Miten kauas lapsuuteen muistatte?

Uopp

Jostain 4-vuotiaasta alkaa mun muistikuvat. Muistan siltä ajalta mm. erilaisia kipuja ja vaivoja, kuten pyörällä kaatumisen kivut, hiekan silmään saamisen kivut, tulirokko-olon. Sitten muistan hajanaisia mietintöjä kuten miten tunsin itseni jotenkin kauhean vieraantuneeksi muusta perheestäni, koin että olen ihan yksin tässä maailmassa. Mietin myös Jumalaa, onko sellaista, kun isovanhemmat uskoivat mutta vanhemmat ei.

Muistan myös mitä teitä kulki päivittäinen koulureittini yläkouluun, kolme kilometriä pyörällä kaupungin läpi, mutten siis muista niitä hetkiä kun pyöräilin sitä. Ja tämä siis yläkoulussa

Sen muistan, että oli helkkarin kylmä tammikuinen päivä.

Synnyin silloin.

Muistan vielä aika hyvin, kun huhtikuussa 1996 olin perheeni kanssa vierailemassa isäni puolen isovanhempieni luona maalla ja tutkailin siellä hyvin kiinnostuneena mummolan neuvostoaikaista karttapalloa johon sai valot. Sain tän karttapallon myöhemmin itselleni ja se meni viimein rikki 5 vuotta sitten ajan tuomien kulumien kanssa. Olin tuolloin huhtikuussa 2-vuotias ja maantieto on näköjään yks erityismielenkiinnonkohteista jo siitä lähtien. Mulla on siis hyvä muisti varmaan aspergerdiagnoosini ansiosta ja muistan hyvin myös muita menneitä asioita, joita mun muut lähisukulaiset tai perheenjäsenet ei enää muista. Muistan kun olin pikkupoikana kans uppoutunut tutkimaan jotain iskän puolen mummolan neuvostoaikaista karttakirjaa ja erityisesti siinä olleita sivuja, joilla on erilaista pikku nippelitietoa eri valtioista sekä niiden liput.

M28

Minulla on hämäriä muistikuvia sairaalan syöpäosastovierailuista, olin tuolloin 2 v. Veljeni sairastui ja häntä käytiin osaston ikkunan takana katsomassa. Muuten muistikuvat menevät pidemmälle.

Veljeni syntyi, kun olin 4-vuotias. Sen jälkeen muistan lapsuuteni tapahtumat hyvinkin yksityiskohtaisesti.

Eli tällainen merkittävä ja onnellinen tapahtuma, jota edeltävästä ajasta ei puolestaan ole juuri mitään mielikuvia.

Muistan ajasta, jolloin en osannut vielä kävellä eli reilusti alle vuoden ikäisestä.

Mulla on aika paljon muistoja kun olin 4-vuotias ja siitä eteenpäin muistan lapsuuden hyvin. 

4- vuotiaasta eteenpäin muistan selkeästi. Sitä ennen jotain yksittäisiä välähdyksiä asunnosta jossa asuimme kun olin 2-3 vuotias. 

Yksittäisiä tilanteita (äidin todistamana) ja välähdyksiä ehkä sieltä 4-5 v iästä. Joitakin muistan yllättävän selvästi, esim kun ajoin pyörällä ruusupuskaan.

Ensimmäinen jäsentynyt muisto on sairaalasta pikkuveljeni syntymän jälkeen. Olin 2,5-vuotias. Muistan hyvin paljon kaikkea lapsuudestani. Minulla on ystävä, jonka kanssa ollaan tunnettu 6-vuotiaista lähtien. Hän turhautuu, kun muistelen kouluaikaisia juttuja, joista hän taas ei muista yhtään mitään.

Työskentelen lapsien ja taiteen parissa ja elävistä muistoista on hyötyä kummassakin. Toisaalta ne ovat myös tietynlainen taakka. Esim. vanhempieni luona vierailu on usein niin intensiivistä muistojen ilotulitusta, että se vie kaikki voimani.

Muistan hajanaisia asioita ennen kolmatta ikävuotta.

Taitaa olla niin, että erilaisia tuokiokuvia muistan erittäin pienestä lapsesta saakka, mutta yhtenäistä elämänmenoa on muistissa enemmän varmaan neljävuotiaasta ja siitä eteenpäin. Ne tuokiokuvat ulottuvat sitten todella varhaiseen lapsuuteen, sillä olen kuulemma ollut noin vuoden vanha joidenkin tapahtumien aikaan.

On tosi vaikea kuvitella että joku muistaisi oikeesti 2v

ikäisenä olleita tapahtumia tai yhtään mitään

Muistan kun joskus 4-vuotiaana nukuin keittiössä, muut olivat perunan nostossa, olin kuumeessa enkä voinut mennä töihin. 

Varhaisin muistoni on kun olin 3v. Sen jälkeen on satunnaisia muistoja mm. tarhasta ja lastenpuistosta mutta ikävuotta en osaa sanoa.

Viisvuotiaasta, mutta sitä ennen on joitain juttuja. Pari tapausta varmasti kun olen ollut 1-2-v.

Muistikuvat ovat aika hajanaisia lapsuusajalta. Muistan joitain tapahtumia 3-4 vuotiaana ollessani. Seuraava muisto on sitten vasta kun olin 6 vuotias. Sen jälkeen on sellaisia muisto välähdyksiä mutta en osaa sanoa minkä ikäinen niissä olen.

Vierailija kirjoitti:

On tosi vaikea kuvitella että joku muistaisi oikeesti 2v

ikäisenä olleita tapahtumia tai yhtään mitään

Ymmärrän. Minunkin on tosi vaikea kuvitella, että jonkun (kuten Ap:n) ensimmäiset tarkat muistot ovat vasta teini-iästä! Ei ole kuitenkaan syytä kyseenalaistaa sitä, koska nämä asiat ovat yksilöllisiä. Ainut, mikä minulle on varmaa, ovat elävät muistoni siitä lähtien, kun olin 2,5-vuotias.