Olen aina ihmetellyt miksi minusta ei pidetä, mutta olen alkanut tajuamaan, että sanon vahingossa asioita, jotka voi tulkita ilkeäksi vaikka en olisi tarkoittanut
En älyä sitä siinä hetkessä kun sanon jotain, mutta jälkeenpäin miettiessä aina tajuan, että ei hitto, sanomisenihan voihyvin helposti tulkita suoraksi ilkeilyksi/ylimielisyydeksi vaikka en ollut sellaista tarkoittanut. Vai olenko oikeasti tajuamattani ilkeä ja ylimielinen, vai enkö vain osaa esittää asioita niin ettei niitä voida tulkita väärin??
Kommentit (29)
Älä sano mitään, pääset helpommalla.
Kuuntele, mieti ja puhu vasta sitten. Älä möläyttele ajattelematta 🐸:ta.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse samanlainen, erittäin kultainen sydän minulla, mutta suorasukainen olen. Tämän ihmiset tulkitsevat väärin tämän suoruuden, yleensä jäävät suu auki tuijottamaan sellainen tyhmä katse naamalla, niinkuin tyhmällä suomalaisella on tapana.
Sydän täynnä kultaa haukut tyhmäksi tarpeettomasti, se oli sun pointin kannalta tarpeetonta.
Käytät rehellisyyttä tekosyynä sosiaalisten taitojen puutteelle.
Tyypillistä heikon itsetunnon kompensointia ylpeydellä.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse samanlainen, erittäin kultainen sydän minulla, mutta suorasukainen olen. Tämän ihmiset tulkitsevat väärin tämän suoruuden, yleensä jäävät suu auki tuijottamaan sellainen tyhmä katse naamalla, niinkuin tyhmällä suomalaisella on tapana.
Harhainen ja ilkeä olet, et muuta. Onneksi kaikki ihmiset eivät ole kaltaisiasi.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse samanlainen, erittäin kultainen sydän minulla, mutta suorasukainen olen. Tämän ihmiset tulkitsevat väärin tämän suoruuden, yleensä jäävät suu auki tuijottamaan sellainen tyhmä katse naamalla, niinkuin tyhmällä suomalaisella on tapana.
Et ole suorasukainen, vaan olet puhtaasti ilkeä. Suorasukaisuushan ei tarkoita loukkaavien kommenttien laukomista niin kuin osa "räväköistä" ihmisitä luulee.
Mietin samansuuntaista eilen.
Itse en sano ikinä selvästi ilkeäksi tulkittavia asioita, mutta mahdollisesti ylimieliseksi tai tyytymättömäksi, myös toisen ihmisen tekoon tyytymättömäksi tulkittavia ehkä. Jos kanssani juttelee pitkään huomaa, ettei kumpikaan pidä paikkaansa. Olen avarakatseinen ja pitkämielinen.
Useimmiten väärinymmärryksen mahdollisuus jää lyhyistä keskusteluista, kun sanon vain pari lausetta ja kesken jääneistä lyhyistä jutteluista, niin luulen.
Sama. Lisäksi mulla on elintaso, jota muilla ei välttämättä ole ja juttuni ymmärretään rehvasteluksi, vaikka sellaiseksi ne ei ole tarkoitettu. Yritän pysyä mahdollisimman paljon huoneessani tapaamatta muita.
Ehkä se on joku aaltopituushomma, itse tykkään suorasanaisista, joillakin on vain luonnostaan sellainen tyyli.
Ärsyttäviä ovat myös ne, jotka tulkitsevat aina suoremmat kommentit ilkeilyksi, asennevamma sekin.
Vierailija kirjoitti:
Olen porilainen, joten tiedän kyllä mitä tarkoitat
googleta tuplaporilainen, sellanen maistus nyt oluen päälle.
Kyse voi olla myös siitä, että luulee sanoneensa jotain tyhmää, vaikka muut ei huomannut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Mietin samansuuntaista eilen.
Itse en sano ikinä selvästi ilkeäksi tulkittavia asioita, mutta mahdollisesti ylimieliseksi tai tyytymättömäksi, myös toisen ihmisen tekoon tyytymättömäksi tulkittavia ehkä. Jos kanssani juttelee pitkään huomaa, ettei kumpikaan pidä paikkaansa. Olen avarakatseinen ja pitkämielinen.
Useimmiten väärinymmärryksen mahdollisuus jää lyhyistä keskusteluista, kun sanon vain pari lausetta ja kesken jääneistä lyhyistä jutteluista, niin luulen.
Mun kohdalla ei ole siis tuota, että musta ei yhtään pidetä, mutta mieleen tulee noiden tilanteiden jälkeen, että kohta ei enää pidetä.
