Vanha talo - tiivistämisestä

Vierailija kirjoitti:

Hirsitalo hengittää aina, jos ei ole tehty ulko- ja sisävuorauksia niin, että välissä on muovia. Ikkunaliimapaperi tai nykyään usein muovi estää vain vetoa, ei ilmanvaihtoa. 

HIrsitalossa ei ole sisäilmaongelmaa, jos sitä ei ole tehty muovittamalla taloa. Mitään erityisiä ilmavaihtoreikiä niissä ei ole, sillä puu on sellaisenaan hengittävä materiaali ja hirsien välejä on jokseenkin mahdotonta saada aivan umpitiiviiksi.

Ei ripustettu talveksi villaverhoja, mutta mummolassa oli kovimmilla pakkasilla iso raanu oven edessä suojana. Nyt laittaisin mieluummin paksut samettiverhot, joita kyllä saa monestakin paikasta. Voisin vaikka myydä sinulle sellaiset. Liimapaperin käytöstä huolimatta kannattaa käyttää verhoja, sillä vanhanaikaisten ikkunoiden läpi liikkuu lämpöä. Nykyasunnoissa jääkukat ovat tuntematon ilmiö, mutta vanhoissa ikkunoissa niitä vielä näkee. Laulut jäisistä liljoista ja kuurankukista ovat jääneet jäljelle.

Sehän ois muutenkin ihan parasta, jos talo ottaisi korvausiman hirsien raoista ja veto ikkunoista loppuisi 🤗  Että jos ne uskaltaisi laittaa siis ympäri ikkunankarmien.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikkunoita tiivistämällä et saa hirsitalon ilmanvaihtoa pilattua. 

Joka hirren raosta pääsee ilma kulkemaan, ei hirsitaloa muuten hengittävänä rakenteena pidettäisikään.

Ilmankulku ei tarkoita hengittävyyttä. Hengittävyys on sitä kun kosteus sitoutuu ja myös haihtuu rakenteesta.

Riittääkö ilmanvaihtoon hirsien raot? Tosin ikkunat ovat sellaiset kaksiosaiset, joissa on avattava tuuletusosa yläreunassa. Jos ei tiivistäisi sitä, vaan vain alemman ikkunan osan. Se avattava osa aukeaa silleen todella hölmösti vetämällä yläreuna alas jolloin ulkopuolella ulomman ikkunan alempi reuna nousee ylös.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hometalon aattelit askarrella ja hankkia sisäilmaongelman.

Just, ei mitään uutta auringon alla.

Miksihän ennen ripustettiin talveksi villlaverhot ikkunoihin?

Miksi kommentoit noin halveksivasti? Minähän nimenomaan mietin, miten estää sisäilmaongelmaa. Pakko vastata sinulle yhtä halveksivalla sävyllä, että et sitten ymmärtänyt lukemaasi aloitusta? "Jos tiivistän ikkunat sellaisella liimapaperilla (tähän asti ei ole koskaan ollut), niin säilyykö ilmanvaihto?" Siinä se on, ja se on KYSYMYS aika selvällä suomen kielellä, eikä mikään statementti, toisin kuin ilmeisesti luulit.

Tuollaiset villaverhot ottaisin talooni heti, jos jostain saisi halvalla. Meillä oli ruskeat sellaiset lapsuudenkodissa kerrostalossa 70-luvulla, toki siellä turhat ja varmaan silloinkin jo kalliit ja ennemminkin sisustuselementti. Mutta ihanaa palttinaista ruskeaa kunnon villakangasta olivat! Maksaisivat nykyisin varmasti maltaita...

Kyllä minulla on ikkunoihin paksut täkit tulossa, mutta niiden siirtely pois päivänvalon edestä on työläämpi homma, kun ostin Ikeasta siis 5 eurolla kappale peittoja, 2 per ikkuna. Niin jos ei tarttiskaan kaikkiin ikkunoihin laittaa, olisi kätevämpi tuollainen nauha.

Mutta ku on niin vanha talo, eikä tuloilmaventtiiliä, niin kyselen siksi juuri, että onko se kuitenkin sitten huono ratkaisu....

Kirpparilla näkee noita villaverhoja lähes ilmaiseksi, itsekin laittaisin liimapaperin muihin sivuihin paitsi yläreunaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirsitalo hengittää aina, jos ei ole tehty ulko- ja sisävuorauksia niin, että välissä on muovia. Ikkunaliimapaperi tai nykyään usein muovi estää vain vetoa, ei ilmanvaihtoa. 

