Lue keskustelun säännöt.
Tuntuu pahalta, mitä itse olet mieltä tästä..?
26.10.2006 |
Olen kolmen lapsen äiti. Yksi on jo murkku, yksi vasta kolme vuotta täyttänyt uhmaikäinen ja yksi vielä aivan vauva. Vauva syntyi keskosena. Makasin koko kesän ( 8 viikkoa) sairaalassa ennenaikaisen synnytyksen uhan vuoksi ja vauva syntyi silti ennenaikaisena ja joutui viikoiksi vastasyntyneiden teholle. Asuimme miehen työn vuoksi kauempana, mutta muutimme raskauteni alkuvaiheessa lähelle vanhempiani, vanhaan kotikaupunkiini. Vanhemmillani oli ollut ikävä lapsia ja lupasivat (ja sanoivat haluavansa) auttaa lastenhoidossa. Mutta vauvan syntymän jälkeen yhtään apua/tukea ei ole tullut. Rankkaa on ollut. Sain pahan kohtutulehduksen ja vauva sai melkein heti kotiuduttuaan n. 2 kiloisena flunssan. Yöuneni ovat viimeisen kahden kuukauden aikana olleet 2-5 h luokkaa. Olen ollut todella väsynyt ja pyytänyt muutaman tunnin hoitoapua vanhemmiltani, jotta saisin nukkua. Miehelläni on paljon töitä. Mutta: He ovat kuulemma jo lapsensa kasvattaneet. Ja heidän mukaansa: " Miksi hankin kolmannen lapsen, jos en jaksa yksin?" . Pyysin muutaman tunnin hoitosessiota (jotta olisin saanut sen ajan nukkua), mutta vastaus oli " Nyt ei sovi. " Ja äitini on kuulemma niin väsynyt näistä minun hoitoapukiristyksistä, että ei saa itsekään enää yöllä unta. Isäni mukaan äidille ei saa enää puhua mitään negatiivista, eikä pyytää apua. Tällä hetkellä ovat luksuslomalla etelässä ja soittelevat sieltä meille: " Meillä on upea sviitti, täällä on 26 astetta lämmintä, mitään ei tarvtse tehsä, aivan upeeta..." Olen jättänyt vastaamatta puheluihin. En enää jaksa.
Kommentit (35)
Lapsi keskonen, äiti sairaalassa ja toisessa tapauksessa lapsi menehtyi parin päivän ikäisenä. Ei ole IHAN tavallisesta jaksamisesta kyse, voi luoja sentään teitä idiootteja, kenelläkään ei ole velvollisuutta tehdä mitään kenenkään puolesta, annetaan lastenkin kärsiä sen takia kun äiti vetää itsensä piippuun kun kukaan ei suostu auttamaan. Sitten onkin hyvä voivotella että miksi ei pyytänyt apua.
KAIKKEA EI VOI ENNAKOIDA. Jos lapsesi menehtyy tai syntyy keskosena, vaaditaan aivan erilaisia voimavaroja kuin mihin olit varautunut. Isovanhemmat ja av-mammat jotka eivät sitä tajua ovat häijyjä ja kylmiä ihmisiä, jotka toivottavasti karman kautta saavat palkkansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sitä etukäteen voi tietää tuleeko lapsia 1, 2 vai 3 kerralla. Kuoleeko niistä joku vai kenties kaikki. Joudunko synnytyksen jälkeen järjestämään sekä ristiäiset että hautajaiset. Sairastunko synnytyksen jälkeen masennukseen, kohtutulehdukseen tai olenko muuten vaan niin väsynyt, että tarvitsisin apua. Lasta hankkiessa otetaan pieni riski aina, mutta itse olen myös olettanut että läheiset auttavat tosi hädässä, myöskin isovanhemmat vaikka ovat omat lapsensa hoitaneet. Minäkään en oleta, että isovanhemmat hoitavat lastani jatkuvasti, mutta mielestäni normaalit isovanhemmat (jotka fyysisesti ja henkisesti kunnossa) HALUAVAT hoitaa lapsenlapsiaan silloin tällöin.
