Miksei oppisopimuskoulutus ole nykyistä yleisempää Suomessa? Ammattiin opiskeleva pääsisi suoraan työelämään, saisi palkkaa ja olisi valmistuttuaan jo tutustunut omaan alaansa?
Monille kolmen vuoden opiskelut koulussa läsnäolevana on sellainen mikä ei kannusta - varsinkaan aikuisiällä.
Osalle myös se että pääsee suoraan tekemään ja kokeilemaan on eri tavalla motivoivaa kuin teoria- tai simulaatio-opetukset. Oikeassa elämässä oppii myös konkareilta sellaista mitä vain kokemus tuo.
Miksi oppisopimus ei ole nykyistä yleisempi tapa opiskella?
Kommentit (43)
Eihän siitä saa täyttä palkkaa. Kun joku asiaa ihmettelee. Vähennetään opiskeluaikaa työajasta ja epäpätevyydestä lähtee myös osa.
Mutta ihan eri asia se on kuin opintotuki mikä on joitain satasia.
Aivan,oppisopimuskoulutuksen käyneet osaavat työskennellä lähes itsenäisesti,toisin kuin ammattikoulun
etäopiskelun netissä suorittaneet.
Vierailija kirjoitti:
Koska on saatavana myös ilmaisia harjoittelijoita.
Oikeasti ne lyhyet amisharjpittelut on yrityksille rasite, mutta toki nuorelle pitäisi maksaa jo siitä,että oppii aamulla heräämään.
Jos näin vain ylläpidetään ylisuurta amisten henkilöstöä?
Nyt on 2020-luku, ei 1900-luku.
Näkyykö se opetuksessa?
Työpaikoilla ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on se perussyy siihen, että oppisopimussysteemi romutettiin ja palkaton harjoittelu tuli tilalle?
Oliko kenties jonkin järjestön myyräntyötä?Kertoisitko, milloin oppisopimussysteemi romutettiin, kiitos.
t. Ihan äskettäin erikoisammattitutkinnon oppisopimuksella opiskellut
Eli olit jo ammattilainen kun opiskelit. Erikoistuit joten työnantaja tiesi ettet ole ekaa vuotta amiksessa.
Vierailija kirjoitti:
Eihän siitä saa täyttä palkkaa. Kun joku asiaa ihmettelee. Vähennetään opiskeluaikaa työajasta ja epäpätevyydestä lähtee myös osa.
Mutta ihan eri asia se on kuin opintotuki mikä on joitain satasia.
Oppisopimuskoulutuksessa olevalle pitää maksaa alan alimman palkkaluokan palkkaa. Ei ne mitään ilmaistyövoimaa ole toisin kuin työharjoittelijat.
Tuolla systeemillä saataisiin vanhoilta työntekijöiltä paljon katoavaa tietotaitoa eteenpäin uusille työntekijöille.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monella työnantajalla on varaa maksaa palkkaa työntekijästä, joka ei osaa yhtään mitään JA jonka ohjaamiseen menee muiden työntekijöiden työaikaa? Mietitään vaikka lähihoitajaa ja lasketaan palkaksi 2200 e/kk (oppisopimusopiskelija saa suurin piirtein TES:sin mukaisen palkan), työnantajamaksuineen se tekee rapiat 2600 e/kk. Kyseistä työntekijää ei lasketa hoitajamitoitukseen, joten työnantajalla on oltava hänen lisäkseen hoitajamitoituksen edellyttämä määrä päteviä hoitajia. Kuinka moni työnantaja pystyy maksamaan ihan vain hyvää hyvyyttään yhden "ylimääräisen" ihmisen palkkaa ja tarjoamaan hänelle muita työsuhteeseen kuuluvia etuja (vuosiloma, työterveyshuolto)?
Turha vinkua sitten työvoimapulasta. Ennen vanhaan alettiin alhaalta harjoittelijapalkalla ja pätevöidyttiin kokeneemman johdolla. Miten nämä filippiiniläiset ja thaimaalaiset sitten kelpaavat? Ovatko he valmiita töihin ilman perehdytystä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on se perussyy siihen, että oppisopimussysteemi romutettiin ja palkaton harjoittelu tuli tilalle?
Oliko kenties jonkin järjestön myyräntyötä?Kertoisitko, milloin oppisopimussysteemi romutettiin, kiitos.
t. Ihan äskettäin erikoisammattitutkinnon oppisopimuksella opiskellut
Eli olit jo ammattilainen kun opiskelit. Erikoistuit joten työnantaja tiesi ettet ole ekaa vuotta amiksessa.
Ammatyi-ja etikoisammattitotkinnot on ihan eti asia, joissa pitää olla työpaikka ja aiempaa osaamista alalta. Ihmettelen, jos erikoisammattitutkinto on suoritettu oppisopimuksella. Yleensä se on sitä, että työpaikka kouluttaa työntekijöitä erikoistumaan.
Meillä tilattu remonttihommia niin kyllä ne opiskelijat on ihan tehnyt itse eikä seisseet ja katselleet vieressä toimettomana.
Vierailija kirjoitti:
Tuolla systeemillä saataisiin vanhoilta työntekijöiltä paljon katoavaa tietotaitoa eteenpäin uusille työntekijöille.
Nimenomaan.
