jälkimmäisen huomasin myös nyt korona-aikaan keväällä 2020 kun alakoululaiselle ET-opetuksessa olevalle lapselleni tuli UE-materiaalit luokanopettajalta: Raamatun kertomukset, mm. pääsiäisen tapahtumat, esitettiin oppilaille tosiasioina mainitsematta että näin kristityt uskovat tai näin Raamatussa kerrotaan mutta että nämä on vain yhden uskonnon uskomuksia, ei todennettua historiaa. Varsinkin kun pienet oppilaat kyseessä, niin ei voi vedota siihet että kyllä elokuussa siitä mainittiin että ei tässä oppiaineessa ehkä kaikki olekaan faktaa.
Kyllä ne ok ihan historiallisia faktoja.
Ai että Jeesus nousi kuolleista ihmisten syntien vuoksi ja niin edes päin?
Varsinkin se. Sehän on se olennainen.
Ja vielä olennaisempi on se kaiken näkevä ja jo etukäteen tietävä, ajatuksiakin lukeva olento, joka on rakentanut maapallon ja muutenkin pystyy taikomaan ihan mitä tahansa.
Kävin rippikoulun kuten kaikki kaveritkin. Rippikoulussa havahduin käännytysmentaliteettiin, uskoontulojen aktiiviseen tavoitteluun seurakunnan työntekijöiden taholta. Samalla havahduin: uskovatko he oikeasti johonkin ylösnousemukseen ja syntien sovitukseen?
Konfirmaation jälkeen erosin kirkosta, alaikäisenä vanhempieni kirjallisella luvalla. Sattumoisin kirkkoherra oli itse kansliassa silloin, olisittepa nähneet sen ilmeen.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai siellä tutkitaan raamattua, koska se on nimestään huolimatta (kristin)uskoa. Muita uskontoja käsitellään parilla kurssilla. Sen vuoksi sitä voi pitää käytännössä tunnustuksellisena, vaikka virallinen taho selittää muuta. Kristittyjen lisäksi muilla uskonnoilla ovat omat tuntinsa, joten miksiköhän?
Eipä tuo (kaksinaisrmoralistinen?) asenne mitenkään tavatonta Suomessa ole. Sellaiset päättäjät millainen kansa.
Suomalaiset ovat mielenkiintoista kansaa, kirkkoon kuulutaan, aneet maksetaan, häät pidetään kirkossa, papit siunaavat kuolleet, mutta ollaan kuitenkin sillai uskonnottomia tai jotain. Kun joku eroaa kirkosta se on hirveän radikaali teko tai sanoo, ettei usko jumalaan. Uskonnonopetusta ei saa arvostella ja elämänkatsomustieto on lähtökohtaisesti epäilyttävää. Uskovaisille naureskellaan seläntakana. Kukaan ei halua kiistää evoluutioteoriaa, mutta toisaalta sitä ei kauheasti käsitellä biologiaa laajemmassa kontekstissa.
Suomi on sellaisten kirkkoon kuuluvien ateistien maa. Tehdään niin kuin on aina ennenkin tehty. Valtion kirkkokin on maallistunut lähinnä valtion avioliittoon ja hautaan siunaamistoimistoks, jolla ei ole uskomisen tai ihmisen pelastumisen kanssa enää mitään tekemistä.
Siksipä monet uskovat eroavat kirkosta ja liittyvät pienempiin suuntauksiin, joissa toiminta on vielä Raamatun mukaista.
Ihan samanlaisia kokemuksia ja pidän sitä jo yleissivistävänä aineena.
Ja jo lapsuuden perheessä ja lapsena sain mahdollisuuden tutustua eri uskontokuntiin ja poliittisisiin suuntauksiin ja pidän sitä suurena rikkautena ja yleissivistyksenä, kun tiedän ja osaan käyttäytyä, miten jossakin perhejuhlissa tai tilaisuuksissa oletaan vieraiden käytyäytyvän ja tietävän.
Eikä tämä ole tehnyt minusta kiihkouskovaista, päinvastoin suvaitsevan ihmisen.
Olen aina ihmetellyt joidenkin kiihkoateistien asennetta ja halu muuttaa toisia itsensä kaltaiseksi ja puhutaan Raamatusta satukirjana. Sekin kertoo sanojasta itsestään, kuinka paljon kunnioittaa muiden arvoja ja siitä, ettei suvaitse erilaisiutta.
Ei,mee noin.Uskonto on opiskelua historiaa jne.Tutustumista pyhään kirjaan,uskoon moni tulee myöhemmin.Jos tulee.Antakaa uskonnon olla oppiaine.Oli se mikä hyvään.Voi valita elämänkatsomus tunnit mikä se olikaan, vaihtoehtona.Jos ei kuulu kirkkoon tms.
Vierailija kirjoitti:
Kävin rippikoulun kuten kaikki kaveritkin. Rippikoulussa havahduin käännytysmentaliteettiin, uskoontulojen aktiiviseen tavoitteluun seurakunnan työntekijöiden taholta. Samalla havahduin: uskovatko he oikeasti johonkin ylösnousemukseen ja syntien sovitukseen?
Konfirmaation jälkeen erosin kirkosta, alaikäisenä vanhempieni kirjallisella luvalla. Sattumoisin kirkkoherra oli itse kansliassa silloin, olisittepa nähneet sen ilmeen.
Rippikoulun hengellisyys tuli yllätyksenä?
Itse sanoisin että rippikoulun ikäraja pitäisi nostaa 18 ikävuoteen niin ei tulisi kaikkia sukulaisten rahojen ja kavereiden takia menijöitä.
