Kärsiikö kukaan tästä? Katastrofointi! miten lopettaa se?

Et taatusti ole ainoa. Korona jo opetti, että Suomi on täynnä mielenterveytensä menettäneitä, kuoleman- ja maailmanlopunpelkääjiä. 

Valoisa tulevaisuus kirjoitti:

Et taatusti ole ainoa. Korona jo opetti, että Suomi on täynnä mielenterveytensä menettäneitä, kuoleman- ja maailmanlopunpelkääjiä. 

jep :((

https://www.abrahampc.com/blog/2020/3/16/what-can-i-do-the-circles-of-c…

Se on luontainen tyylisi suhtautua uhkaaviin asioihin. Teen itse samaa ja olen lapsesta asti ollut sellainen murehtija ja pessimisti. Yritän lieventää omaa ahdistusta elämällä mahdollisimman paljon hetkessä. Siihen auttaa yhteys luontoon ja meditointi.

se on vaan vastuuntunnollista  elämää, monet ei tiedä sellasesta mitn.

Pessimisti ei pety

Eihän kukaan huvikseen pelkää. Pelko tulee kutsumatta.

Minä. Välillä kehittelen sellaiset katastrofiajatuskuviot, että huhhuh.

Youtubessa on englanniksi videoita, miten yrittää päästä eroon tuosta. Jotkut ihan hyviä ajatuksia. Etsi haulla sieltä.

Vierailija kirjoitti:

Eihän kukaan huvikseen pelkää. Pelko tulee kutsumatta.

Ei oo normaalia pitkittää tärkeiden asioiden ostamista monta kuukautta koska pelkää että tulee hajottamaan ne. Pitkitin pesukoneen ostamista 4kk koska pelkäsin että se varmasti syttyy tuleen heti. t. pelkääjä

Mä teen tuota, mutta mulla on tapana alkaa ratkomaan niitä näkemiäni mahdollisia katastrofeja. Niin saan ne haltuun, voin olla rauhassa ja aina joskus kun joku katastrofi tai osia siitä toteutuu, mä olen ihan vaan rauhassa, kun muut ihmiset panikoi.

Mä esim. aikanaan nietin, että mitä jos tulee lama ja korot nousee ja työttömyys, miten selvitään lainasta? Sitten otettiin sen kokoinen laina ja elettiin säästeliäästi, joten kun puoliso oli puoli vuotta työttömänä tai nyt kun sähkön hinta ja korot nousevat, mä nukun rauhassa, kun olen varautunut. Olen myös miettinyt mitä se tarkoittaisi, jos ei pystyttäisi tätä asuntoa maksamaan, joten sekään ei määrättömästi stressaa, kun joku ajatus on, mitä sitten tehtäisiin.

Eli lisää ajatteluusi ratkaisukeskeisyys ja ala opettelemaan keskittymään ratkaisuihin. Katastrofiajattelijalle helpompi reitti suunnata ajattelua hyödylliseen, kuin yrittää lopettaa ajattelu. Lisäksi siitä on hyötyä.

Ehkä todellisuudessa onkin syytä katastrofiajatuksille.

Tärkeintä on olla uskomatta ajatuksiaan. Mistä sinä voisit tietää miten asiat etenee? Kun murehdit, kärsit tuplaten.

Pahin ongelma on sellainen, johon et ole voinut mitenkään varautua. Se tulee yllättäen ja lyö ällikältä. Yhtä lailla tulee myös onnenkantamoisia. Siispä on turha liikaa murehtia tulevaisuutta. Toki järkevä osaa varautua, ettei tuhlaa ja miettii jo etukäteen joitain asioita jne. Kuitenkin moni tilanne muuttuu ajan myötä, joten varautuminen kaikkeen mahdolliseen on mahdotonta.

Itse kamppailen tämän takia välillä, ja murehdin esim. voiko Suomeen tulla sota tai menetänkö asuntoni, jos riittävän suuri osa muista osakkaista ei pysty maksamaan lainaansa. Yleensä huomaan, että nämä huolet nousevat puntaan, kun olen lukenut spekuloivan uutisartikkelin dramaattisella otsikolla. Eli pelko usein perustuu luettuun eikä todellisiin havaintoihin.

Sitten toisaalta omat pelot välillä huvittavat, kun kuvittelen itseni kodittomana sodan tuhoamassa maassa. Ensinnäkin Suomi on selvinnyt kolmesta sodasta (lasken tässä talvi- ja jatkosodan omiksi sodikseen). Ja Suomi on selvinnyt pahemmistakin lamoista kuin, mitä nyt koetaan. Toisaalta on paljon todennäköisempää, että kuolen aikoinani ihan normaaleihin elintapasairauksiin

Totta turiset. Siksi on tärkeämpi elää tänä päivänä hyvin eikö urehtua liikaa tulevaa. Usein isoimmat asiat elämässä ovat arvaamattomia eikä kukaan selviä tästä elämästä hengissä