Jos ei muuten apua saa (esim. neuvolasta,MLL:sta), niin ottakaa yhteyttä vaikka yläasteelle, lukioon, ammattikouluun ja kyselkää sieltä lapsenvahteja. Innokkaita opiskelijoita löytyy vrmasti, joille pieni taskuraha on tarpeen. Voimia kaikille !
jos niillä on vaara kuolla,,,, tosi kannustavaa
Kannattaa soittaa suoraan sosiaalityöntekijälle, jos neuvolasta ei heru apua... Kunnissa on järjestetty erilaisia palveluja perheiden jaksamista varten ja sinun kohdallasi se voisi olla ratkaisu. Sinulla on mahdollisuus saada perhetyöntekijä arjen avuksi ;)
Eikä se todellakaan tarkoita, että sinä olisit huono äiti tai lapsesi vietäisiin pois, jos sosiaalityöntekijälle soitat... Vaan teet todella viisaasti, kun haet apua, ennen kuin väsyt lopullisesti... Sosiaalityöntekijä ei ole mikään paha ihminen, vaan heillä on tavallaan " ohjat käsissä" avunsaantipäätöksissä ;) Heidän avullaan saat asiat taas järjestykseen ;) Sinulla on oikeus voida hyvin!
lapset ja lapsenlapset käy katsomassa ja luulenpa että he ovat juuri ap:n isovanhempien kaltaisia. Kannattaa tosiaan kysyä perhetyötekijöitä auttaan, tosin useissa kunnissa annetaan apua vain lastensuojelutapauksille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä neuvola, oletko puhunut siellä asiasta, sanonut että et jaksa? Jos sitä kautta saisi vaikka kodinhoitajan joskus.
Isovanhempien VELVOLLISUUS ei tietenkään ole hoitaa lapsenlapsiaan. Mielestäni se on isovanhempien OIKEUS. Ja millainen isovanhempi voi olla niin kylmä, ettei tule apuun vaikka pyydetään, ei auta vaikka näkee että oma tytär on palamassa loppuun? Olettaen siis, että isovanhemmat ovat terveitä ja kykeneviä lasta silloin tällöin hoitamaan. En ymmärrä tuollaisia isovanhempia. Oma äitini auttaa lastenhoidossa mielellään silloin tällöin, toki pääsääntöisesti hoidan lapseni itse, mutta minun tilanteeni ei olekaan mitenkään verrattavissa ap:n tilanteeseen.
Toivon todella että saat jostain hoitoapua edes silloin tällöin, niin saisit ladattua akkusi, ja arki sujuisi sen jälkeen taas paremmin.
Meillä ei tilanne ihan yhtä paha, mutta vähääkään apua ei ennakkopuheista huolimatta isovanhemmilta olla saatu, vaikka välillä sitä olisi tarvittukin.
Esikoinen on nyt reilun vuoden ja toinen syntyy vuodenvaihteen jälkeen, ja mies tekee reilusti töitä että saa perheen elätettyä.
Minä löysin avun naapureista, kun rohkeasti kysyin muilta lapsiperheiltä, joita pihalla ja puistossa tavataan, voisinko joskus pyytää hetken apua jos sitä tarvitsisin. Vastavuoroisesti minä voin hoitaa heidän lapsiaan jos he tarvitsevat apua.
Kyseessä siis on lyhytaikaiset hoitoavut (n.1,5h-1h), mutta meitä on nyt 3 perhettä jossa vanhemmat pääsevät kauppaan/ aptekkiin/ pankiin ilman lapsia tarvittaessa. Ja itse pääsen neuvolaan yksin.
Homma toimii hyvin, kukaan ei " väsy" sillä kyllä tunnin verran jaksaa reippaitakin lapsia vahtia, näitä tilanteita on siis 1-3/kk.
Vaikka apu on pientä, minä koen että se auttaa arjessa paljon, piti vaan ensin rohkaista mieli ja kysyä.
Onnea matkaan ja toivottavasti löydätte apua, vaikka edes pieniä hetkiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turvaverkot ja yhteisöllisyys ovat kadonneet, kyllä olisi isovanhemmillakin peiliin katsomisen paikka. Taitavat olla näit suuria ikäluokkia, jotka tekivät yhden lapsen jonka lykkäsivät sitten yhteiskunnan hoidettavaksi. Turha kyllä sitten vinkua, jos ei kukaan tule katsomana vanhainkotiin.
" Miksi olet lapset tehnyt, jos et jaksa niitä hoitaa?! " - n. 16. Tuliko hyvä mieli tuostakin kommentista?
Johan se on kansalaisvelvollisuus auttaa tuossa tilanteessa, etenkin 9:n tapauksessa jossa toinen vauvoista vielä menetti henkensä. Olen ihan tyrmistynyt että tuollaisia isovanhempia on, etenkin kun lupaavat tulla avuksi.
Jokaisella läheisellä on velvollisuus auttaa sitä joka apua tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä mä tajua noita teidän miehiännekään!
Miten ne voi jättää teidät tuollaiseen tilanteeseen? Miksei miehet ota vähän lomaa ja isyyslomaa ollakseen äidin apuna, miksi ei isovanhemmat tule auttamaan, kun on vielä tosi hätä kyseessä?
