En jaksa kovin kauaa, pahat traumaolot päällä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppupeleissä se on myös kiinni itsestä. Jos olet juossut lääkärit, terapeutit ja lääkkeet on aika kokeilla jotain muuta. Mieltä voi fokusoida keskittymällä hyviin asioihin ja tekemällä mielekkäitä asioita. Panosta itseesi, ulkoisesti, sisäisesti, syö hyvin, ulkoile. Jätä kaikki negatiiviset ihmiset elämästä. Ole hyvä muille ja saat hyvää takaisin. Ala lukea positiivisen elämänasenteen ja armollisuus itseään kohtaan tietoa

Neuvot voivat olla hyviä masentuneelle. Toki kenelle vain, mutta positiivisuus ei poista traumaoireilua. Siinä on kyse ihan eri asiasta ja eri mekanismeista kuin masennuksessa.

Just näin.

Löysin sattumalta googlailemalla yhden kehohoidon, saa nähdä kuinka hyvin se voisi auttaa.

Väkivaltaan liittyvät traumaoireet asuvat myös kehossa.

Oletko yrittänyt saada psykoterapiaa traumoihin? Tavannut psykiatria?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppupeleissä se on myös kiinni itsestä. Jos olet juossut lääkärit, terapeutit ja lääkkeet on aika kokeilla jotain muuta. Mieltä voi fokusoida keskittymällä hyviin asioihin ja tekemällä mielekkäitä asioita. Panosta itseesi, ulkoisesti, sisäisesti, syö hyvin, ulkoile. Jätä kaikki negatiiviset ihmiset elämästä. Ole hyvä muille ja saat hyvää takaisin. Ala lukea positiivisen elämänasenteen ja armollisuus itseään kohtaan tietoa

Neuvot voivat olla hyviä masentuneelle. Toki kenelle vain, mutta positiivisuus ei poista traumaoireilua. Siinä on kyse ihan eri asiasta ja eri mekanismeista kuin masennuksessa.

Just näin.

Sivusta. Positiivisuus auttaa, se ei poista jne, mutta se auttaa eteenpäin. Negatiivisuus sen sijaan ei auta ja vain pahentaa/huonontaa oloa ja suuntaa. Pakotettu positiivisuus ei ole hyväksi eikä sellainen, että pitäisi olla itseään huonosti kohteleville kivaa ja ihanaa ja samalla olla pitämättä puoliaan ja olla muiden mieliksi taikka mennä jonkun muun tahdissa eteenpäin.

Jatko ei liity enää edellisen kommentoijan viestiin. 

Traumareaktiotkin ovat osa elämää ja se on prosessi. Mitä siihen ei kaivata on häpäiseminen, pakottaminen, tuomitseminen, besserwisseröinti toisen elämän kustannuksella ja juoruaminen ja läyhääminen toisen asioilla oli se sitten "kristillisestä" kiinnostumisen tai huolestumisen näkökulmasta taikka ihan vaan tökkimisen, kiusaamisen ja sosiaalipornon näkökulmasta tehtyä.

Aina kannattaa antaa ihmisen itse kertoa eikä luulla hänen puolestaan yhtään mitään. Osoittaa ymmärrystä ja hienovaraisuutta. 

Traumatisoitunut ihminen ei halua myöskään sellaista paskanhajuista alentuvaa ilkeäpohjaista "ystävällisyyttä", jonka sanoja on oikeasti leikkimässä ns parempaa ihmistä ja samalla iskemässä kohdetta voi voi-laariin. Tällaiset voivat haistaa aina pitkän paskan ja kun trauma tulee jossain vaiheessa heillä vastaan, niin eikun sitten haistamaan ilmanalaa ja ymmärtämään pitämään suunsa kiinni. 

Sanoisinkin että suun kiinni pitäminen on hyvä silloin, kun ei tiedä asioista ja muutenkin. Tämä muille ihmisille, etenkin jos on tarve asioiden ruotimiseen ryhmissä ja konsensuksen saaminen niin, että luullaan oman maailmankuvan olevan taas oikeassa. 

