Lue keskustelun säännöt.
Miksi AV:lla haukutaan naisia, jotka antavat lapselleen oman nimensä?
02.09.2022 |
Mikä juttu tää on, että naisia haukutaan suu vaahdossa sukunimihulluksi jos haluaa antaa lapselleen oman sukunimen tai jos kysyy, miksei mies ota naisen sukunimeä? Mikä juttu se on, joku tabu suomalaisessa kulttuurissa? En minä ainakaan ymmärrä sitä käytäntöä, että nainen synnyttää, imettää ja on pois töistä miestä enemmän lapsen vuoksi, ja sitten pitäisi vielä antaa omalle lapselle miehen nimi? Parhaassa tapauksessa vielä sellaisen miehen nimi, joka ei ole viitsinyt edes kosia. Ja jos nainen jotain ehtoja laittaa, niin se on kiristämistä. Ovatko ne jotain vastuustaan luistelevia miehiä, jotka tuota termiä viljelevöt?
Kommentit (33)
Ja siis näiden tyyppien mielestä naisen tekemällä työllä ei ole mitään arvoa, sille kun ei voi hintaa laittaa. Siis raskaana ololle (vauvakin kasvaa siellä mahassa itsestään), synnytys (pakollinen paha), imettäminen (no kuka muukaan sen tekisi), kotiin jääminen kun lapsi on sairas, kasvatus ylipäätään (no mitäs teit lapsia jos et jaksa hoitaa) jne. Lista on loputon. Loputonta öyhötystä.
Kaikista pahimpia on ne Virtaset, joiden lasten äidillä on joku harvinaisempi sukunimi. Tai ne miehet, joilla on ruma sukunimi. Aivan kuin ottaisi miehuuden päälle, ettei nainen anna miehen sukunimeä lapselle... ihmettelen. Tai niin, ettei mies edes kosi (naisen pitäisi sekin tehdä, "mikset itse kosi?") Ja naisella pitäisi olla eri nimi kuin kaikilla perheessä, myös niillä itse kantamilla lapsilla. :o
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen selvästi missannut jotain 🤔
Onhan sitä jotkut ihmetelleet kun lapsilla onkin minun nimi. Eräässä hotellissa miestä kutsuttiin "herra *minun sukunimi*".
Jotkut ovat myös alkaneet ihmetellä että ai, oletteko uusperhe, kun sukunimiasia on tullut esiin.
Harvemmin varmaan kukaan on ihmetellyt tai ajatellut uusperheeksi, jos perheen äidillä on se eri nimi.
Minun lapsillani on minun sukunimeni. Se oli itsestään selvyys, koska emme ole mieheni kanssa naimisissa (yhdessä olemme olleet 35 vuotta). En ole koskaan ymmärtänyt sitä, että miehellä olisi automaattisesti oikeus saada lapset sukunimelleen tai että naisen olisi otetteva naimisiin mennessään miehensä sukunimi. Jos me olisimme mieheni kanssa naimisissa, niin minulla olisi kyllä oma sukunimeni säilynyt, samoin miehelläni. Sekin tuntuu oudolta, että mieheni ottaisi minun sukunimeni.
N54
Vierailija kirjoitti:
Onhan sitä jotkut ihmetelleet kun lapsilla onkin minun nimi. Eräässä hotellissa miestä kutsuttiin "herra *minun sukunimi*".
Jotkut ovat myös alkaneet ihmetellä että ai, oletteko uusperhe, kun sukunimiasia on tullut esiin.
Harvemmin varmaan kukaan on ihmetellyt tai ajatellut uusperheeksi, jos perheen äidillä on se eri nimi.
Niin ja se onkin minusta vastenmielistä. Monesti se miehen nimi sitten annetaan, koska se on Suomessa niin tavallista ja ulkopuolisille helpompaa. Ihan hölmöä, että nainen on eri niminen, eikä mieluummin mies, joka ei kanna lasta, synnytä ja tilastollisesti viettää lapsen kanssa vähemmän aikaa kuin nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on isän sukunimi, koska äidin sukunimellä nimeni olisi superpitkä.
Lapsillani on minun sukunimeni.
Olisihan se minunkin mielestäni vähän hankalaa, jos lapseni olisivat kokonimikaimojani. Pitäisi laittaa perään numeraali.