HIrsitalossa ei ole sisäilmaongelmaa, jos sitä ei ole tehty muovittamalla taloa. Mitään erityisiä ilmavaihtoreikiä niissä ei ole, sillä puu on sellaisenaan hengittävä materiaali ja hirsien välejä on jokseenkin mahdotonta saada aivan umpitiiviiksi.

Ei ripustettu talveksi villaverhoja, mutta mummolassa oli kovimmilla pakkasilla iso raanu oven edessä suojana. Nyt laittaisin mieluummin paksut samettiverhot, joita kyllä saa monestakin paikasta. Voisin vaikka myydä sinulle sellaiset. Liimapaperin käytöstä huolimatta kannattaa käyttää verhoja, sillä vanhanaikaisten ikkunoiden läpi liikkuu lämpöä. Nykyasunnoissa jääkukat ovat tuntematon ilmiö, mutta vanhoissa ikkunoissa niitä vielä näkee. Laulut jäisistä liljoista ja kuurankukista ovat jääneet jäljelle.

Sehän ois muutenkin ihan parasta, jos talo ottaisi korvausiman hirsien raoista ja veto ikkunoista loppuisi 🤗  Että jos ne uskaltaisi laittaa siis ympäri ikkunankarmien.

Ap

Ei, ei olisi parasta. Vedontunne nurkasta tai hirrenraosta ei ole sen mukavampi kuin ikkunanraostakaan. Eikä sen vaihtoilman pidäkään tulla rakenteen läpi, koska se vetää mukanaan myös epäpuhtauksia sisäilmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikkunoita tiivistämällä et saa hirsitalon ilmanvaihtoa pilattua. 

Joka hirren raosta pääsee ilma kulkemaan, ei hirsitaloa muuten hengittävänä rakenteena pidettäisikään.

Ilmankulku ei tarkoita hengittävyyttä. Hengittävyys on sitä kun kosteus sitoutuu ja myös haihtuu rakenteesta.

Riittääkö ilmanvaihtoon hirsien raot? Tosin ikkunat ovat sellaiset kaksiosaiset, joissa on avattava tuuletusosa yläreunassa. Jos ei tiivistäisi sitä, vaan vain alemman ikkunan osan. Se avattava osa aukeaa silleen todella hölmösti vetämällä yläreuna alas jolloin ulkopuolella ulomman ikkunan alempi reuna nousee ylös.

Ap

Joissain taloissa riittää. Kokeile. Jos ilma alkaa tuntua tunkkaiselta niin tarkastelkaa asiaa uudelleen. Käytättekö tulisijoja? Ne vaativat paljon korvausilmaa (ollen samalla koko talon ilmanvaihtolaite). Sen vaihtoilman olisi paras kuitenkin tulla asianmukaisia venttiilejä pitkin, ennen kuin rakenteen ja mahdollisesti alapohjan läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hometalon aattelit askarrella ja hankkia sisäilmaongelman.

Just, ei mitään uutta auringon alla.

Miksihän ennen ripustettiin talveksi villlaverhot ikkunoihin?

Miksi kommentoit noin halveksivasti? Minähän nimenomaan mietin, miten estää sisäilmaongelmaa. Pakko vastata sinulle yhtä halveksivalla sävyllä, että et sitten ymmärtänyt lukemaasi aloitusta? "Jos tiivistän ikkunat sellaisella liimapaperilla (tähän asti ei ole koskaan ollut), niin säilyykö ilmanvaihto?" Siinä se on, ja se on KYSYMYS aika selvällä suomen kielellä, eikä mikään statementti, toisin kuin ilmeisesti luulit.

Tuollaiset villaverhot ottaisin talooni heti, jos jostain saisi halvalla. Meillä oli ruskeat sellaiset lapsuudenkodissa kerrostalossa 70-luvulla, toki siellä turhat ja varmaan silloinkin jo kalliit ja ennemminkin sisustuselementti. Mutta ihanaa palttinaista ruskeaa kunnon villakangasta olivat! Maksaisivat nykyisin varmasti maltaita...

Kyllä minulla on ikkunoihin paksut täkit tulossa, mutta niiden siirtely pois päivänvalon edestä on työläämpi homma, kun ostin Ikeasta siis 5 eurolla kappale peittoja, 2 per ikkuna. Niin jos ei tarttiskaan kaikkiin ikkunoihin laittaa, olisi kätevämpi tuollainen nauha.