Vaikka toisaalta siinä voi joku ateistisen kasvatuksen saanut ottaa onkeensa ja pelastaa kuolemattoman sielunsa kadotukselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 36v, ja kyllä me polotettiin ev.lut-uskonnontunnilla yläasteella mm. isämeitää ja uskontunnustuksia ulkoa ja laulettiin virsiä. Kristinuskon kertomukset esitettiin muodossa "näin tapahtui" (mm. Jeesus nousi kuolleista) ja maailmanuskontoihin tutustuttaessa muoto oli "juutalaisuudessa USKOTAAN että" ja "hindut AJATTELEVAT että". Huomaatko eron?
Tämän jälkimmäisen huomasin myös nyt korona-aikaan keväällä 2020 kun alakoululaiselle ET-opetuksessa olevalle lapselleni tuli UE-materiaalit luokanopettajalta: Raamatun kertomukset, mm. pääsiäisen tapahtumat, esitettiin oppilaille tosiasioina mainitsematta että näin kristityt uskovat tai näin Raamatussa kerrotaan mutta että nämä on vain yhden uskonnon uskomuksia, ei todennettua historiaa. Varsinkin kun pienet oppilaat kyseessä, niin ei voi vedota siihet että kyllä elokuussa siitä mainittiin että ei tässä oppiaineessa ehkä kaikki olekaan faktaa.
Kyllä ne ok ihan historiallisia faktoja.
Ai että Jeesus nousi kuolleista ihmisten syntien vuoksi ja niin edes päin?
Varsinkin se. Sehän on se olennainen.
Ja vielä olennaisempi on se kaiken näkevä ja jo etukäteen tietävä, ajatuksiakin lukeva olento, joka on rakentanut maapallon ja muutenkin pystyy taikomaan ihan mitä tahansa.
Kyllä vain. Ei mennyt oppi hukkaan, kun tuonkin tiesit.
Vierailija kirjoitti:
Kävin rippikoulun kuten kaikki kaveritkin. Rippikoulussa havahduin käännytysmentaliteettiin, uskoontulojen aktiiviseen tavoitteluun seurakunnan työntekijöiden taholta. Samalla havahduin: uskovatko he oikeasti johonkin ylösnousemukseen ja syntien sovitukseen?
Konfirmaation jälkeen erosin kirkosta, alaikäisenä vanhempieni kirjallisella luvalla. Sattumoisin kirkkoherra oli itse kansliassa silloin, olisittepa nähneet sen ilmeen.
Miten on mahdollista erota konfirmaation jälkeen heti kirkosta, kun rippikouluun mennään 15v?
Kirkkoon kun voi liittyä vain täysi-ikäiset eli 18v ja myös erota.
Ja oikein kirkkoherra oli kansliassa vastassa, kun 15v erosit kirkosta? Ja sitten heräsit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin rippikoulun kuten kaikki kaveritkin. Rippikoulussa havahduin käännytysmentaliteettiin, uskoontulojen aktiiviseen tavoitteluun seurakunnan työntekijöiden taholta. Samalla havahduin: uskovatko he oikeasti johonkin ylösnousemukseen ja syntien sovitukseen?
Konfirmaation jälkeen erosin kirkosta, alaikäisenä vanhempieni kirjallisella luvalla. Sattumoisin kirkkoherra oli itse kansliassa silloin, olisittepa nähneet sen ilmeen.
Miten on mahdollista erota konfirmaation jälkeen heti kirkosta, kun rippikouluun mennään 15v?
Kirkkoon kun voi liittyä vain täysi-ikäiset eli 18v ja myös erota.
Ja oikein kirkkoherra oli kansliassa vastassa, kun 15v erosit kirkosta? Ja sitten heräsit?
Ainakin ennen alaikäiset kuului automaattisesti kirkkoon ja piti olla 18v tai lupa vanhemmilta että sai erota.
No mitä sen pitäisi olla? Jos kuulutte kirkkoon, olette oletettavasti kristittyjä ja raamattu pyhä kirjanne. Miksi haluaisitte sen kyseenalaistettavan uskonnon tunneilla? Jos sen sijaan ette uskokaan oikeasti, niin minkä ihmeen takia yhä kuulutte kirkkoon ja laitatte lapsenne uskonnon tunneille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin rippikoulun kuten kaikki kaveritkin. Rippikoulussa havahduin käännytysmentaliteettiin, uskoontulojen aktiiviseen tavoitteluun seurakunnan työntekijöiden taholta. Samalla havahduin: uskovatko he oikeasti johonkin ylösnousemukseen ja syntien sovitukseen?
Konfirmaation jälkeen erosin kirkosta, alaikäisenä vanhempieni kirjallisella luvalla. Sattumoisin kirkkoherra oli itse kansliassa silloin, olisittepa nähneet sen ilmeen.
Miten on mahdollista erota konfirmaation jälkeen heti kirkosta, kun rippikouluun mennään 15v?
Kirkkoon kun voi liittyä vain täysi-ikäiset eli 18v ja myös erota.
Ja oikein kirkkoherra oli kansliassa vastassa, kun 15v erosit kirkosta? Ja sitten heräsit?
Vanhempien luvalla voi erota 15 vuotta täyttänyt. Näin ainakin kun itse erosin 16-vuotiaana parikymmentä vuotta sitten.
Alemmilla luokilla se oli luterilaisuuteen tutustumista juurikin raamatun kertomusten kautta. Siitä pikku hiljaa laajennettiin muihin uskontoihin ja yläasteella oltiin jo moraalin yms kimpussa. Kaikilla on sama opetussuunnitelma kirjoineen, joten ei se täyshi'hhulikaan voi pelkkää raamattua opettaa jokaiselle luokalle.