Olen tällä hetkellä vapaaehtoisesti ystävätön. Pitkä seurustelusuhde toisessa kaupungissa, työ toisessa
Minulla ei ole ns elämää (enää) työkaupungissani.
Jos osa-aika työssäni on vapaapäivä keskellä viikkoa, haahuilen auki olevissa kahviloissa naputtelemassa kännykkää naamioituneena mahd tavis kassialman rooliin lippis silmillä.
Viikonloput vietän aikaa miesystävän kanssa.
Olen varmaan monen mielestä outo hiippari! Sori siitä. En vaan jaksa enää keskustella sosiaalisen keskustelun takia.
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Tuo ei ole hirveän hyvä, ei sen takia mitä tuntemattomat ajattelee, vaan koska olet liian riippuvainen miehestä, kun hän on ainoa sosiaalinen elämä mitä sinulla on. Siitä tulee todennäköisesti ongelma myöhemmin.
No niin, aika kuulla ap:n perustelut ja vastaväitteet.
Tarkoitatko, että JOS eroamme? Sitten on sen aika. Nyt on nyt.
Sitten hakeudun mieluummin Kassialmojen tilapäissuojiin, kuin niiden energia -ja sielusyöppöjen piiriin, joita joskus naisystäviksi kutsutaan. Kärjistäen ja pelkistäen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tuo ei ole hirveän hyvä, ei sen takia mitä tuntemattomat ajattelee, vaan koska olet liian riippuvainen miehestä, kun hän on ainoa sosiaalinen elämä mitä sinulla on. Siitä tulee todennäköisesti ongelma myöhemmin.
No niin, aika kuulla ap:n perustelut ja vastaväitteet.
Tuollainen johtaa yksinäisyyteen vaikka liitto miehen kanssa pitäisikin.
Kannattaa jaksaa huoltaa suhteitaan!
Nim; n34, täysin erakoitunut (metsässä asuva palstan poikamiesten unelmanaisen tapaan mutta yksinäiseksi itsensä kokeva joka iloitsisi uima- tai virkkuuseurasta!) ((Noina hetkinä jopa viiniä juoden) itsetehtyä, toki!)
Tuo ei ole hirveän hyvä, ei sen takia mitä tuntemattomat ajattelee, vaan koska olet liian riippuvainen miehestä, kun hän on ainoa sosiaalinen elämä mitä sinulla on. Siitä tulee todennäköisesti ongelma myöhemmin.
No niin, aika kuulla ap:n perustelut ja vastaväitteet.