Mutta ku on niin vanha talo, eikä tuloilmaventtiiliä, niin kyselen siksi juuri, että onko se kuitenkin sitten huono ratkaisu....

Kirpparilla näkee noita villaverhoja lähes ilmaiseksi, itsekin laittaisin liimapaperin muihin sivuihin paitsi yläreunaan.

Itse en ole nähnyt, otanta on tosin tältä elokuulta ja vain ehkä noin 5-6 kirpparilta. Ja sellaisia en hyväksy, joissa on jotain kudottua kuviointia. Se ei tuo ylevää tunnelmaa. Toki eivät tuo Ikean 5 euron peitotkaan, mutta ne ovat superlämpimiä verhoiksi ainakin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikkunoita tiivistämällä et saa hirsitalon ilmanvaihtoa pilattua. 

Joka hirren raosta pääsee ilma kulkemaan, ei hirsitaloa muuten hengittävänä rakenteena pidettäisikään.

Ilmankulku ei tarkoita hengittävyyttä. Hengittävyys on sitä kun kosteus sitoutuu ja myös haihtuu rakenteesta.

Riittääkö ilmanvaihtoon hirsien raot? Tosin ikkunat ovat sellaiset kaksiosaiset, joissa on avattava tuuletusosa yläreunassa. Jos ei tiivistäisi sitä, vaan vain alemman ikkunan osan. Se avattava osa aukeaa silleen todella hölmösti vetämällä yläreuna alas jolloin ulkopuolella ulomman ikkunan alempi reuna nousee ylös.

Ap

Joissain taloissa riittää. Kokeile. Jos ilma alkaa tuntua tunkkaiselta niin tarkastelkaa asiaa uudelleen. Käytättekö tulisijoja? Ne vaativat paljon korvausilmaa (ollen samalla koko talon ilmanvaihtolaite). Sen vaihtoilman olisi paras kuitenkin tulla asianmukaisia venttiilejä pitkin, ennen kuin rakenteen ja mahdollisesti alapohjan läpi.

Mitä jos lukisitte nämä aloitukset huolellisemmin?

Aloitus: "Poltan talossa kolmea tulisijaa, ne vievät palaessaan ilmaa. en haluaisi, että ilmaa alkaa tulla lattianraoista ja ovesta enemmän."

Tiedostan, että tulisijojen käyttö on osa kokonaisuutta ja mietin sitä jo tuossa alopituksessa, että miten se plus ikkunoiden tiivistäminen vaikuttavat asiaan. Eli niitä polttaessa korvausilman otto lienee aika intensiivistä?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikkunoita tiivistämällä et saa hirsitalon ilmanvaihtoa pilattua. 

Joka hirren raosta pääsee ilma kulkemaan, ei hirsitaloa muuten hengittävänä rakenteena pidettäisikään.

Ilmankulku ei tarkoita hengittävyyttä. Hengittävyys on sitä kun kosteus sitoutuu ja myös haihtuu rakenteesta.

Riittääkö ilmanvaihtoon hirsien raot? Tosin ikkunat ovat sellaiset kaksiosaiset, joissa on avattava tuuletusosa yläreunassa. Jos ei tiivistäisi sitä, vaan vain alemman ikkunan osan. Se avattava osa aukeaa silleen todella hölmösti vetämällä yläreuna alas jolloin ulkopuolella ulomman ikkunan alempi reuna nousee ylös.

Ap

Joissain taloissa riittää. Kokeile. Jos ilma alkaa tuntua tunkkaiselta niin tarkastelkaa asiaa uudelleen. Käytättekö tulisijoja? Ne vaativat paljon korvausilmaa (ollen samalla koko talon ilmanvaihtolaite). Sen vaihtoilman olisi paras kuitenkin tulla asianmukaisia venttiilejä pitkin, ennen kuin rakenteen ja mahdollisesti alapohjan läpi.

Mitä jos lukisitte nämä aloitukset huolellisemmin?

Aloitus: "Poltan talossa kolmea tulisijaa, ne vievät palaessaan ilmaa. en haluaisi, että ilmaa alkaa tulla lattianraoista ja ovesta enemmän."

Tiedostan, että tulisijojen käyttö on osa kokonaisuutta ja mietin sitä jo tuossa alopituksessa, että miten se plus ikkunoiden tiivistäminen vaikuttavat asiaan. Eli niitä polttaessa korvausilman otto lienee aika intensiivistä?

Ap

Kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hometalon aattelit askarrella ja hankkia sisäilmaongelman.

Just, ei mitään uutta auringon alla.

