Pitkästä matikasta kutosia ja seiskoja, jatkaisitteko?

En olisi jatkanut, jos heti ekoilla kursseilla olisi tullut tuollaisia arvosanoja. Kurssit nimittäin menevät koko ajan vaikeammiksi.

Tosi hankala kysymys. Nykyään pitkä matikka on pääsykokeissa niin yliedustettu, että toisaalta kannattaisi yrittää rämpiä se läpi ja kirjoittaa. Toisaalta sehän teettää niin valtavasti töitä koko lukioajan, että se on muista, ehkä itsellesi hyödyllisemmistä aineista, pois. Tuntuuko että aikasi ja energiasi menee noiden kuutosten ja seiskojen saamiseen, vai olisiko vielä varaa tehdä enemmän matikan hyväksi?

Kannattaa ehdottomasti. Seiskan keskiarvo pitkässä matikassa vastaa lyhyen matikan kymppiä.

Meidän pojalla arvosanat vaihtelivat kutosesta ysiin. Yksi kutonen johtui puutteellisesta itsearvioinnista. 🙂 Kirjoituksissa tuli c. Jos tulee aina huonoja, ei kannata jatkaa.

En jatkaisi vaan alkaisin opiskelemaan numerojen parantamiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ehdottomasti. Seiskan keskiarvo pitkässä matikassa vastaa lyhyen matikan kymppiä.

Oikeastiko? Eikö olisi järkevämpää jaotella niin että oppilas saisi pitkän matikan käydessään kaksi arvosanaa, joista toinen olisi lyhyt, ja toinen ns syventävä, eli pitkä matikka? 

Mulle seiska kertoisi sen ettei kyseinen ihminen hallitse asiaa.

Riippuu vähän, seiska on vielä hyvä. Meidän lapsi sai vikoista kursseista vitosia ja kirjoitti silti E

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ehdottomasti. Seiskan keskiarvo pitkässä matikassa vastaa lyhyen matikan kymppiä.

Oikeastiko? Eikö olisi järkevämpää jaotella niin että oppilas saisi pitkän matikan käydessään kaksi arvosanaa, joista toinen olisi lyhyt, ja toinen ns syventävä, eli pitkä matikka? 

Mulle seiska kertoisi sen ettei kyseinen ihminen hallitse asiaa.

Miksi AP käy pitkää matikkaa lukiossa? Jos sen tarvii jatko-opiskeluun, pakko rämpiä se läpi.

Jos ei tarvi, voi harkita haluaako hyvän arvosanan lyhyessä matikassa (millä ei ole mitään väliä minkään suhteen, paitsi pääsee helpommalla), vai kuitenkin rämpiä sen pitkän matikan läpi (jolloin on ihan eri tavalla jatko-opiskelumahkuja).

Lyhyen matikan sijaan voi harkita myös amikseen siirtymistä. Sieltä voi myös hakea sitten AMK, jos haluaa jatko-opiskella vielä. Amiksessa matikankurssi (ainakin Nummelan luksiassa) on nettimatikkapelien pelaamista ja ruutukaappaukset, että on pelannut kotona - etanaralli, jossa ruutuun tulee "1+1" ja kun painee näppikseltä 2, oma etana etenee. Tommosia pelejä 6 ruutukaappausta, ja amiksen matikka on suoritettuna.

Pelkkä läpipääsuy ei kylä riitä. Ja se muuttuu vaikeammaksi jatkossa kun pohja ei ole riittävä.. Itse ottaisin tuossa tilanteessa tauton ja kävisin nuo ensimmäiset kurssit uudestaan (edim preppauskurssilla, yksityispetuksessa, aikuislukiossa tms) ja jatkaisin sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ehdottomasti. Seiskan keskiarvo pitkässä matikassa vastaa lyhyen matikan kymppiä.

Oikeastiko? Eikö olisi järkevämpää jaotella niin että oppilas saisi pitkän matikan käydessään kaksi arvosanaa, joista toinen olisi lyhyt, ja toinen ns syventävä, eli pitkä matikka? 

Mulle seiska kertoisi sen ettei kyseinen ihminen hallitse asiaa.

Kaikki pitkän matematiikan opiskelleet ja kaikki opetuksen ammattilaiset tietävät tämän.

Sinulla ei siis ole väliä.

Pitkän matematiikan painottaminen esim. humanististen aineiden opiskelivalinnassa on kyllä täysin älytöntä.

Itse jatkaisin. Joistain alkukursseista taisin saada kutosia, myöhemmin kymppejäkin.

Ehdottomasti kannattaa, ellet ole aivan varma että haluat alalle jolla pitkästä matematiikasta ei ole hyötyä opintoihin pääsyyn tai niissä pärjäämiseen. 

Kannattaa jatkaa! Kannattaa jatkaa vaikka tulis vitosia. Kurssiarvosanoilla ei oo mitään merkitystä jos pääsee läpi. Kirjotuksiin ehtii sit tsemppaa tota matikkaa ihan hyvin.

