~~Toukotaapertajien torstai~~
Heippatirallaa kaikille pitkästä aikaa!
En oo aikoihin ehtiny tänne kuulumisia katteleen, mutta joitain päiviä taakse päin luin ja suuret pahoitteluni menetyksen kokeneille... Voimia ja olette varmasti meidän kaikkien ajatuksissa...
Onnitteluja niille jotka ovat päässet sydänääniä kuulemaan ja tietenkin kaikille muillekkin, joilla kaikki hyvin tähän saakka.
Kerronpa vähän omia kuulumisia. Nyt ollaan siis menossa rv 10+5. Kaikki on menny oikein hyvin lukuun ottamatta järjetöntä pahoinvointia, kuvotusta, närästystä ja turvotusta... Oksentamista ei kuitenkaan oo tarvinnu harrastaa montaa kertaa kun sisu ei anna periks sitä tehä, se on niin kamalaa... :) No, eilen sit oli eka ultraäänitutkimus ja löytyihän se syy niille kuvotuksille ynnä muille tuntemuksille... Masussa polskutteli ja venytteli kaksi pientä ihmisentaimea sulassa sovussa!!! Sydänäänet oli vahvat ja vuorotellen kaverukset jumppasivat ja ojentelivat käsiä ja jalkoja! Arvatkaa oliko huima tunne... HUH HUH! Siis legendaa on ukon kans heitetty siitä että kato vaan niin ihmeneloset syntyy. No ei ollu neljää mutta kaksi pienokaista löytyi. Ja mää oon itte alusta asti sanonu että näin valtavat närästykset ja pahat olot ei voi johtuu muusta, vaikka aikaisempia raskauksia ei vertailukohteena oo ollukkaan. Ja kai sen sitte vaan aavistaa jostain. " Ultratäti" sano vielä että hän ei näe kyllä sikiöiden välissä kalvoa mutta se täytyy tarkistaa vielä tarkemmin, joten jos niin on niin identtiset kaverukset olisi vielä tulossa. Nyt jännittämistä riittää sitten tuplasti enemmän että kaikki menisi tosiaan hyvin kun riskiraskauksiksi nämä katsotaan, varsinkin jos vielä istukoita ei ole kuin yksi... Nyt käsky kävi sitten keskussairaalaan mahd. pian uusiin tutkimuksiin ja ultraan että selviää miten riski raskaudesta oikeestaan on kysymys. Eilen kuitenkin jäi hyvä mieli kun molemmat olivat vahvoja ja virkeitä ja sydämmet kuului molemmilta tosi hyvin. Ja kaverukset ovat ainakin toistaiseksi melkein saman kokoisia A 3,2 ja B 3,5 cm. Toisen viikot oli koon perusteella 10+1 ja toisen 10+3, että oikeilla jäljillä ollaan.Huh Huh ei voi muuta sanoa, niin se vaan elämä myllähtää kertalaakista kuperkeikkaa. Jään tänne suu auki ja jatkuvassa hymyssä yövuoroon ihmettelemään elämän uskomattomia kummallisuuksia.
Mukavaa ja kaiken hyvin menevää torstaita kaikille
toivottelee Coyotesees rv10+5
Kommentit (23)
Onnea uusille tulokkaille ja lohdutusta pinosta pudonneille.
Tällä kovasti kiiruita ollut ja ei ole kerennyt lukemaan saati kirjoittelemaan. Pieniä kommelluksia tälläkin on koettu; lähdinpä siskon 3 lapsen ja äitini kanssa Ahvenanmaalle ja enköhän laivalla alkanut vuotamaan. Sitä ei ole tapahtunut minulla missään näissä raskauksissa (3 menossa, 2 km) ja koska hepariini-hoito on päällä enpä uskaltanut saareen mennä lossin taakse mökille! Eiköhän vaan lentokonella samantien takaisin, jossa vuotokin rauhoittui. Naistenklinikalla samantien vierailtiin ja masussa oli kaikki hyvin, yksi vilkas tosi touhupeppu siellä näkyi ja oli vajaan viikon edelläkin. Vuoto johtui todennäköisesti polyypistä, joka on pulpahtanut kohdunsuulle pullisteleen. Hepariini myöskin altistaa näille vuodoille, joka tuli nyt todettua.
Mahan kasvu ei ole niin suurta nyt kuin keväällä, jossa kaksoset, mutta täytyy kyllä myöntää, että löysempiä housuja tässä tarttee kattella. Samoin joku noista puseroista kertoili ja pitempiä paitoja tosiaan kaivattaisiin täälläkin.
Kaikille hyviä vointeja!
Kevät-tähti 12+4 ja Pupunen
Kokeilen niitä Sussun mainitsemia satsumoita pahoinvointiin. Olen kyllä kaikkea kuitupitoista yrittänyt syödä. Ainoa asia mikä tässä pahoinvoinnissa nyt vähän lohduttaa on se, että olen useimmaltakin terveydenhuollon ammattilaiselta kuullut käsitteen " vahva raskaus" . Eli hormooneja on riittäväsästi raskauden hyvän etenemisen kannalta. No vähän vähempikin coctail mielestäni riittäisi.
Tsemppiä kaikille!
... yksi kappale tulevia vaaveja näkyi. (mies huokaisi helpotuksesta).
Lääkärin ensi kommentti oli, että onpa se iso! ja tuumasi pahoinvointeihini, että tytöistä yleensä niitä enemmin on. Jotenkin jäi tunne, että lääkäri näki tuon sukupuoliasian jo ja hieman vinkkasi. Sama tuo kumpi on, toivottu kumminkin. Kuulemma vaavi oli kuitenkin loppuviimein ihan viikkoja vastaava.
T: onnellinen Kurpitsavatsa 12+5