Miksihän ennen ripustettiin talveksi villlaverhot ikkunoihin?

Höpöhöpö. Tuo liimapaperi on ikivanha konsti tiivistää ikkunoita, sillä mitään hometta saa aikaiseksi.

Ap, eikö ole tuloilmaventtiilejä seinissä?

Oletko ikinä nähnyt hirsitaloa, missä on tuloilmaventtiilit seinässä?

Olen. Etkö sinä ole?

Kerro tarkemmin, millä vuosikymmenellä se hirsitalo oli rakennettu. Entä millainen oli seinärakenne: lämpöhirttä, lamellihirttä tai jotain muuta valehirttä, joka ei hengitä?

1800-luvulla rakennetuissa OIKEISSA hirsitaloissa ei ilmantuloventtiilejä ole, mutta ei niissä ole myöskään muovia tai lasivillaeristeitä.

Kyllä niissä muuten on ilmantuloräppänät ja venttiilit - ja on ollut viimeistään siitä asti, kun taloon on ekan kerran saatu hormilliset tulisijat, on ne olleet sitten leivinuuneja, pönttöuuneja, kaakeliuuneja tai helloja. Koska nämä ei vedä muuten.. tuloilmaventtiilit on yleensä asennettu sekä ylimääräisenä hormina savupiippuun että ikkunoiden päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ikkunoita tiivistämällä et saa hirsitalon ilmanvaihtoa pilattua. 

Joka hirren raosta pääsee ilma kulkemaan, ei hirsitaloa muuten hengittävänä rakenteena pidettäisikään.

Ilmankulku ei tarkoita hengittävyyttä. Hengittävyys on sitä kun kosteus sitoutuu ja myös haihtuu rakenteesta.

Riittääkö ilmanvaihtoon hirsien raot? Tosin ikkunat ovat sellaiset kaksiosaiset, joissa on avattava tuuletusosa yläreunassa. Jos ei tiivistäisi sitä, vaan vain alemman ikkunan osan. Se avattava osa aukeaa silleen todella hölmösti vetämällä yläreuna alas jolloin ulkopuolella ulomman ikkunan alempi reuna nousee ylös.

Ap

Joissain taloissa riittää. Kokeile. Jos ilma alkaa tuntua tunkkaiselta niin tarkastelkaa asiaa uudelleen. Käytättekö tulisijoja? Ne vaativat paljon korvausilmaa (ollen samalla koko talon ilmanvaihtolaite). Sen vaihtoilman olisi paras kuitenkin tulla asianmukaisia venttiilejä pitkin, ennen kuin rakenteen ja mahdollisesti alapohjan läpi.

Mitä jos lukisitte nämä aloitukset huolellisemmin?

Aloitus: "Poltan talossa kolmea tulisijaa, ne vievät palaessaan ilmaa. en haluaisi, että ilmaa alkaa tulla lattianraoista ja ovesta enemmän."

Tiedostan, että tulisijojen käyttö on osa kokonaisuutta ja mietin sitä jo tuossa alopituksessa, että miten se plus ikkunoiden tiivistäminen vaikuttavat asiaan. Eli niitä polttaessa korvausilman otto lienee aika intensiivistä?

Ap

Kyllä.

Niin, se on. En ole kauheasti kokenut, että ikkunat vetävät. Mietin, kannattaako ne kuitenkin tiivistää sähkön säästämiseksi. Tai että olisi lämpimämpää vähemmällä energialla.

Mutta siitä ei saisi seurata korvausilmaongelmaa. Riittäisiköhän korvausilmaksi niiden tuuletusikkunoiden tiivistämättömyys? Niiden ympärillä on siis noin 3m puitetta. (Joka ikkunan yläpuolella olevan) tuuletusikkunan leveys on n. 1,2m, korkeus 30cm.

Ap

Teippaa vain. Kyllä se ilmaa aina saa kun ei Ove muovilla eristetty hengittämättömäksi. Minulla on ollut lautatalossa jo yli 30 vuotta teipattu ikkunat. Täällä on hyvä raikas sisäilma eikä haise mikään. VM 1951.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hometalon aattelit askarrella ja hankkia sisäilmaongelman.

Just, ei mitään uutta auringon alla.

Miksihän ennen ripustettiin talveksi villlaverhot ikkunoihin?

Höpöhöpö. Tuo liimapaperi on ikivanha konsti tiivistää ikkunoita, sillä mitään hometta saa aikaiseksi.

Ap, eikö ole tuloilmaventtiilejä seinissä?