Ap:lle ja traumatisoituneille on tullut ok vinkkejä ketjussa. Lisään vielä sellaisen, että kannattaa olla tarkkana ja varuillaan (lisää taas traumahommaa), jos on aikeissa terapiaprosessiin hakeutua, se on joillakin mennyt pieleen ja aiheuttanut oman traumatosoitumisprosessin. Joillakin terapia on hyvien terapeuttien ansioista ollut kohentavaa. Pointti siinä, että tämäkään asia ei ole mikään läpihuutojuttu. 

Se mikä kullekin toimii, millä menee eteenpäin. Se on hyvä. 

Hyväksytään enemmän eikä heitellä vain yhtä ratkaisua ilmaan.

Aikaa ja elämistä. Oivaltamista ja olemista. Rauhaa ja tuntemista. Tiedostamista. 

On hyvä tietää mikä on hyväksi ja mikä ei, joskus joutuu koettamaan. Turvallinen ympäristö on asiaa. Netissä asiat riippuvat paikan säännöistä ja ylläpidosta, niissä katsotaan onko alusta kiusaamisvapaa alue vai ei. 

Siksi traumatisoituneiden tai herkkien ihmisten kannattaa katsoa, mihin energiaa ja herkkyyttä menee, olla oman itsensä vartija, kun ei pysty vaikuttamaan siihen, mikä likaviemäri on toisaalla. 

Kaikki eivät osaa laittaa rajoja, mutta sinulla on rajat. Ikinä ei kannata myöskään antaa rajojaan ja luottamustaan millekään ylemmälle asteelle, sinun kannattaa ottaa ohjat käsiin elämässäsi ei mennä liikaa apu on jees- linjaan. Tarkoitan että sen mukaan, mikä on ok Sinulle. 

Voimia ja 🧡💛💗🤍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käy lääkärillä. Voimaa.

Olen käynyt. Ei auta.

Käytätkö mielialalääkkeita ja alkoholia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käy toisella lääkärillä.

Aion käydä.

Ota huomiselle vain yksi tavoite (mahdollisten pakollisten muiden lisäksi) : soitat lääkäriin ja varaat ajan. Älä yhtään vähättele oireitasi, pikemminkin liioittele vähän tai vähintään kuvaile pahin kokemasi olotila, jotta saat varmasti apua.

Laita kaikki muut jutut, jotka vaan voit, odottamaan ja hoida tuo ensin.

Julkisen puolen lääkärit puhuvat vain lääkkeistä, aika menee siinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käy lääkärillä. Voimaa.

Olen käynyt. Ei auta.

Käytätkö mielialalääkkeita ja alkoholia?

En.

" Anna arpisten haavojen olla, niitä auki et repiä saa. Anna muistojen katkerain kuolla, koeta kaikki pois hiljalleen unhoittaa.."

Joskus on parempi, ettei menneitä ikäviä asioita muistele ja kaivele, vaan pyrkii nousemaan niitten yläpuolelle ja jättämään ikävät asiat taakseen.

Vierailija kirjoitti:

Oletko yrittänyt saada psykoterapiaa traumoihin? Tavannut psykiatria?

Oon, silloin oli epäonnistumista.

Vierailija kirjoitti:

Mulla tuntuu kropassa kaikki mitä mulle on tehty, todella tuskallista ja pelottavaa ja olla yksin kauhujen kanssa.

Apua en saa.

Ap

Voi sinua

Vierailija kirjoitti:

" Anna arpisten haavojen olla, niitä auki et repiä saa. Anna muistojen katkerain kuolla, koeta kaikki pois hiljalleen unhoittaa.."

Joskus on parempi, ettei menneitä ikäviä asioita muistele ja kaivele, vaan pyrkii nousemaan niitten yläpuolelle ja jättämään ikävät asiat taakseen.

Enhän ole kaivellutkaan kun ne traumat nousevat itsestään esiin ihan kehossa tuntuen.

Ja on todella paha olo.

Mitään apua en saa julkisesta terv.huollosta.

Paskat tulee päivittäin housuun. En pysty sitä estämään. On niin paha olla😢

Ap

Voi kristus

Vierailija kirjoitti:

Paskat tulee päivittäin housuun. En pysty sitä estämään. On niin paha olla😢

Ap

Et ole ap.