Minkä ikäisenä aloitit hormonikorvaushoidon?
Sitä ei kai kannattaisi aloittaa liian aikaisin, eikä käyttää liian kauaa. Oireita on, mutta ei nyt ihan kestämättömiä. Mistä tietää, koska on oikea aika?
Kommentit (26)
Kannattaisiko keskustella asiasta lääkärin kanssa?
Aloitin, kun alkoi olla oireita, eli reilusti alle 50v. Väsymystä, yöhikoilua, aivosumua. En olisi pystynyt tekemään töitäni ilman.
En tiedä että olisi estettä jatkaa vaikka kuinka kauan.
En aloittanut koskaan. Ei vaan tullut kummoisiakaan oireita koko vaihdevuosissa. Pientä vuotosekoilua noin 10 vuotta ennen menopaussia, siinä se.
Vierailija kirjoitti:
Aloitin, kun alkoi olla oireita, eli reilusti alle 50v. Väsymystä, yöhikoilua, aivosumua. En olisi pystynyt tekemään töitäni ilman.
En tiedä että olisi estettä jatkaa vaikka kuinka kauan.
Syöpäriski kasvaa.
54v. Kuumat aallot, mielialaongelmat, totaalinen unettomuus. En pärjännyt ilman. 6v söin. Oireet ei palannu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitin, kun alkoi olla oireita, eli reilusti alle 50v. Väsymystä, yöhikoilua, aivosumua. En olisi pystynyt tekemään töitäni ilman.
En tiedä että olisi estettä jatkaa vaikka kuinka kauan.Syöpäriski kasvaa.
Mistäpä se ei kasvaisi. Tämä on peli, jossa ei voi voittaa.
En vielä, en ehkä koskaan? N. 56
Tunnen kyllä erää nnoin ikäiseni, joka on ainakin 10 vuotta tapellut unilääkkeiden, melatoniinin ja hormonikorvausten kansssa, kunnes joutui lopettamaan hormonit ja unilääkkeet. Eteenpäin sinnittelee uniongelmiensa ja hikoilun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitin, kun alkoi olla oireita, eli reilusti alle 50v. Väsymystä, yöhikoilua, aivosumua. En olisi pystynyt tekemään töitäni ilman.
En tiedä että olisi estettä jatkaa vaikka kuinka kauan.Syöpäriski kasvaa.
Mistäpä se ei kasvaisi. Tämä on peli, jossa ei voi voittaa.
No itse lopetin alkoholin enkä koskaan aloittanutkaan tupakkaa juuri syöpäriskin vuoksi. Tuo alkoholittomuus muuten lopetti yöhikoilut ja -heräämiset, vaikken käyttänyt yhtä viinilasillista enempää.
N46.
En aloittanut minäkään. Kuukautiset oli tosi oudot pari vuotta ja sitten loppuivat. Sokerinsieto taisi huonota, mutta luinkin jostain, että estrogeenin väheneminen vaikuttaa siihen (?). Nyt syön tosi vähän sokeria ja olo on aika hyvä. Kahvin poisjättö aikanaan vei kuumat aallot välittömästi, samoin aamuyön heräilyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitin, kun alkoi olla oireita, eli reilusti alle 50v. Väsymystä, yöhikoilua, aivosumua. En olisi pystynyt tekemään töitäni ilman.
En tiedä että olisi estettä jatkaa vaikka kuinka kauan.Syöpäriski kasvaa.
Mistäpä se ei kasvaisi. Tämä on peli, jossa ei voi voittaa.
No itse lopetin alkoholin enkä koskaan aloittanutkaan tupakkaa juuri syöpäriskin vuoksi. Tuo alkoholittomuus muuten lopetti yöhikoilut ja -heräämiset, vaikken käyttänyt yhtä viinilasillista enempää.
N46.
Hyvä päätös, alkoholi tekee juuri kaikkea tuota.
Itse en ole käyttänyt alkoholia, joten siitä ei ollut apua. Hormonikorvaushoidon aloittamisella tapahtui välitön ja dramaattinen parannus.
44-vuotiaana ja olisin aloittanut jopa aiemmin, jos oltaisiin tajuttu, mistä lukuisat oireet johtuvat. Sain elämänlaatuni takaisin ja kiitollinen siitä. Aion jatkaa juuri niin kauan, kuin gynekologi suosittelee.