Oletko ikinä nähnyt hirsitaloa, missä on tuloilmaventtiilit seinässä?

Olen. Etkö sinä ole?

Kerro tarkemmin, millä vuosikymmenellä se hirsitalo oli rakennettu. Entä millainen oli seinärakenne: lämpöhirttä, lamellihirttä tai jotain muuta valehirttä, joka ei hengitä?

1800-luvulla rakennetuissa OIKEISSA hirsitaloissa ei ilmantuloventtiilejä ole, mutta ei niissä ole myöskään muovia tai lasivillaeristeitä.

Kyllä niissä muuten on ilmantuloräppänät ja venttiilit - ja on ollut viimeistään siitä asti, kun taloon on ekan kerran saatu hormilliset tulisijat, on ne olleet sitten leivinuuneja, pönttöuuneja, kaakeliuuneja tai helloja. Koska nämä ei vedä muuten.. tuloilmaventtiilit on yleensä asennettu sekä ylimääräisenä hormina savupiippuun että ikkunoiden päälle.

Eikö nämä ole poistoilmaventtiilejä? Kuten aloituksessa löukee, talo on 110-vuotias. Leivinuunin muurissa on sellainen säleikköinen mielestäni poistoilmaventtiili ja takoissa (2kpl) on sellainen tähtiventtiili yläosassa. Mielestäni missään ei ole tuloilmaventtileitä. Ei vanhoissa taloissa minunkaan mielestäni yleensä ole.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirsitalo hengittää aina, jos ei ole tehty ulko- ja sisävuorauksia niin, että välissä on muovia. Ikkunaliimapaperi tai nykyään usein muovi estää vain vetoa, ei ilmanvaihtoa. 

HIrsitalossa ei ole sisäilmaongelmaa, jos sitä ei ole tehty muovittamalla taloa. Mitään erityisiä ilmavaihtoreikiä niissä ei ole, sillä puu on sellaisenaan hengittävä materiaali ja hirsien välejä on jokseenkin mahdotonta saada aivan umpitiiviiksi.

Ei ripustettu talveksi villaverhoja, mutta mummolassa oli kovimmilla pakkasilla iso raanu oven edessä suojana. Nyt laittaisin mieluummin paksut samettiverhot, joita kyllä saa monestakin paikasta. Voisin vaikka myydä sinulle sellaiset. Liimapaperin käytöstä huolimatta kannattaa käyttää verhoja, sillä vanhanaikaisten ikkunoiden läpi liikkuu lämpöä. Nykyasunnoissa jääkukat ovat tuntematon ilmiö, mutta vanhoissa ikkunoissa niitä vielä näkee. Laulut jäisistä liljoista ja kuurankukista ovat jääneet jäljelle.

Ihanaa, kiitos näistä rohkaisevista sanoista! Muistan, kun ostettiin tämä talo, niin mies sanoi, että hirsitalo on vähän eri juttu (positiivisella tavalla), kuin mikään muu puutalo ja se pitää kyllä tasan paikkaansa! Juuri siksi uskallettiin ostaa vanha talo, koska se oli hirsitalo. Asun tässä nykyisin yksin ja olen vähän pihalla / vähän unohtelen näitä hirsitaloihin liittyviä faktoja ja aika vähän tiedänkään itse.

Mutta noinhan asia tosiaan on, en usko, että tässä on muovia, muistaakseni edelliset omistajat laittoivat gyprocia sisäeiniin. Se ei ole muovia? Lisäeristystä ei ole.

Ap

Gyproc on hengittävä materiaali itsessään, mutta jos se on maalattu esim lateksimaalilla tai tapetoitu vääränlaisella tapettiliisterillä, hengittävyys kärsii melkoisesti. Sen ollessa sisäpinnassa siitä ei kuitenkaan niin suurta vaaraa ole, kuin jos olisi seinärakenteen keskellä.

Ja nyt pitää muistaa edelleen se, että hengittävyys ei tosiaan liity ilmankulkuun mitenkään.

Linkissä selitetty ymmärrettävästi asia https://www.saatsi.fi/blogi/mita-tarkoittaa-hengittava-rakenne/

Seinät on maalattu, mutta en tiedä maalin laatua. Mutta kiitos tosiaan selvennyksestä mikä ero on hengittävällä rakenteella ja ilmanvaihdolla!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hometalon aattelit askarrella ja hankkia sisäilmaongelman.

Just, ei mitään uutta auringon alla.

Miksihän ennen ripustettiin talveksi villlaverhot ikkunoihin?

