Antaisitteko mummon hoitaa lasta tässä tapauksessa?
Elikä lapsen mummolla on läheisriippuvuuden piirteitä, passaa muita ja huolehtii aikuisista lapsistaan äärimmäisyyksiin asti, esim. ilmoittaa rukoilevansa lasten lentomatkan ajan ettei kone putoa, seuraa lastensa elämää hädissään ja on heti valmis vaikka kesken suihkun ryntäämään, jos joku lapsista kutsuu.
Soittelee ja viestii jatkuvasti ovatko lapset elossa ja unohtaneet hänet.
Hössöttää ja ahdistaa ihmisiä käytöksellään.
Mummolla on ollut selittämättömiä huimauskohtauksia usean vuoden ajan, kävi aivokuvissakin ja silmälääkärissä, syytä ei löytynyt.
Kerran istui päivystyksessä 12h pyörryttämisen takia.
Kerran olen mummon antanut työntää rattaita, ja hän oli aivan teatraalisen ylivarovainen ja tyyliin pysähtyi ennen katukivetystä ja nosti TODELLA varoen vaunut yli, ja meni paniikkiin, kun auto ajoi ohi. Mummo käyttäytyy muutenkin pelokkaasti vauvan ympärillä ja ylivaroo, tästä vauva ahdistuu ja itkeskelee mummon sylissä.
Ei uskalla nostaa vauvaa syliin vaan vauva ojennetaan hänelle, ei jaksa silloinkaan sitten pitää vauvaa, kuulemma painaa.
Haluaa silti olla jatkuvasti tekemisissä ja vierailla, ja auttaa sitten keittiössä ja paniikissa rikkoo laseja ja itkeä tihrustaa, kun hän taas mokasi.
Raskasta seuraa hän on.
Vaikka hän on vasta mummo, käyttäytyy hän pikemminkin kuin ISOMUMMO, ja koen todella epävarmaksi olon nyt, kun mummo haluaa hoitaa 7kk ikäistä vauvaa.
Vaunulenkille kahdestaan pitäisi kuulemma päästä.
Mielestäni vauvaa voi hoitaa vain hoitaja, joka on fyysisesti terve ja jonka otteet ovat itsevarmat.
Sanoin mummolle, että lasta voi hoitaa vain fyysisesti terve ihminen.
Kysyin huimauksista, niin kuulemma ei huimaa enää!
Loukkaantui mulle, kun sanoin ettei onnistu nyt.
Antaisitteko lapsen tälle hoitoon?!
Itse kun en tohtisi päästää häntä edes vaunulenkille yksin, mummo kun menee paniikkiin kaikista äkkitilanteista.
Mitä tälle nyt voi tehdä jos välit täytyy säilyttää?
Itse en haluaisi edes hoitaa vauvaa, jos olisin noin pelokas.
Kommentit (52)
En jättäisi, sillä äiti on aina oikeassa ja paras.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En antaisi ja välit pitäisi muutenkin lähinnä joulukorttiasteella. Tuollaiset ihmiset ovat ihan hirveitä.
Tollo!
Ei kai tuollaisen takia kannata välejä rikkoa kokonaan lapsen isoäitiiin, ja lakata pitämästä kokonaan yhteyttä ja torjua hänet kokonaan lapsen läheisyydestä.Eihän lapsi ikuisesti ole vauva.
Fiksusti puhumalla asia järjestyy, loukkaantumisia voi tapahtua, mutta taatusti lapsenlapsi on mummolle tärkeämpi, kuin loukattu tunteet.
Kyllä on järkevää. Säästää lapsiperheen voimat ja takaa terveen ilmapiirin.
Tuollaisten ihmisten kanssa ei voi keskustella. He rypee tuossa uhriudessaan ja uuvuttaa kaikki lähellä olevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En antaisi ja välit pitäisi muutenkin lähinnä joulukorttiasteella. Tuollaiset ihmiset ovat ihan hirveitä.
Tollo!
Ei kai tuollaisen takia kannata välejä rikkoa kokonaan lapsen isoäitiiin, ja lakata pitämästä kokonaan yhteyttä ja torjua hänet kokonaan lapsen läheisyydestä.Eihän lapsi ikuisesti ole vauva.
Fiksusti puhumalla asia järjestyy, loukkaantumisia voi tapahtua, mutta taatusti lapsenlapsi on mummolle tärkeämpi, kuin loukattu tunteet.
Jaaha, itsekkäät marttyyrimummotkin ovat nyt löytäneet väylän tähän ketjuun.
Minun oikeus hoitaa minun mummouteni minäminä
Vauva on teille vaan näyttelynukke.
Hyvä vaan, että nykynaiset katkaisevat nämä mt-ongelmia aiheuttavat sukulaissuhteet ja suojelevat lapsiaan.
