Pitkästä matikasta kutosia ja seiskoja, jatkaisitteko?

Sinnittele pitkä loppuun, jos jaksat. Jos pitkä tuntuu liian haastavalta kirjoittaa, voi kirjoittaa lyhyen matikan ja saada siitä kohtuu hyvän arvosanan. Ota avuksi yksityisopetusta tai käy abi- ym. kursseja. Youtuben matikkavideot on olleet monelle hyväksi avuksi, esim. matikkamatskut ja Paulan matikkavideot.

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan asiaan toinenkin puoli. Mua jäi harmittamaan, kun en uskonut itseäni, vaan vaihdoin lyhyeen. Meni muutama ovi siinä kohtaa lopullisesti kiinni, ennen kuin pääsin edes yrittämään, aukeaisivatko sittenkin. Vähän enemmän uskoa itseen, pohjan kertaamista ja vahvistamista se olisi vain tarvinnut.

Lyhyt matikka ei sulje ei mitään ovia. Ihan paria poikkeusta lukuun ottamatta (joista yliopistomatikka on yksi) kaikkialle voi hakea pääsykokeella.

Minun mielestäni kurssit pysyivät tasaisen vaikeina alusta loppuun. Viimeiset ei olleet sen vaikeampia kuin alkupään kurssit. Kaikkein vaikein oli geometrian kurssi eli kolmonen. Jos motivaatio vääntää riittää, rämpisin loppuun asti.

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni kurssit pysyivät tasaisen vaikeina alusta loppuun. Viimeiset ei olleet sen vaikeampia kuin alkupään kurssit. Kaikkein vaikein oli geometrian kurssi eli kolmonen. Jos motivaatio vääntää riittää, rämpisin loppuun asti.

Derivaatta- ja integraalikursseilla ei pärjää, jos ei hallitsee ekojen kurssien yhtälönpyöritystä. Ne ovat myös peräkkäiset kurssit, eikä kahdesta kurssista peräkkäin saa olla nelosta.

Vikat kurssit ovat talousmatikkaa ja tilastotiedettä, hyvin samaa sisältöä kuin lyhyessä. Osa kouluista opettaa nuo kurssit muiden joukossa jo 2. vuonna, että vikoihin jaksoihin saa tilaa yo-kertauskursseille.

Meillä poika on jatkanut, vaikka arvosanat tuota luokkaa.

Opiskelee nyt kolmatta vuotta ja melko paljon matikan kursseja takana. Arvosanat ei ole laskeneet ja jostakin tullut parempikin arvosana.

Ainakin osa pojista kehittyy/kasvaa tuossa vaiheessa. Motivaatio vaikuttaa paljon.

Meillä poika on tällä hetkellä hyvin motivoitunut opiskelemaan pitkää matematiikkaa ja muita lukioaineita.

Tietää nykyää haluavansa insinööriaineita opiskelemaan.

Aiemmin ei tiennyt, mitä oikein haluaisi lukion jälkeen opiskella ja varsinkin yläkoulussa motivaatio opuskeluun oli hyvinkin kadoksissa (jopa niin paljon, että mietti, meneekö lukioon ollenkaan).

Ei kaikkien tarvitse olla kympin oppilaita. Vähempikin riittää.

Motivaatio on keskeistä. Löytyykö sitä?

Kannattaa tosiaan miettiä mitä haluat tulevaisuudelta ja riittääkö älli ja motivaatio. Itse kävin lukiossa 4 kurssia pitkää matikkaa. Ekasta (kertaus yläasteen asioista) sain arvosanaksi 9 ja loput olivat 6. Vaihdoin lyhyeen matikkaan. Jälkeenpäin on kaduttanut, mutta sitten muistelen niitä matikantunteja.. En tajunnut mitään ja kotiläksyt jäi tekemättä. Ei johtunut yrityksen puutteesta. Lyhyestä kirjoitin E:n.

Ei kannata pelätä yrittämistä.

Pitkästä on hyötyä. Ja jos itse tykkää, eikä matikan opiskelu ole pelkkää pakkopullaa tai ylitsepääsemätöntä rämpimistä, kannattaa jatkaa.

Kannattaa varmistaa, että kyse ei ole siitä, että asettaa riman liian matalalle, koska pelkää epäonnistumista.

Jos lähipiirissä ei ole esimerkkiä (ja osa kavereista vaihtaa), voi keskeyttäminen käydä mielessä, vaikka oikeasti pärjäisi riittävän hyvin.

Pitkän matikan suorittanut saa kirjoittaa halutessaan lyhyen. (Mut kerran lyhyelle siirtyneen on hankalampi vaihtaa takaisin.)

En jatkaisi, kun se on niin työlästä. Sitä paitsi, jos ei edes ole hakemassa matemmaattis-luonnontieteellistä alaa opiskelemaan tai vaikka lääkikseen, niin ei se pitkä matikka ole niin tärkeä.

Kyllä jatkaisin. T. matikan ope

Christiiina kirjoitti:

En jatkaisi, kun se on niin työlästä. Sitä paitsi, jos ei edes ole hakemassa matemmaattis-luonnontieteellistä alaa opiskelemaan tai vaikka lääkikseen, niin ei se pitkä matikka ole niin tärkeä.

Nykyään on yllättävissäkin hauissa todella tärkeä.