Ai, sukunimestäkö tässä puhuttiinkin? Tietenkin lapsillani on minun nimeni. Lasten isällä on oma sukunimensä, hän ei sitä halunnut vaihtaa. Näinhän asia Suomen lain mukaan menee. Kukaan ei ole sitä lähipiirissämme tai muissakaan tilanteissa ikinä ihmetellyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se minunkin mielestäni vähän hankalaa, jos lapseni olisivat kokonimikaimojani. Pitäisi laittaa perään numeraali.
Ai, sukunimestäkö tässä puhuttiinkin? Tietenkin lapsillani on minun nimeni. Lasten isällä on oma sukunimensä, hän ei sitä halunnut vaihtaa. Näinhän asia Suomen lain mukaan menee. Kukaan ei ole sitä lähipiirissämme tai muissakaan tilanteissa ikinä ihmetellyt.
Tietenkin puhuttiin sukunimestä ja joo, nainenhan sen saa päättää, mikä on erinomainen asia.
Mikä ihmetyttää on sukunimihulluksi haukkuminen, kun asiasta täällä puhuu. Se on kuulemma miehen kiusaamista, kosimaan kiristämistä, isyyden väheksymistä, jos lapselle antaa äidin (suku)nimen.
Ap
Äidin "oma" sukunimi onkin sitten yleensä hänen isänsä sukunimi.
Miksi ihmeessä ei lapselle voisi antaa isänsä sukunimeä, jos isä on tiedossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se minunkin mielestäni vähän hankalaa, jos lapseni olisivat kokonimikaimojani. Pitäisi laittaa perään numeraali.
Ai, sukunimestäkö tässä puhuttiinkin? Tietenkin lapsillani on minun nimeni. Lasten isällä on oma sukunimensä, hän ei sitä halunnut vaihtaa. Näinhän asia Suomen lain mukaan menee. Kukaan ei ole sitä lähipiirissämme tai muissakaan tilanteissa ikinä ihmetellyt.
Tietenkin puhuttiin sukunimestä ja joo, nainenhan sen saa päättää, mikä on erinomainen asia.
Mikä ihmetyttää on sukunimihulluksi haukkuminen, kun asiasta täällä puhuu. Se on kuulemma miehen kiusaamista, kosimaan kiristämistä, isyyden väheksymistä, jos lapselle antaa äidin (suku)nimen.
Ap
No ei ihmetytä yhtään. Sukunimihulluhan on meuhkannut asiasta vuosikausia. Eikä se meuhkaaminen sukunimeen lopu, vaan hän haukkuu sekä naiset että miehet todella alatyylisillä nimityksillä. Pimeä tyyppi.
Ja aiheesta sen verran, että minä otin mieheni sukunimen ihan mielelläni, koska se on harvinaisen kaunis. Omani ei ollut edes isäni, vaan kasvatti-isäni. Ja ruma olikin.
En ole huomannut mutta täällä nyt on sellasta porukkaa paljon joiden elämän ilo on haukkua kaikkea erilaista kuin he
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äidin "oma" sukunimi onkin sitten yleensä hänen isänsä sukunimi.
Miksi ihmeessä ei lapselle voisi antaa isänsä sukunimeä, jos isä on tiedossa.
Tuo on ihan surkea argumentti. Naisella ei mielestäni siis ole sukunimeä ollenkaan, jos se on naisen isältä. Ja miten niin miksi ihmeessä ei voisi antaa, mitä höpötät? Niinhän suurin osa tekee.
Mutta miksi ihmeessä ei voi antaa äidin sukunimeä, jos ja kun äiti on tiedossa. Siis ilman, että se aiheuttaa ihmisissä pahennusta, kenties kateutta?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidin "oma" sukunimi onkin sitten yleensä hänen isänsä sukunimi.
Miksi ihmeessä ei lapselle voisi antaa isänsä sukunimeä, jos isä on tiedossa.Tuo on ihan surkea argumentti. Naisella ei mielestäni siis ole sukunimeä ollenkaan, jos se on naisen isältä. Ja miten niin miksi ihmeessä ei voisi antaa, mitä höpötät? Niinhän suurin osa tekee.