Teidän kohdallanne se ei ole onnistunut, siksi olette noin sekaisin😵💫
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tietysti pitää antaa lapselle tilaisuus tutustua isovanhempiin.
Ei tuollainen ole vaarallista kun lapsi ei täysin kasva tuossa ympäristössä. Vaan hän saa teiltä vaikutteita normaaliin elämään.
On tärkeää oppia pienestä asti hyväksymään ja ymmärtää erilaisuutta.
Teidän pitää tietysti olla mukana näissä tapaamisissa, ei vauvaa voi yksin jättää hoitoon ihmiselle, joka ei edes uskalla nostaa häntä syliinsä.
Voisitte myös puhua mummolle, hänellä taitaa olla hyvin paha paniikkihäiriö ja siihen on olemassa lääkkeitä, niitä nyt pitäisi varmasti ekana kokeilla.Löpinää. Mielenterveysongelmaisiin sukulaisiin, jotka kuormittaa ja aiheuttaa stressiä, ei ole mitään syytä "opettaa". Jos ei osaa hakea apua mt-ongelmiinsa vaan vaatii muuta ympäristöään sopeutumaan saa sitten olla itsekseen ja kynnysmattojen kanssa.
Juuri näin! Lasta pitää SUOJELLA, ei karaista kaiken maailman sekopäiden varalle, vaikka olisivat kuinka sukulaisia.
Taas tämä ELIKKÄ -provoilija.
Mene hoitoon!
Ap, tein sinusta huoli-ilmoituksen. Sinulta pitää ottaa se olematon lapsi nyt pois ja viedä sinut hoitoon. Jatkuva vaiheitten keksiminen ei ole terveen merkki. Eiköä omaan provoon vastaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mummo ei jaksa tai uskalla nostaa vauvaa, niin miten ajatteli pärjäävänsä hoitamisesta?
Vauvan parhaan ja oman mielenrauhan vuoksi en antaisi vauvaa hoitoon mummulle. Jos mummu siitä suuttuu tai loukkaantuu, niin sitten käy niin. Mummu aikuisena ihmisenä osannee käsitellä nuo tunteet? Ainakin pitäisi osata.
No siis ihmettelin sitä, että hän on 3v ajan valittanut huimausta, kerran pyörtynytkin kuulemma kotonaan.
Mm. mies on häntä kuskannut päivystykseen ja on maksettu hänelle yksityisiä lääkäritutkimuksiakin.
Nyt hän sitten loukkaantui, kun sanoin että jo huimaus on syy sille, ettei hän voi hoitaa tai etten uskalla päästää vaunulenkillekään?
Kivahti, että ei huimaa enää ja hän on terve
Miten kukaan voi edes ajatella noin
ApHänellä vaan on kova tarve saada osallistua vauvan hoitoon. Varmasti nyt ymmärtää itsekin miksi ei saa yksin olla vauvan kanssa. Hyvin mahdollista että se pyörryttävä olo tulee ja menee, voi johtua vaikka verenpaineesta.
Mutta tarvitseeko vauva hoitajaa, joka ei edes uskalla nostaa vauvaa? Tai tarvitseeko äiti vauvalleen moista hoitajaa, jonka kanssa saa olla sydän syrjällään, mikä "vahinko" seuraavaksi tapahtuu. Siinä ne mummun hoitotarpeet joutuu väistymään.
Niin siis tätä ihmettelen?! Miten voi mummo edes ajatella, että hän olisi kykenevä hoitamaan vauvaa?
Ehkei hän näe itseään realistisesti ja kuvittelee, että vauva on vain tahdoton nukke.
Hänhän inttää aina, ettei mummon poika itke, eikä mitään haasteita voi unessa olla, jos mummo hoitaa.
Mietin jo, että näkeekö hän vauvaa edes elävänä olentona?
Sen tiedän, ettei lapsen tarpeet tulisi taatusti tyydytetyksi, kun mummo ajattelee aivan epärealistisesti mitä vauvan hoito edes on.
Ap
Mun anoppi halusi kovasti aikoinaan hoitaa. Hänellä ei vastaavia fyysisiä ongelmia ollut, joten sai silloin tällöin mahdollisuuden. Lapsen itkun hän tulkitsi täysin omien tarpeiden mukaisesti. Esikoisella oli aina nälkä, kuopus, josta anoppi ei tykännyt, taas väsy. Vaippa oli aina täynnä kun anopin vahtivuoro loppui. "Ihan just tarkistin". Siinä sit liottelin vartin sitä scheissea lapsen takapuolesta. Ei ollut ihan tuoretta enää. Hyvin äkkiä oli myös ilmeistä, että tärkeintä lastenhoidossa oli soitella tuttaville, kuinka on TAAS hoitamassa kun poika puolisoineen eivät ilman häntä pärjää. Loppu mummun harvat hoitokeikat pikaisesti. Oli kyllä muutakin ongelmaa ihan riittävästi, ja nyt ollaan joulukorttitasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En antaisi ja välit pitäisi muutenkin lähinnä joulukorttiasteella. Tuollaiset ihmiset ovat ihan hirveitä.