Olisi kiva kuulla jotain esimerkkiä noista kommenteista.
Vierailija kirjoitti:
Sama. Lisäksi mulla on elintaso, jota muilla ei välttämättä ole ja juttuni ymmärretään rehvasteluksi, vaikka sellaiseksi ne ei ole tarkoitettu. Yritän pysyä mahdollisimman paljon huoneessani tapaamatta muita.
Mikä tämä huoneessa pysymisen juttu on?
Eikö yleensä kotona voi liikkua vapaasti.
Miksi pitäis miellyttää muita?
En jaksa, eikä huvita olla mielinkielin. Sellasii hyväksikäytetään.
On meinaan karsiutunu energiasyöpöt minimiin.
Minut käsitetään aina jotenkin väärin. Ihan sama mitä sanon, tai sanonko yleensä mitään.
Töissä olen hyvin yhteistyökykyinen, mutta jos vaikka ehdotan, että mietittäiskö yhdessä tulevaa projektia, jos teille kaikille sopii, saan kuulla jostain, kuinka "se alkoi pomottaa".
Jos olen hiljaa ja odotan ehdotuksia, olen "saamaton ja aloitekyvytön". En siis esimiehen mielestä.
On tilanteita jossa ollaan kimpassa ja joku laukaisee jonkun olevinaan vitsin, jolle kaikki nauravat. Jos minä sanon jotain, ihan neutraalia, koska en ole mikään vitsailija, ovat kaikki hiljaa.
Olen kokeillut näitä samoja muiden sanomia sutkauksia eri porukoissa, ja sama juttu, kaikki katsovat kummastuneina, mutta muiden sanomina ne ovatkin jo kuin huippukoomikon suusta.
Ihan vain siis testannut olen, että mitä teen väärin.
Olen luonnollinen, ystävällinen, joustava ja ihan tavallinen, en ynseä, en tuppaa muiden asioihin pistämään nenääni, en ikinä solvaa ketään, en tosin nuoleskelekaan, koska sellaista yleensä kiusataan jne. Eli kaukana jostain "hankalasta tyypistä", mutta silti kohdellaan kuin jotain ääliötä.
Vierailija kirjoitti:
Minut käsitetään aina jotenkin väärin. Ihan sama mitä sanon, tai sanonko yleensä mitään.
Töissä olen hyvin yhteistyökykyinen, mutta jos vaikka ehdotan, että mietittäiskö yhdessä tulevaa projektia, jos teille kaikille sopii, saan kuulla jostain, kuinka "se alkoi pomottaa".
Jos olen hiljaa ja odotan ehdotuksia, olen "saamaton ja aloitekyvytön". En siis esimiehen mielestä.
On tilanteita jossa ollaan kimpassa ja joku laukaisee jonkun olevinaan vitsin, jolle kaikki nauravat. Jos minä sanon jotain, ihan neutraalia, koska en ole mikään vitsailija, ovat kaikki hiljaa.
Olen kokeillut näitä samoja muiden sanomia sutkauksia eri porukoissa, ja sama juttu, kaikki katsovat kummastuneina, mutta muiden sanomina ne ovatkin jo kuin huippukoomikon suusta.
Ihan vain siis testannut olen, että mitä teen väärin.
Olen luonnollinen, ystävällinen, joustava ja ihan tavallinen, en ynseä, en tuppaa muiden asioihin pistämään nenääni, en ikinä solvaa ketään, en tosin nuoleskelekaan, koska sellaista yleensä kiusataan jne. Eli kaukana jostain "hankalasta tyypistä", mutta silti kohdellaan kuin jotain ääliötä.
Siinä olisi muutamalla muulla syytä miettiä mitä heidän sammakoistaan tykätään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Lisäksi mulla on elintaso, jota muilla ei välttämättä ole ja juttuni ymmärretään rehvasteluksi, vaikka sellaiseksi ne ei ole tarkoitettu. Yritän pysyä mahdollisimman paljon huoneessani tapaamatta muita.
Mikä tämä huoneessa pysymisen juttu on?
Eikö yleensä kotona voi liikkua vapaasti.
Työpaikalla tarkoitan. Kotona ei tarvitse sanomisia varoa.
Vierailija kirjoitti:
Sama. Lisäksi mulla on elintaso, jota muilla ei välttämättä ole ja juttuni ymmärretään rehvasteluksi, vaikka sellaiseksi ne ei ole tarkoitettu. Yritän pysyä mahdollisimman paljon huoneessani tapaamatta muita.
Oletko mielisairaalassa vai vankilassa?
Olen porilainen, joten tiedän kyllä mitä tarkoitat