Höpöhöpö. Tuo liimapaperi on ikivanha konsti tiivistää ikkunoita, sillä mitään hometta saa aikaiseksi.

Ap, eikö ole tuloilmaventtiilejä seinissä?

Oletko ikinä nähnyt hirsitaloa, missä on tuloilmaventtiilit seinässä?

Olen. Etkö sinä ole?

Kerro tarkemmin, millä vuosikymmenellä se hirsitalo oli rakennettu. Entä millainen oli seinärakenne: lämpöhirttä, lamellihirttä tai jotain muuta valehirttä, joka ei hengitä?

1800-luvulla rakennetuissa OIKEISSA hirsitaloissa ei ilmantuloventtiilejä ole, mutta ei niissä ole myöskään muovia tai lasivillaeristeitä.

Kyllä niissä muuten on ilmantuloräppänät ja venttiilit - ja on ollut viimeistään siitä asti, kun taloon on ekan kerran saatu hormilliset tulisijat, on ne olleet sitten leivinuuneja, pönttöuuneja, kaakeliuuneja tai helloja. Koska nämä ei vedä muuten.. tuloilmaventtiilit on yleensä asennettu sekä ylimääräisenä hormina savupiippuun että ikkunoiden päälle.

Eikö nämä ole poistoilmaventtiilejä? Kuten aloituksessa löukee, talo on 110-vuotias. Leivinuunin muurissa on sellainen säleikköinen mielestäni poistoilmaventtiili ja takoissa (2kpl) on sellainen tähtiventtiili yläosassa. Mielestäni missään ei ole tuloilmaventtileitä. Ei vanhoissa taloissa minunkaan mielestäni yleensä ole.

Ap

Kyllä niissä on ollut tuloilmaventtiilejäkin, ovat vaan vuosikymmenten saatossa remonttien yhteydessä monesti pistetty umpeen, jääneet uusien pintamateriaalikerrosten alle.

Ei säily vaan muuttuu. IHAN SAMA miten koitat TIIVISTÄÄ, niin se ilmanvaihto muuttuu, joten se ei voi säilyä.

Tuo kysymyksesi on todella typerä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hometalon aattelit askarrella ja hankkia sisäilmaongelman.

Just, ei mitään uutta auringon alla.

Miksihän ennen ripustettiin talveksi villlaverhot ikkunoihin?

Höpöhöpö. Tuo liimapaperi on ikivanha konsti tiivistää ikkunoita, sillä mitään hometta saa aikaiseksi.

Ap, eikö ole tuloilmaventtiilejä seinissä?

Oletko ikinä nähnyt hirsitaloa, missä on tuloilmaventtiilit seinässä?

Olen. Etkö sinä ole?

Kerro tarkemmin, millä vuosikymmenellä se hirsitalo oli rakennettu. Entä millainen oli seinärakenne: lämpöhirttä, lamellihirttä tai jotain muuta valehirttä, joka ei hengitä?

1800-luvulla rakennetuissa OIKEISSA hirsitaloissa ei ilmantuloventtiilejä ole, mutta ei niissä ole myöskään muovia tai lasivillaeristeitä.

Kyllä niissä muuten on ilmantuloräppänät ja venttiilit - ja on ollut viimeistään siitä asti, kun taloon on ekan kerran saatu hormilliset tulisijat, on ne olleet sitten leivinuuneja, pönttöuuneja, kaakeliuuneja tai helloja. Koska nämä ei vedä muuten.. tuloilmaventtiilit on yleensä asennettu sekä ylimääräisenä hormina savupiippuun että ikkunoiden päälle.

Eikö nämä ole poistoilmaventtiilejä? Kuten aloituksessa löukee, talo on 110-vuotias. Leivinuunin muurissa on sellainen säleikköinen mielestäni poistoilmaventtiili ja takoissa (2kpl) on sellainen tähtiventtiili yläosassa. Mielestäni missään ei ole tuloilmaventtileitä. Ei vanhoissa taloissa minunkaan mielestäni yleensä ole.

Ap

Poistoventtiili on se ylimääräinen hormi missä on tuo tähtiventtiili ja mikä on auki ulos savupiipun yläpäässä. Mutta yleensä niissä on auki joku luukku myös alapäässä, joko ulos tai esim porstuaan tai puuvajaan tms . Sieltä otetaan tuloilma, joka johdetaan yleensä suoraan tulisijan alle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirsitalo hengittää aina, jos ei ole tehty ulko- ja sisävuorauksia niin, että välissä on muovia. Ikkunaliimapaperi tai nykyään usein muovi estää vain vetoa, ei ilmanvaihtoa. 