Tollo!
Ei kai tuollaisen takia kannata välejä rikkoa kokonaan lapsen isoäitiiin, ja lakata pitämästä kokonaan yhteyttä ja torjua hänet kokonaan lapsen läheisyydestä.Eihän lapsi ikuisesti ole vauva.
Fiksusti puhumalla asia järjestyy, loukkaantumisia voi tapahtua, mutta taatusti lapsenlapsi on mummolle tärkeämpi, kuin loukattu tunteet.
En mä antaisi lastani hyvin mielin mummulle, joka lietsoo paniikkia esim rukoilee koko lennon ajan jos joku reissaa tms. Tuollaisen vaikutuspiiriin ei yksikään täysjärkinen vie lastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En antaisi ja välit pitäisi muutenkin lähinnä joulukorttiasteella. Tuollaiset ihmiset ovat ihan hirveitä.
Tollo!
Ei kai tuollaisen takia kannata välejä rikkoa kokonaan lapsen isoäitiiin, ja lakata pitämästä kokonaan yhteyttä ja torjua hänet kokonaan lapsen läheisyydestä.Eihän lapsi ikuisesti ole vauva.
Fiksusti puhumalla asia järjestyy, loukkaantumisia voi tapahtua, mutta taatusti lapsenlapsi on mummolle tärkeämpi, kuin loukattu tunteet.
En mä antaisi lastani hyvin mielin mummulle, joka lietsoo paniikkia esim rukoilee koko lennon ajan jos joku reissaa tms. Tuollaisen vaikutuspiiriin ei yksikään täysjärkinen vie lastaan.
Niin tuollainen huolehtiminen ei ole herttaista vaan ahdistavaa. Tiedostaa koko ajan että yks on siellä sydän syrjällään aina kun ei näe.
Päässä vikaa tuommosella.
Varmasti pahenis jos vauvan vielä tuolle antais hoitoon, alkais piinaamaan lapsenlastaankin?!
Tuli jotenkin surku tuon mummon puolesta, kun luin ap:n näkemyksen mummon tilanteesta. Olen itse pikkasen tuota mummoa nuorempi. Kuvittelen itseni, niin hyvin kuin osaan, hänen asemaansa. Tilanne olisi hankala. Tunnistaisinko ja osaisinko myöntää niin itselleni kuin läheisillekin "puutteeni" ajatellen pikkulapsen hoitoa?
Joka tapauksessa haluaisin olla ainakin jonkin verran mukana tämän lapsen elämässä, siis yhdessä vanhempien kanssa sopien, että millä tavoin olisin mukana.
Vierailija kirjoitti:
Tuli jotenkin surku tuon mummon puolesta, kun luin ap:n näkemyksen mummon tilanteesta. Olen itse pikkasen tuota mummoa nuorempi. Kuvittelen itseni, niin hyvin kuin osaan, hänen asemaansa. Tilanne olisi hankala. Tunnistaisinko ja osaisinko myöntää niin itselleni kuin läheisillekin "puutteeni" ajatellen pikkulapsen hoitoa?
Joka tapauksessa haluaisin olla ainakin jonkin verran mukana tämän lapsen elämässä, siis yhdessä vanhempien kanssa sopien, että millä tavoin olisin mukana.
Minäkin säälisin häntä, jos hän ei olisi oikein suuttunut, kun ihmettelin miten hän huimauksensa kanssa kuvittelee hoitavansa vauvaa?
Siitä huomasin, ettei ole mikään hölmäke, vaan ilmeisrsti huimausta voi säädellä.
Onko hakenut sillä huomiota vai mitä ihmettä
Joko hän on keksinyt 3v ajan huimauksen ja pyörtymisen, tai sitten hän ei tajua, että hänelle ei voi lasta antaa hoitoon.
Ei kukaan täysjärkinen edes ehdottaisi moista, jos olisi selittämätöntä huimausta ollut noin kauan.
Ap
Tollo!
Ei kai tuollaisen takia kannata välejä rikkoa kokonaan lapsen isoäitiiin, ja lakata pitämästä kokonaan yhteyttä ja torjua hänet kokonaan lapsen läheisyydestä.
Eihän lapsi ikuisesti ole vauva.
Fiksusti puhumalla asia järjestyy, loukkaantumisia voi tapahtua, mutta taatusti lapsenlapsi on mummolle tärkeämpi, kuin loukattu tunteet.