Naiset, kuinka osoitatte miehelle, että ette pidä häntä itsestäänselvyytenä?

Vierailija kirjoitti:

Minulle oli silmät avaava järkytys, kun huomasin miten huonot parisuhdetaidot naisilla on. Esim. jos naisen pitää lähestyä miestä josta ovat kiinnostuneita niin ne avaukset ovat juuri niin kömpelöitä ja huonoja kuin voi kuvitella. Sellaisia että jos mies tekisi samoin tulisi pakit saman tien naurun kera, koska naiset saavat paljon parempia lähestymisiä miehiltä. Toinen asia joka paljastaa asian on juuri tämä, kun kysytään mitä he tekevät huomioidakseen miestään. Vastauksena on usein totaalinen hiljaisuus tai myötähäpeää aiheuttava töksäytys jostain seksiin liittyvästä. He ovat kuin eivät koskaan edes tulleet ajatelleeksi asiaa.

Tämä oli järkytys, koska luonnostaan naiset ovat sosiaalisesti monella tavalla paljon taitavampia kuin miehet. Mutta parisuhteessa sosiaaliset taidot suurella osalla ovat jotain järkyttävää kädettömyyttä. Todennäköisesti koska ovat saaneet suhteet liian helpolla.

Naisilla on seksuaalinen valta. Siksi dynamiikka on tuollainen. Järkyttävän epätasa-arvoista kyllä.

Tätä naiset eivät missään nimessä koskaan halua myöntää, sillä yksi osa naisten valtaa on myös heidän näennäinen uhriasemansa.

Minusta meidän ei tarvitse tehdä miehelle mitään. Ja jos se ei käy miehille, niin mies menee kiertoon. Kyllä niitäkin miehiä on, jotka tajuavat, että me naiset olemme "saajia" ei "antajia".

Sorry, miehet, mutta se nyt vain on näin. Ja jos ei kelpaa, niin olette sitten lopun elämästänne yksin.

Hellyyttä voi osoittaa, kun sillä saa hellyyttä takaisin. Mutta että mies ei olisi itsestäänselvyys? *tirsk*

Lukiessani näitä naisten kommentteja, niin kunnioitukseni naisia kohtiin laski (ei ole ensimmäinen kerta, kun netissä selviää millaisia naiset oikeasti ovat).

En kyllä huoli ikinä naista, jonka mielestä olisin hänelle itsestäänselvyys ja tai että nainen ei osoittaisi arvostustaan minua kohtaan käytännön teoilla.

Vaadinko liikaa, arvon naiset? -nuori mies

Vierailija kirjoitti:

Lukiessani näitä naisten kommentteja, niin kunnioitukseni naisia kohtiin laski (ei ole ensimmäinen kerta, kun netissä selviää millaisia naiset oikeasti ovat).

En kyllä huoli ikinä naista, jonka mielestä olisin hänelle itsestäänselvyys ja tai että nainen ei osoittaisi arvostustaan minua kohtaan käytännön teoilla.

Vaadinko liikaa, arvon naiset? -nuori mies

Sittenpähän olet yksin loppuelämäsi. Miehet ovat sikoja...! Muuta asenteesi ja opettele kunnioittamaan naisia.

Osalliseksi synnytystä tietysti siten, että hän oli siinä mukana.

Läheiseksi vauvaa ensimmäisen vuoden aikana en tehnyt muulla kuin että nukuimme lähes alusta alkaen perhepedissä eli vauva meidän keskellämme. Sitähän ei yleisesti pidetä hyvänä, jotkut pitävät jopa vaarallisena.

Lapsen ollessa 1,5 vuotias aloitin itse osa-aikatyöt niin, että minä lähdin töihin noin klo 14 iltapäivällä ja vein silloin lapsen perhepäivähoitajalle. Isänsä sitten haki hänet sieltä 16-17 välillä. Tein iltatöitä 2-3 iltaa viikko ja vastaavasti joka toinen viikonloppu la-su 10-16. Silloin isällä ja lapsella oli keskinäistä laatuaikaa.

En nyt ihan ymmärrä otsikon kysymystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiessani näitä naisten kommentteja, niin kunnioitukseni naisia kohtiin laski (ei ole ensimmäinen kerta, kun netissä selviää millaisia naiset oikeasti ovat).

En kyllä huoli ikinä naista, jonka mielestä olisin hänelle itsestäänselvyys ja tai että nainen ei osoittaisi arvostustaan minua kohtaan käytännön teoilla.

Vaadinko liikaa, arvon naiset? -nuori mies

Sittenpähän olet yksin loppuelämäsi. Miehet ovat sikoja...! Muuta asenteesi ja opettele kunnioittamaan naisia.

Tämä ihmetyttää itseäni suuresti. Miehet arvostelee naisten käyttäytymistä täällä yhtenään, mutta sitten se ei kuitenkaan ole vaihtoehto että olisivat yksikseen?

Vierailija kirjoitti:

Mitä paremmin kohtelet miestä sitä enemmän se pitää naistaan itsestäänselvyytenä ja kohtelee aina vain huonommin ja lopulta vaihtaa naiseen joka ei tee hänen vuokseen yhtään mitään. Ja näin se menee oikeasti.

Tämä on niin totta.

Pisimmät liitot on niitä, joissa nainen kohtelee miestä kuin läjää mikrotettua kissanpaskaa.

Pitää miestä koko ajan varpaillaan, ja mies nauttii. Saattaa valittaa, mutta nauttii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä paremmin kohtelet miestä sitä enemmän se pitää naistaan itsestäänselvyytenä ja kohtelee aina vain huonommin ja lopulta vaihtaa naiseen joka ei tee hänen vuokseen yhtään mitään. Ja näin se menee oikeasti.

Juu. Liian kilteillä ja kaiken sietävillä naisilla on oman kokemukseni mukaan yleensä kaikista sikamaisimmat miehet. Sitten kun joskus ero tulee(Mikä ei pitäisi olla yllätys sille miehelle) niin mies on ihan hukassa ja rypee itsesäälissä kun oli mielestään niin huono mies. Tällaiset ei saa itseltäni yhtään ymmärrystä ja sääliä koska seuraavassa suhteessa ovat ihan samanlaisia. Naisen ei kannata sietää yhtään huonoa käytöstä koska miehet vain kokeilee "kepillä jäätä" että mitä kaikkea tuo sietää ja alkavat luistamaan kaikesta vastuusta, niin että lopulta on sohvalla makaava viisveisaaja riesana.

Vaikka olen kiltti, kyllä minä arvoni tunnen. Se ei ole puolisoni parempi, muttei missään tapauksessa häntä huonompikaan.

Meillä on oikein tasapainoinen kahden aikuisen parisuhde, missä kumpikin arvostaa toista ja huomioi toisiaan päivittäin. Meillä tehdään kotityöt tasan, halataan ja suukotellaan päivittäin. Ei räksytetä tai syytellä toisiamme turhasta ja keskustemme tärkeistä asioista - jopa niistä erimielisyyksistä - asiallisesti.

Itse olen huomannut, että he ketkä oikeuttavat oman huonon käytöksensä toista kohtaan niin heistä löytyy sekä naisissa että miehissä. Se, että on kiltti, ei automaattisesti tarkoita alistunutta. En vain koe tarvetta oikeuttaa huonoa käytöstäni muille ihmisille, kuten mielestäni ns. ei kiltit tekevät. Heillä ei usein myöskään ole sosiaalisia taitoja ja he käyttäytyvät siten kovin valgaaristi.