HIrsitalossa ei ole sisäilmaongelmaa, jos sitä ei ole tehty muovittamalla taloa. Mitään erityisiä ilmavaihtoreikiä niissä ei ole, sillä puu on sellaisenaan hengittävä materiaali ja hirsien välejä on jokseenkin mahdotonta saada aivan umpitiiviiksi.

Ei ripustettu talveksi villaverhoja, mutta mummolassa oli kovimmilla pakkasilla iso raanu oven edessä suojana. Nyt laittaisin mieluummin paksut samettiverhot, joita kyllä saa monestakin paikasta. Voisin vaikka myydä sinulle sellaiset. Liimapaperin käytöstä huolimatta kannattaa käyttää verhoja, sillä vanhanaikaisten ikkunoiden läpi liikkuu lämpöä. Nykyasunnoissa jääkukat ovat tuntematon ilmiö, mutta vanhoissa ikkunoissa niitä vielä näkee. Laulut jäisistä liljoista ja kuurankukista ovat jääneet jäljelle.

Sehän ois muutenkin ihan parasta, jos talo ottaisi korvausiman hirsien raoista ja veto ikkunoista loppuisi 🤗  Että jos ne uskaltaisi laittaa siis ympäri ikkunankarmien.

Ap

Ympäri ikkunakarmien ne paperit ja muovisetkin on aina laitettu. Itse asiassa ilmaa kulkee myös hirsien läpi, sillä eihän puu ole ilmatiivistä. Sen voit selvittää puuastioissa, jotka pitävät kyllä nesteet, kuten tervan ja suolakalat entiseen aikaan, mutta ei niitä ole ilmatiiviiksi koskaan saatu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hometalon aattelit askarrella ja hankkia sisäilmaongelman.

Just, ei mitään uutta auringon alla.

Miksihän ennen ripustettiin talveksi villlaverhot ikkunoihin?

Höpöhöpö. Tuo liimapaperi on ikivanha konsti tiivistää ikkunoita, sillä mitään hometta saa aikaiseksi.

Ap, eikö ole tuloilmaventtiilejä seinissä?

Oletko ikinä nähnyt hirsitaloa, missä on tuloilmaventtiilit seinässä?

Olen. Etkö sinä ole?

Kerro tarkemmin, millä vuosikymmenellä se hirsitalo oli rakennettu. Entä millainen oli seinärakenne: lämpöhirttä, lamellihirttä tai jotain muuta valehirttä, joka ei hengitä?

1800-luvulla rakennetuissa OIKEISSA hirsitaloissa ei ilmantuloventtiilejä ole, mutta ei niissä ole myöskään muovia tai lasivillaeristeitä.

Kyllä niissä muuten on ilmantuloräppänät ja venttiilit - ja on ollut viimeistään siitä asti, kun taloon on ekan kerran saatu hormilliset tulisijat, on ne olleet sitten leivinuuneja, pönttöuuneja, kaakeliuuneja tai helloja. Koska nämä ei vedä muuten.. tuloilmaventtiilit on yleensä asennettu sekä ylimääräisenä hormina savupiippuun että ikkunoiden päälle.

Eikö nämä ole poistoilmaventtiilejä? Kuten aloituksessa löukee, talo on 110-vuotias. Leivinuunin muurissa on sellainen säleikköinen mielestäni poistoilmaventtiili ja takoissa (2kpl) on sellainen tähtiventtiili yläosassa. Mielestäni missään ei ole tuloilmaventtileitä. Ei vanhoissa taloissa minunkaan mielestäni yleensä ole.

Ap

Poistoventtiili on se ylimääräinen hormi missä on tuo tähtiventtiili ja mikä on auki ulos savupiipun yläpäässä. Mutta yleensä niissä on auki joku luukku myös alapäässä, joko ulos tai esim porstuaan tai puuvajaan tms . Sieltä otetaan tuloilma, joka johdetaan yleensä suoraan tulisijan alle.

Yleensä ei ole yli 100-vuotiassa taloissa mitään erityisiä tuloilmaluukkuja. Leivinuunissa voi olla erikseen useampi pelti, mm. häkäpelti, joista joku toimittaa poistoilmaventtiilin virkaa. On aivan eri asia kirjoittaa alkuperäisessä kunnossa olevasta vanhasta talosta kuin remontoidusta tai uudemmasta teollisuustalosta.

