Muita, joiden vanhemmat ja appivanhemmat eivät tapaa juuri koskaan?

En minäkään ymmärrä, miksi pitäisi.

Mutta vanhempani ja appivanhempani ovat tavanneet toooosi harvoin. Olen ollut mieheni kanssa yhdessä yli 20 vuotta ja sinä aikana vanhempamme ovat tavanneet ehkä 5 kertaa... Eivätkä ikinä ole olleet toistensa luona kylässä jne.



Aika harvinaista tämä silti taitaa olla. Sisarusteni appivanhempia vanhempani ovat kyllä joskus tietoisesti kutsuneet kyläänkin.

Syynä ehkä 800 km:n välimatka. Viimeksi tapasivat häissämme kolmisen vuotta sitten.

Ainoa kerta kun mun appivanhemmat on olleet kylässä mun vanhempien luona, oli lapsen ristiäiset. Itse käydään joskus syömässä tai kahvilla, mutta aina koko perhe, ei tulis mieleenkään mennä appilaan yksin. Ovat ihan mukavaa väkeä, mutta jotenkin "eri tyyppisiä" kuin mun perhe.

mutta asuvat eri paikkakunnilla, joten eivät muuten tapaile. Alussa kyläilivät molemmin puolin tutustuakseen, mutta ei nyt enää myöhemmin.

Sen lisäksi ehkä kerran vuodessa omat vanhempani kutsuvat appivanhempia kylää silloin, kun meidänkin perhe on paikalla. Asuvat naapurikunnissa. Eivät kuitenkaan siis ikinä tapaa vain keskenään.

En osaa tätä pitää mitenkään outona...

appivanhemamt ja vanhemmat ovat olleet yhdessä tilassa



2*ristiäiset+ 4 muuta kertaa

nopeasti ovat nähneet noin 5 kertaa

En osaa tätä pitää mitenkään outona...

Eikä muuten ollut ristiäisiäkään.



2

Yhdessä oltu 4v. Anopilla on monta lasta ja vain yhden lapsen anoppi kelpaa hänelle. Muita ei koskaan kutsu juhliin... Aika läpinäkyvää kyllä, mutta minkäs teet jos tapoja ei ole.

appikset eivät käy meidän lasten synttäreillä tai tule meille jouluna tms, koska asumme eri kaupungissa eivätkä he pidä matkustamisesta. Siksi eivät törmää mun vanhempiini myöskään tuollaisissa yhteyksissä.

mutta mieheni vanhemmat eivät, koska lapset ovat edellisestä liitostani. Joten eivät tapaa toisiaan silloinkaan.

Eikö teillä isovanhemmat käy lasten synttäreillä?

mutta ei niillä ja mun omilla vanhemmillani ole mitään syytä toistensa luona kyläillä, eikä kumpikaan taho ole myöskään koskaan ottanut puheeksi että jotenkin pitäisi. Ne ovat niin yö ja päivä etteivät taatusti pitäisi toisistaan tippaakaan jos tutustuisivat, itse asiassa veikkaan että suorastaan inhoaisivat toisiaan. Ovat tavanneet meidän häissä, mutta tuskin tulevat enää koskaan tapaamaan uudelleen.



Sisareni appivanhempien kanssa omat vanhempani kyllä kyläilevät, koska heillä on yhteisiä kiinnostuksenkohteita, ja pitävät toisistaan. Mäkin tapaisin huomattavasti mieluummin niitä ihmisiä kuin omia appiksiani, vaan kun ei voi valita...

Appi on kuollut, anoppi dementoitumassa eikä ole liikkunut kotipaikkakunnalta minnekään vuosiin. Omat vanhempani eivät myöskään halua enää ajaa oudoissa kaupungeissa, vaikka iän ja muun kunnon puolesta voisivatkin.

Soittelevat toisilleen silloin tällöin ym. Anoppi mm. kuulee kuinka paljon lapsemme ovat taas olleet toisessa mummolassa ja harmittelee kun hän näkee lapsenlapsia paljon vähemmän (anoppi asuu 100 km päässä, äitini luo on vain 10 km). Ja usein tulee kaikenlaista väärinkäsitystä, kun molemmilla tapana värittää asioita.

sukujuhlissa tms. Appivanhemmat ovat eronneet.



Anoppi mielellään kutsuu äitiäni teatteriin, konsertteihin ja muihin menoihin. Kerran anoppi raahasi äitini tanssiravintolaan, jossa itse tykkää käydä mutta äitini ei välitä sellaisesta ollenkaan... Anoppi on ärsyttävä ja hankala tyyppi, eikä äiti välittäisi aina mennä hänen kanssaan mutta yrittää kuitenkin pitää jonkunlaiset välit

Alkuun yrittivät pitää jollain tasolla yhteyttä, mutta heillä ei kertakaikkiaan ole mitään yhteistä, joten ei mitään syytä pitää yllä yhteyttä.

En ole itsekään tavannut appivanhempiani, ja saa nähdä ehdinkö kun ikää alkaa heillä olemaan reilusti.... Välimatkaa tuhansia kilometrejä ja alue kriisiytynyt

Miehelläni on tytärpuoli joka on naimisissa. Tyttären appivanhempia tavataa 2-3 kertaa vuodessa, tulemme ihan hyvin toimeen. Yleensä vietetään kaikki yksi viikonloppu mökillä yhdessä.