Ap, kyllä sitä murkkua voi laittaa sitä 3-veetä vahtimaan vaikka pariksi tuntia. Itse taluttelin 10-veenä systeriä rattaissa, kun äiti ja isä oli kaupassa. Tosin maailmakin oli 70-luvulla vähän eri kuin nyt...mutta jos vaikka pihalle pistäisit murkun ja 3-veen viikonloppuisin, kun pikkuinen nukkuu päiväunia ja ottaisit itse tirsat samalla. Ja seurakunnan iltapäiväkerhoista voisit vuodenvaihteessa kysellä paikkoja 3-veelle, monesti niitä silloin vapautuu. Mä vein lapsen kerhoon aikoinaan ja kävin joko vaunulenkillä tai kävelin kotiin ja otin puolentoista tunnin tirsat, vauva parvekkeella.
Ja mitä tulee palstaan, niin on täällä kylmiä ihmisiä. Ei ihme että lehdistä saa lukea kamaluuksia. Eikä ihme että vanhainkodeissa on mummoja ja pappoja, joita ei koskaan käydä katsomassa.
Ihmisiltä on kadonnut lähimmäisenrakkaus, tilalle on tullut rakkaus omaan napaan. Pitää sen verran olla kykyä, että näkee milloin omalla lähimmäisellä on hätä ja tulla apuun eikä jeesustella, että mitäs hankit ja minä olen omani jo hoitanut. Voi hevon h.......ti, miten itsekästä. Mihin ihmisiltä on kadonnut ihmisyys ja ajatus laupiaasta samarialaisesta?
Srk:n diakoniatyö on niiden auttamista, jotka apua tarvitsevat, useimmissan srk:ssa on ihan sama kuuluuko srk:aan vai ei. Eli rohkeasti soittoa myös siihen suuntaan. Ja tosiaan, sieltä saa myös ihan konkreettista apua, ei pelkkää rukousta tms. Riippuu tietty srk:sta miten se apu konkreettisesti järjestetään, mutta tiedän omassa srk:ssa on apua tarvitseva perhe etukäteen tavannut vapaaehtoisen (tarkistettu, että kemiat pelaa) joka sittemmin on autellut arkipäivän asioissa, ulkoillut lasten kanssa, käynyt kaupassa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aina voi käydä jotain, josta ei sitten selviäkkään ihan omin avuin, vaikka niin olisi luullut. Apua tarvitsevia autetaan, ja ap:n tapauksessa ainakin isovanhemmat olivat luvanneet itse auttaa, mutta nyt ei sitten auttaminen nappaakkaa. Taitaa nämä nykyiset isavanhemmat sitten aika yksinäisiä päiviä viettää vanhainkodeissa tulevaisuudessa.
Voimia ap:lle ja ysille.
Vierailija:
Vierailija:
Ei heitä voi lastenhoitoon velvoittaa. Itse olet lapsesi tehnyt.Me ja meidän lapset ne suurten ikäluokkien paskavaippojen vaihdon hoitokodeissa kustantaa. Jos ei apua heru kun tarvitaan, niin ei tarvitse sitten ruikuttaa kun ei kukaan tule laitokseen katsomaan...
What goes around, comes around...
Ei vanhemmilla todellakaan ole mitään velvollisuutta , yleensäkin liikaa odotetaan sellasta symbioottista perheidylliä jossa isovanhemmat unohtavat oman elämänsä kun tulee lapsenlapsia. Ihanaa että saavat vihdoin vanhoilla päivillään nauttia etelänlomista ja toisistaan. Tehkää tekin niin kun olette omanne hoitaneet. Sinulle AP voimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisten reaktiot.
Ne kaikki, jotka täällä söpöttävät sitä,että mitäs hankit lapsia kun et jaksa niitä hoitaa ovat elämässään vielä nähneet vähän. Ette ole itse törmänneet sellaiseen tilanteeseen missä elämä tuo eteen vähemmän mielyttäviä yllätyksiä. Kyllä tekin vielä joudutte joskus nöyrtymään. Älkää sitten täällä itkekö. Jaksakaa omin päinenne. Sitä saa joskus mitä tilaa.
Itselläni on 4 lasta. Yksi vaikeasti sairas. Olen saanut aika ajoin apua kaupungin perhetyöntekijältä. Ap soita sosiaalipuolella ja kerro tilanteesi. He yleensä tekevät jotain asian eteen.
Voimia sulle ja jaksamista!!
t. yksi uneton äippä
Isovanhemmat viettää laatuaikaa mun lasten kanssa (2kpl)sitten milloin itse haluaa. Ja olen kyllä joskus kysynyt tulisiko vanhemmat vahtimaan lapsia silloin kun itse olen ollut elokuvissa ja syömässä miehen kanssa. mutta en oleta, että heille pitäisi aina sopia tai että heitä yleensäkään ottaen huvittaisi.