Minä sain matematiikan kursseista seiskaa ja kasia. Kirjoitin hyvin ja läksin opiskelemaan matikkaa yliopistoon. Nykyään pitkä matikka on niin arvossaan, että ehdottomasti kannattaa se suorittaa jos mitenkään pärjää. Kutonen ja seiskahan on ihan ok numeroita, hieman alle keskitason.

Meillä ei kyllä tytär erityisesti matikkaa laskeskellut, vaikka pitkä matikka olikin. M tuli kirjoituksista 2021 keväällä. Kurssiarvosanat 6-9.

Mä kirjoitin aikoinasn pitkästä B:n mutta sain yhtä paljon pisteitä yliopistoon kun kaveri lyhyen m:stä! Kursseista sain 6-7, geometria oli 9. En vain kirjoituksissa tajunnut puoliakaan. Nykyään olen maisteri kauppatieteistä

Kannattaa jatkaa. Johtuuko arvosanat siitä, että olet tottunut yläasteella olemaan hyvä matikassa etkä ole lukiossa tehnyt duunia homman eteen vai siitä, että et vain ymmärrä tarpeeksi hyvin? Kumpaankin ongelmaan auttaa työn tekeminen. Jos on vaikeuksia ymmärtää niin voi pyytää yksityistunteja tai pyytää kaveria jeesimään. Joskus joku toinen ihminen osaa selittää juuri sinulle asian paremmin kuin opettaja.

Minä selvisin aikoinaan pitkästä matikasta, kun vain opettelin että tietyntyyppiset tehtävät lasketaan tietyllä tavalla. En koskaan ymmärtänyt höykäsen pöläystä niistä yhtään syvällisemmin. Kirjoituksissa kävi älytön munkki tehtävien suhteen ja sain arvosanaksi M. Which was nice.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ehdottomasti. Seiskan keskiarvo pitkässä matikassa vastaa lyhyen matikan kymppiä.

Oikeastiko? Eikö olisi järkevämpää jaotella niin että oppilas saisi pitkän matikan käydessään kaksi arvosanaa, joista toinen olisi lyhyt, ja toinen ns syventävä, eli pitkä matikka? 

Mulle seiska kertoisi sen ettei kyseinen ihminen hallitse asiaa.

Kaikki pitkän matematiikan opiskelleet ja kaikki opetuksen ammattilaiset tietävät tämän.

Sinulla ei siis ole väliä.

Pitkän matematiikan painottaminen esim. humanististen aineiden opiskelivalinnassa on kyllä täysin älytöntä.

Itse jatkaisin. Joistain alkukursseista taisin saada kutosia, myöhemmin kymppejäkin.

Yliopistot ovat humanistisissakin aineissa tiedeyliopistoja ja niiden tehtävä on opettaa asiat tieteellisistä lähtökohdista. Tutkimuksen tekeminen tai edes ymmärtäminen on usein hyvin vaikeaa, jos ei ymmärrä matematiikkaa. Vaikka itse tutkimuksen aihe ei olisikaan matemaattinen, tulosten analysoinnissa tarvitaan usein melko pitkälle menevää matematiikkaa ja tilastotiedettä, joten on aivan järkevää vaatia opiskelijoilta jonkinlaista lähtötasoa tässäkin.

Jos sitten tieteellinen lähestyminen aihepiiriin ei kiinnosta vaan on enemmän käytännön ihmisiä, AMK on aivan hyvä vaihtoehto.

Lyhyessä matikassa saa kyllä ihan riittävät valmiudet tutkimustulosten analysointiin ja tilastotieteeseen, sillehän on omistettu kokonainen kurssi. Kyllä pitkän matikan painottaminen tuossa määrin on järjetöntä humanistisilla aloilla, tämänhän ovat koulutuksen järjestäjätkin huomanneet ja käsittääkseni pisteiden painottumista eri aloilla ollaankin uudistamassa tulevaisuudessa. Nykyinen systeemi on johtanut mm. siihen, että vieraiden kielten opiskelu lukiossa on vähentynyt, ja tuloksena myös yliopistojen kielten opiskelijoiden lähtötaso on heikentynyt. Esim. saksan opiskelijan olisi hyödyllisempää saavuttaa lukiossa vahva kielitaito eikä tankata väkisin jotain pitkää matikkaa, koska siitä saa eniten pisteitä.

Oma poika sai pitkästä matikasta suurimman ajan lukiota seiskaa ja kasia. Sitten kolmosen loppusyksystä ryhtyi tosissaan treenaamaan sitä matikkaa ja sai kirjoituksista L:n. Joten jos pohjat eivät ole ihan onnettomat niin kyllä aika nopeastikin voi vielä siinä lopussa parantaa.

Miksi ihmeessä pitää olla ylipäänsä lyhyt matematiikka? 

Kaikki arvosanat ovat terveellä ihmisellä suhteessa työmäärään: Mitä enemmän käyttää aikaa opiskeluun, sitä parempia arvosanat ovat.

Älykkyysosamäärä liittyy nopeuteen: Mitä korkeampi se on, sitä nopeammin ajatus kulkee, ja sitä nopeammin oivaltaa.

Kuitenkaan matematiikan lukemisessa ei korkeasta älykkyysosamäärästä ole juuri mitään hyötyä, koska matematiikka on luettava aina ajatuksella ja hitaasti, ja vaatiikin enemmän keskittymiskykyä kuin itse älykkyysosamäärää eli nopeutta. 

Matematiikassa asioita ei voi tehdä nopeasti, jos haluaa ymmärtää, mistä on kysymys.