Aloittajana en olisi ollenkaan huolissani tuloilmasta enkä myöskään talon homehtumisesta, jos ei ole tehty jotain radikaaleja remontteja. Gyproc ei sellainen luultavasti ole edes maalattuna, sillä vanhaa hirsitaloa on vaikea tai peräti mahdotonta saada täysin ilmatiiviiksi ilman muoveja, vaikka yrittäisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hometalon aattelit askarrella ja hankkia sisäilmaongelman.

Just, ei mitään uutta auringon alla.

Miksihän ennen ripustettiin talveksi villlaverhot ikkunoihin?

Höpöhöpö. Tuo liimapaperi on ikivanha konsti tiivistää ikkunoita, sillä mitään hometta saa aikaiseksi.

Ap, eikö ole tuloilmaventtiilejä seinissä?

Oletko ikinä nähnyt hirsitaloa, missä on tuloilmaventtiilit seinässä?

Olen. Etkö sinä ole?

Kerro tarkemmin, millä vuosikymmenellä se hirsitalo oli rakennettu. Entä millainen oli seinärakenne: lämpöhirttä, lamellihirttä tai jotain muuta valehirttä, joka ei hengitä?

1800-luvulla rakennetuissa OIKEISSA hirsitaloissa ei ilmantuloventtiilejä ole, mutta ei niissä ole myöskään muovia tai lasivillaeristeitä.

Kyllä niissä muuten on ilmantuloräppänät ja venttiilit - ja on ollut viimeistään siitä asti, kun taloon on ekan kerran saatu hormilliset tulisijat, on ne olleet sitten leivinuuneja, pönttöuuneja, kaakeliuuneja tai helloja. Koska nämä ei vedä muuten.. tuloilmaventtiilit on yleensä asennettu sekä ylimääräisenä hormina savupiippuun että ikkunoiden päälle.

Kyllä ne vetävät, sillä ovien, ikkunoitten ja hirsien rakojen kautta on tullut tarpeeksi korvausilmaa. Etkö tosiaan ole koskaan käynyt esimerkiksi sellaisessa museossa, joka on alkuperäisessä kunnossa? Olen asunut talossa, jossa ei ole ollut eikä ole vielä tänäkään päivänä ensimmäistäkään ilmantuloräppänää. Kun tarkkaan kaikki seinät tarkastaa, ison pirtin seinässä on ylhäällä yksi erittäin visusti tukittu aukko, jonka tarkoitusta en tiedä ja alhaalla toinen yhtä tarkkaan tukittu, jonka alkuperäisin tarkoitus lienee ollut lattian pesuveden valuttaminen ulos siihen aikaan, kun se pestiin reilummalla vedellä noin 150 vuotta sitten. Kumpikaan niistä ei ole ollut auki silloin, kun pirttiä vielä lämmitettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hirsitalo hengittää aina, jos ei ole tehty ulko- ja sisävuorauksia niin, että välissä on muovia. Ikkunaliimapaperi tai nykyään usein muovi estää vain vetoa, ei ilmanvaihtoa. 

HIrsitalossa ei ole sisäilmaongelmaa, jos sitä ei ole tehty muovittamalla taloa. Mitään erityisiä ilmavaihtoreikiä niissä ei ole, sillä puu on sellaisenaan hengittävä materiaali ja hirsien välejä on jokseenkin mahdotonta saada aivan umpitiiviiksi.

Ei ripustettu talveksi villaverhoja, mutta mummolassa oli kovimmilla pakkasilla iso raanu oven edessä suojana. Nyt laittaisin mieluummin paksut samettiverhot, joita kyllä saa monestakin paikasta. Voisin vaikka myydä sinulle sellaiset. Liimapaperin käytöstä huolimatta kannattaa käyttää verhoja, sillä vanhanaikaisten ikkunoiden läpi liikkuu lämpöä. Nykyasunnoissa jääkukat ovat tuntematon ilmiö, mutta vanhoissa ikkunoissa niitä vielä näkee. Laulut jäisistä liljoista ja kuurankukista ovat jääneet jäljelle.

Haluaisin nyt sellaiset aina talveksi vaihdettavat paksut "talviverhot". Onko musliini sama kuin sametti? Mikä on yleisesti järkevä hinta niistä? Onko erikseen paksuja samettikankaita?

Ap

Ei ole sama. Musliini on ohutta kangasta, sametti paksua nukkapintaista. Sametteja on eri paksuisia, mutta kaikki ne luokitellaan paksuiksi kankaiksi toisin kuin musliini.