Työssäoppimisessa työntekijät opettavat ammattia työssäoppijalle korvauksetta.
Eikä kukaan kysy, oletko pätevä?
Onko suoritettuna pedagogisia opintoja?
Eikös ope kuitenkin kuittaa kivasti palkan siltäkin ajalta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työssäoppimista voi yleensä tehdä enemmän kuin se minimi on. Muutenkin opiskeluaikana on hyvä päästä tutustumaan useampaan kuin yhteen työpaikkaan.
Oppisopimusopiskelijoilla on myös työharjoittelujaksoja jotka on eri työpaikoissa.
No ei. Kyllä se oppisopimus tehdään yhden työnantajan kanssa.
Voi olla useampi työpaikka muttei siellä kyllä mitään työharjottelujaksoja ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska on saatavana myös ilmaisia harjoittelijoita.
Oikeasti ne lyhyet amisharjpittelut on yrityksille rasite, mutta toki nuorelle pitäisi maksaa jo siitä,että oppii aamulla heräämään.
Riippuu alasta. Kuka tahansa osaa käyttää lehtipuhallinta, luutaa, ruohonleikkuria, siimaleikkuria, roskakouraa...
Vierailija kirjoitti:
Työssäoppimisessa työntekijät opettavat ammattia työssäoppijalle korvauksetta.
Eikä kukaan kysy, oletko pätevä?
Onko suoritettuna pedagogisia opintoja?
Eikös ope kuitenkin kuittaa kivasti palkan siltäkin ajalta?
Se opettaa sillä välin muita luokkia. Ei ne kaikki vuosiluokat ole samaan aikaan työharjoittelussa. Ykkösellä voi olla vaan keväällä kahden kk jakso, Tokalla loppusyksystä ka loppukeväästä parin kk jaksot. Kolmosella voi sitten olla jo melkein koko lukuvuosi harjoittelua ja mahdollisesti kerran viikossa tai kahdessa lähipäivä koululla.
Jos näin halutaan vain ylläpitää kustannuskallista, tehotonta ja ylimitoitettua julkista sektoria veronmaksajien iloksi?
Ja oppisopimusajalta kuuluu maksa työstä palkka.
Työssäoppimisessa työtä tehdään iloisesti palkatta.
Oppisopimus sopii sellaisille aloille joille ei ole soveltuvaa ammattikoulutusta tarjolla. Jotkut metalli- tai konepajateollisuuden ammatit esimerkiksi, ja joissa ei ole "hoitajamitoitusta".
Osa ongelmaa on myös näiden paikkojen hakijat: emmätuu kun pitäis olla 5 päivää viikossa töissä. Ei mulle sovi ku haluun nähä kavereitaki. Ai 2-vuorotyö, emmäpääse ku mulla on maanantaisin futistreenit.
Työnantaja mieluummin palkkaa motivoituneen tekijän, vaikkei osaamista olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska yrityksillä on muutakin tekemistä kuin paapoa osaamatonta.
No miksi se onnistuu muissa maissa ihan hyvin? Taitaa olla suomalaisilla johtajilla ongelmia ajankäytön hallinnan kanssa, harjoittelijoillekaan ei näytä olevan aikaa, oman onnensa nojassa ovat. Missä pomojen vastuu?
Kysyn uudestaan: Millä yrityksellä on varaa maksaa täyttä palkkaa täysin osaamattomalle työntekijälle? Jota ei lisäksi edes voida laskea työntekijämitoitukseen esimerkiksi hoiva-alalla. Mistä ne palkkarahat otetaan? Tai mieti vaikka jotain ravintolaa tai kahvilaa. Ensimmäisestä työpäivästä lähtien täysi palkka työntekijälle, joka osaa korkeintaan kerätä astiat pöydistä. Hänen lisäkseen töissä tarvitaan silti täysi miehitys.
Oppisopimukseen otetaan usein jo koulutettuja ja osaavia työntekijöitä. Esimerkisi itselläni oli merkonomin koulutus, kun sain työpaikan. Työnantaja sopi minule konttorityöntejän oppisopimuskoulutuksen. Tein töitä normaalisti ja työnantaja sai tuen.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monella työnantajalla on varaa maksaa palkkaa työntekijästä, joka ei osaa yhtään mitään JA jonka ohjaamiseen menee muiden työntekijöiden työaikaa? Mietitään vaikka lähihoitajaa ja lasketaan palkaksi 2200 e/kk (oppisopimusopiskelija saa suurin piirtein TES:sin mukaisen palkan), työnantajamaksuineen se tekee rapiat 2600 e/kk. Kyseistä työntekijää ei lasketa hoitajamitoitukseen, joten työnantajalla on oltava hänen lisäkseen hoitajamitoituksen edellyttämä määrä päteviä hoitajia. Kuinka moni työnantaja pystyy maksamaan ihan vain hyvää hyvyyttään yhden "ylimääräisen" ihmisen palkkaa ja tarjoamaan hänelle muita työsuhteeseen kuuluvia etuja (vuosiloma, työterveyshuolto)?
Tämä. Ja kun oppisopimusopiskelija saa tutkintotodistuksen taskuunsa, sanoo heippa ja vaihtaa työpaikkaa.
Lässyn lässyn. Työelämässä on ihan tavallisia ihm385isiä.