Jatko-opintoja ajatellen pitkästä kirjotettu M on parempi kuin lyhyen L, myös käytännössä.

Olin yläkoulussa ydin oppilas aina. Mutta lukiossa putosi seiskaan ja sitten kutoseen.

Kävin yksityistunnrilla sitten ja arvosanani yo-kokeesta on m.

En jatkaisi. Huonosti kirjoitetulla pitkällä ei tee mitään. Eikä silläkään, että olet joskus kuullut integroinnista, mutta et käytännössä tiedä mitä se tarkoittaa ja miten se lasketaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ehdottomasti. Seiskan keskiarvo pitkässä matikassa vastaa lyhyen matikan kymppiä.

Oikeastiko? Eikö olisi järkevämpää jaotella niin että oppilas saisi pitkän matikan käydessään kaksi arvosanaa, joista toinen olisi lyhyt, ja toinen ns syventävä, eli pitkä matikka? 

Mulle seiska kertoisi sen ettei kyseinen ihminen hallitse asiaa.

Kaikki pitkän matematiikan opiskelleet ja kaikki opetuksen ammattilaiset tietävät tämän.

Sinulla ei siis ole väliä.

Pitkän matematiikan painottaminen esim. humanististen aineiden opiskelivalinnassa on kyllä täysin älytöntä.

Itse jatkaisin. Joistain alkukursseista taisin saada kutosia, myöhemmin kymppejäkin.

Yliopistot ovat humanistisissakin aineissa tiedeyliopistoja ja niiden tehtävä on opettaa asiat tieteellisistä lähtökohdista. Tutkimuksen tekeminen tai edes ymmärtäminen on usein hyvin vaikeaa, jos ei ymmärrä matematiikkaa. Vaikka itse tutkimuksen aihe ei olisikaan matemaattinen, tulosten analysoinnissa tarvitaan usein melko pitkälle menevää matematiikkaa ja tilastotiedettä, joten on aivan järkevää vaatia opiskelijoilta jonkinlaista lähtötasoa tässäkin.

Jos sitten tieteellinen lähestyminen aihepiiriin ei kiinnosta vaan on enemmän käytännön ihmisiä, AMK on aivan hyvä vaihtoehto.

Onko muuten todistus ok? Ellet haaveile mennä insinööri kouluun niin kelpaa lyhytkin nk palikkamatikka. Pyrittäessä kouluihin niin pitkästä matikasta saa eniten pisteitä mutta kato mitä saa lyhyestä matikasta jne

Teetkö lujasti töitä? Onko perusteet hallussa? Matematiikkaa voi kyllä oppia, vaikka ei olisi matemaattisesti erityisen lahjakas. Tee läksyjen lisäksi ylimääräisiä harjoituksia ja kertaa vanhoja laskuja, niin saat rutiinia laskemiseen. 

Vähän riippuu. Kokeiden numerot eivät välttämättä kerro osaamisesta kaikkea. Kun itse aloitin pitkän matematiikan joskus aikoinaan, sain ensimmäisestä kurssista arvosanan 7. Ymmärsin kuitenkin sisällön ja osasin aina tehdä kaikki kotitehtävät. Kokeessa oli lähinnä huolimattomuusvirheitä, ei siis sellaisia ettenkö olisi ymmärtänyt miten tehtävät ratkaistaan. Teoria tuntui aina helpolta omaksua. Kokeiden numerot vaihtelivat ensimmäisen ja toisen vuoden aikana  7-9 välillä. Viimeinen vuosi meni niin hyvin, että sain viimeisestä kurssista arvosanan 10. Kirjoitin myös L:n ja päästötodistuksessa 9. Jos vaan motivaatiota ja kiinnostusta on, ei kannata lannistua.

Voin kertoa, että yliopistossa matematiikan taso on sitten ihan toista luokkaa kuin lukiossa. Jos esim. DI tai matemaattisiin aineisiin painottuvaa maisteritutkintoa mietit, niin pitkä matikka ehdottomasti. Vaikket saisikaan kiitettävää lukiosta, se antaa kuitenkin huomattavasti paremman pohjan. 

AMK insinööritutkinnossa voi lyhkänen matikka pohjalla pärjätäkin. 

Sanotaan asiaan toinenkin puoli. Mua jäi harmittamaan, kun en uskonut itseäni, vaan vaihdoin lyhyeen. Meni muutama ovi siinä kohtaa lopullisesti kiinni, ennen kuin pääsin edes yrittämään, aukeaisivatko sittenkin. Vähän enemmän uskoa itseen, pohjan kertaamista ja vahvistamista se olisi vain tarvinnut.

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan asiaan toinenkin puoli. Mua jäi harmittamaan, kun en uskonut itseäni, vaan vaihdoin lyhyeen. Meni muutama ovi siinä kohtaa lopullisesti kiinni, ennen kuin pääsin edes yrittämään, aukeaisivatko sittenkin. Vähän enemmän uskoa itseen, pohjan kertaamista ja vahvistamista se olisi vain tarvinnut.

po. Itseeni