En aio aloittaa. Haluan kokea tämän luonnollisen siirtymän sellaisena kuin se on. Uskon, että siihen liittyy myös henkisiä kasvuprosesseja kuten ikääntymisen ja kuoleman lopullinen hyväksyminen. Omasta äidistänikin tuli paljon rauhallisempi, tasapainoisempi ja onnellisempi vaihdevuosien myötä. Ei mulla kyllä muita oireita oikein olekaan kuin että seksiä en halua (ei haittaa, olen "vanhapiika") ja kuukautiset tulee joskus 20 pv välein, joskus on kuukausia pois. Unettomuus on ollut lapsuuden jälkeen mulla aina, olen tottunut pärjäilemään muutaman tunnin yöunilla ja nukkumaan päiväunia tarpeen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
En aloittanut koskaan. Ei vaan tullut kummoisiakaan oireita koko vaihdevuosissa. Pientä vuotosekoilua noin 10 vuotta ennen menopaussia, siinä se.
Kysyttiinkö aloituksessa, että onko vaihdevuodet aiheuttaneet oireita? No eipä kysytty.
Vierailija kirjoitti:
En aio aloittaa. Haluan kokea tämän luonnollisen siirtymän sellaisena kuin se on. Uskon, että siihen liittyy myös henkisiä kasvuprosesseja kuten ikääntymisen ja kuoleman lopullinen hyväksyminen. Omasta äidistänikin tuli paljon rauhallisempi, tasapainoisempi ja onnellisempi vaihdevuosien myötä. Ei mulla kyllä muita oireita oikein olekaan kuin että seksiä en halua (ei haittaa, olen "vanhapiika") ja kuukautiset tulee joskus 20 pv välein, joskus on kuukausia pois. Unettomuus on ollut lapsuuden jälkeen mulla aina, olen tottunut pärjäilemään muutaman tunnin yöunilla ja nukkumaan päiväunia tarpeen mukaan.
Kärsi kärsi, että saat kirkkaamman kruunun. Ymmärrätkö, että toisilla on niin rankat oireet, että vaikuttavat jokapäiväiseen elämään ja olo on sietämätön. Ei siinä mitään lempeää siirtymää ole. Älä väheksy toisten oireita, jos sinulla ei itse niitä ole. Ei vaihdevuosioireet ole pelkkiä kuivuusongelmia.
Syöpäriski kasvaa 3 vuoden käytön jälkeen.
Minä olen tuo aamuyön valvoja. Päätin korvaushoiton sen jälkeen, kun gyne sanoi valvomisen lisäävän dementiariskiä. Minä otan mieluummin syövän kuin dementian.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisiko keskustella asiasta lääkärin kanssa?
Joo, toki olen keskustellu gynen kanssa. Hän sanoo, että aloitetaan sitten kun tunnet, että tarvitset apua. Kuten sanoin, oireeni ei ole ihan mahdottomia, mutta niitä on ja ne häiritsee. Olen 49 v. ja menkat ollu jo vuoden pois.
Ap.
Vierailija kirjoitti:
En aio aloittaa. Haluan kokea tämän luonnollisen siirtymän sellaisena kuin se on. Uskon, että siihen liittyy myös henkisiä kasvuprosesseja kuten ikääntymisen ja kuoleman lopullinen hyväksyminen. Omasta äidistänikin tuli paljon rauhallisempi, tasapainoisempi ja onnellisempi vaihdevuosien myötä. Ei mulla kyllä muita oireita oikein olekaan kuin että seksiä en halua (ei haittaa, olen "vanhapiika") ja kuukautiset tulee joskus 20 pv välein, joskus on kuukausia pois. Unettomuus on ollut lapsuuden jälkeen mulla aina, olen tottunut pärjäilemään muutaman tunnin yöunilla ja nukkumaan päiväunia tarpeen mukaan.
Voi luoja, mitä höpinää. Ei vaihdevuosi-ikäisellä naisella kuulu vielä olla kuolema mielessä. Jos vaivaan on olemassa hoito, niin miksi ihmeessä pitäisi kärsiä. Sitäpaitsi ihan sama, miten elämänsä elää, lopputulos on kuitenkin sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitin, kun alkoi olla oireita, eli reilusti alle 50v. Väsymystä, yöhikoilua, aivosumua. En olisi pystynyt tekemään töitäni ilman.
En tiedä että olisi estettä jatkaa vaikka kuinka kauan.Syöpäriski kasvaa.
Totta, aloitin 49 v ja uskoin lääkäriä, joka vakuutti, että ei ole mitään riskiä.
60 v sairastuin rintasyöpään ja mulla ei ole mitään muita riskitekijöitä ja erittäin vanhaksi elänyttä koko suku ja ei kellään muulla ole ko syöpää ollut.
Olisinpa ollut viisas ja lopettanut aikaisemmin.
Ilman hormonihoitoa en olisi selvinnyt työstäni.
Nyt olen ilmeisesti terve, mutta hikipuuskat jatkuu ja jatkuu.
T.mummeli 73 v
53 v. Kun en jaksanut enää valvoa 2-3 tuntia aamuyöllä ja herätä aamulla töihin.