Olen päästänyt parhaita vuosiani hukkaan mielenvikainen miehen takia :(

Isäni on eronnut äidistä ennen mun syntymää ja olen asunut pääasiassa hänellä ja ollaan oltu kaksin. Muutama vuosi sitten isä alkoi tapailla yhtä naista joka asettui 2018 keväällä meille käytännössä asumaan ja hän on ihan kiva ei paljoa musta perusta mut ei oo ilkeäkään mutta hänen mukanaan tuli hänen nelikymppinen pikkuveljensä joka "aiheetta aina saa esim häädöt asunnostaan yms" ja hän on aivan kamala! Isälle joka talon omistaa hän on aina kohtelias kuin myös sisarelleen mutta mulle hän on niin V:mäinen kuin voi olla ja laittaa tekemään kaikkea töitä hänen puolestaan ja värvää mut katalasti kaikkeen esim yhtäkkiä ruokapöydässä alkaa isälle ja hänen naisystävälleen kehua kuinka ystävällinen mä oon ja että mä oon luvannut vaikkapa käydä hänelle kaupassa tai ajamassa hänen vanhempiensa mökin ruohot ja kitkemässä rikkaruohot ja talvisin lumitöitä ym vaikka se mökin perijänä kuuluisi sopimuksen mukaan hänelle, paha siinä sit kieltäytyä kun sit mä näyttäisin sanani syöjältä ja hän antaa ymmärtää et maksaa mulle palkkaa😔 palkkaa en kuitenkaan saa ja kaikesta pienestä virheestä hän ihan oikeesti välillä räjähtää. Isäni ja varmaan naiystävänsäkin luulee et mulla ja tällä äijällä on hyvät välit ja et oltais oikein jotain kavereita et he ei tiedä tästä mitään ja en aio kertookaan ku kohta kuitenki oon 18 ja saan muuttaa pois, siinä ollaan tän äijän kaa samaa mieltä sillä hän on sanonut mulle jo aikaa sitten suoraan et haluaa mun muuttavan pois "heidän" kodistaan ja mielelläni sen teenkin.

Harmittaa vain että en alunalkaen kertonut isälleni tai muualla asuvalle äidilleni koska koen tämän orjuuttajan hommissa päästäneeni osan nuoruudestani hukkaan. Olen reissannut hänen orjuutettavanaan ympäri kauppoja ja hänen vanhempiensa mökin tonttia tekemässä palkatta töitä joista usein palkkana on ollut valitusta tai huutoa ja niiden jälkeen vielä tehnyt mulle oikeasti kuuluvia kotitöitä Isäni luona enkä ole juuri lomillakaan päässyt näkemään kavereita😔 hän on kuitenkin minua isompi ja voimakkaampi + arvaamaton ja jollain tapaa mielisairas tai luonnevikainen joten varsinkin aiemmin pelkäsin häntä.
Aluksi toki vänkäsin vastaan ja päätin et mua ei määräillä mutta se raivos ja ois voinut oikeesti tehdä jotain pahaa jota muuta halunnut et kävis ja luovutin koska en uskaltanut suututtaa sitä enempää.