Mutta miksi ihmeessä ei voi antaa äidin sukunimeä, jos ja kun äiti on tiedossa. Siis ilman, että se aiheuttaa ihmisissä pahennusta, kenties kateutta?
Ap
Taidat sinä sittenkin olla sukunimihullu, sama fanaattisuus haisee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisihan se minunkin mielestäni vähän hankalaa, jos lapseni olisivat kokonimikaimojani. Pitäisi laittaa perään numeraali.
Ai, sukunimestäkö tässä puhuttiinkin? Tietenkin lapsillani on minun nimeni. Lasten isällä on oma sukunimensä, hän ei sitä halunnut vaihtaa. Näinhän asia Suomen lain mukaan menee. Kukaan ei ole sitä lähipiirissämme tai muissakaan tilanteissa ikinä ihmetellyt.
Tietenkin puhuttiin sukunimestä ja joo, nainenhan sen saa päättää, mikä on erinomainen asia.
Mikä ihmetyttää on sukunimihulluksi haukkuminen, kun asiasta täällä puhuu. Se on kuulemma miehen kiusaamista, kosimaan kiristämistä, isyyden väheksymistä, jos lapselle antaa äidin (suku)nimen.
Ap
No ei ihmetytä yhtään. Sukunimihulluhan on meuhkannut asiasta vuosikausia. Eikä se meuhkaaminen sukunimeen lopu, vaan hän haukkuu sekä naiset että miehet todella alatyylisillä nimityksillä. Pimeä tyyppi.
Ja aiheesta sen verran, että minä otin mieheni sukunimen ihan mielelläni, koska se on harvinaisen kaunis. Omani ei ollut edes isäni, vaan kasvatti-isäni. Ja ruma olikin.
Eli sukunimihullu on siis täällä kirjoitteleva henkilö/nimierkki? Olen nähnyt ketjuja, joissa ihan aiheellisiin kommentteihin on vastattu tuollaisella sukunimihulluksi haukkumisella. En sen sijaan ole nähnyt mitään meuhkaamista näiltä henkilöiltä, jotka ovat aiheesta sanoneet.
Kiva, että itselläsi oli tuollainen helppo päätös kun oli ruma nimi vielä kaiken lisäksi.
Ap
Naisella ei ole omaa nimeä vain vain isänsä nimi. Nainen ei jatka sukunsa nimiä vaan mies. Jo aatelisarvo siirtyy suvussa vain miehen kautta. Naisen tehtävä on vain synnyttää.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen selvästi missannut jotain 🤔
Sukunimihullu, pääsee vissiin muutaman kerran vuodessa vapaille jostain suljetulta osastolta, näitä aina välillä täällä on, joskus useampi päivässä, joskus tosiaan menee viikkokaupalla, että on ihan hiljaista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidin "oma" sukunimi onkin sitten yleensä hänen isänsä sukunimi.
Miksi ihmeessä ei lapselle voisi antaa isänsä sukunimeä, jos isä on tiedossa.Tuo on ihan surkea argumentti. Naisella ei mielestäni siis ole sukunimeä ollenkaan, jos se on naisen isältä. Ja miten niin miksi ihmeessä ei voisi antaa, mitä höpötät? Niinhän suurin osa tekee.
Mutta miksi ihmeessä ei voi antaa äidin sukunimeä, jos ja kun äiti on tiedossa. Siis ilman, että se aiheuttaa ihmisissä pahennusta, kenties kateutta?
Ap
Taidat sinä sittenkin olla sukunimihullu, sama fanaattisuus haisee...
Juuri tällaista mielipuolista haukkumista tarkoitin. Otti varmaan koville, kun olin kanssasi eri mieltä. :o
Ap
Vierailija kirjoitti:
Naisella ei ole omaa nimeä vain vain isänsä nimi. Nainen ei jatka sukunsa nimiä vaan mies. Jo aatelisarvo siirtyy suvussa vain miehen kautta. Naisen tehtävä on vain synnyttää.
Suomessa naisen tehtävä on myös kasvattaa ne lapset, kouluttautua ja käydä töissä. Tienata pitäisi vähintään yhtä paljon kuin mies tai on miehen siivellä eläjä. Näin täällä AV:lla puhutaan.
Ap.
Mun sukulainen antoi omalle tyttärelleen oman etunimensä.