Mitä tämä kohta laulussa tarkoittaa "Kertoisinko köyhyyden? Laudat eessä ovien"

Vierailija kirjoitti:

Vaihtoehdot olivat aika vähissä kun pientilat ja tilapäistyöt eivät enää elättäneet eikä kiinteistöillä ollut juuri rahallista arvoa. Arvostan niitä omia sukulaisiani, jotka lähtivät mieluummin Ruotsiin töihin kuin jäivät kotiseudulle työttömiksi.

Mm. Simpauttaja, Ajolähtö, Yhden miehen sota, Hiekkakuningas ja Työtön -elokuvat kertovat noista ajoista. Simpauttaja on erittäin hyvä sekä kirjana että elokuvana.

Joo ja Niskasen "Seitsemän surmanluotia" joka oli tositarina, kiteyttää sen ajan maaseudun kurjuuden. 

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Maa- ja metsätalous koneellistui kovaa vauhtia.

Ei tarvittu enää samanlaista määrää työväkeä maalla.

Sodan jälkeen perustetuista asutustiloista suurin osa oli liian pieniä tarjotakseen perheelle elantoa.

Yksi kriisi laukaisijoista oli ns. voivuori, Englantiin oli viety suuret määrät voita bilateraalisella kaupalla ja tämä kauppa tyrehtyi.

Suomessa oli maitotuotteiden ylijäämää, suuri osa maidosta tuli noilta pieniltä, kurjilta maatiloilta.

Suomalaiset poliitikot, varsinkin Maalaispuolue, vastustivat kiihkeästi Suomen teollistumista ja siitä seuraavaa kaupungillistumista. Sotien jälkeen veteraaneja "palkittiin" kivisillä tiloilla kera lehmänkantturan. Ajatus oli, että kansa pysyy pienissä kylissään herran nuhteessa ja äänestää Maalaisliittoa. Ilmainen maa(tila) oli siihen aikaan melkoinen lahjoitus.

Vaan ei pysynyt. Politiikalla siunattiin 60- ja 70-lukujen massamuutto. Syntyi pulaa palveluista ja asunnoista, kun kansa tulvi maaseudulta kaupunkeihin. Moni lähti pakoon maaseudun kurjuutta ja päätyi toisenlaiseen kurjuuteen kaupunkiin. Helsingissä paleltui satoja jokainen talvi 60-luvulla. Asuntoja kun ei riittänyt kaikille.

Kaikki sen vuoksi, että Suomessa kuviteltiin voitavan kääntää kellon viisareita taaksepäin. Todellinen syy maaseudun autioitumiseen oli nopea teollistuminen ja kaupungillistuminen, jolle poliitikot eivät voineet mitään.

Köyhää väkeä on asustellut maaseudulla aina, tekivät töitä tai eivät. Maatalous ei ole kannattavaa Suomessa ilmastosta johtuen, joten rikkauksia ei kertynyt suurempiinkaan taloihin. Teollisuus oli maksukykyisempi sektori. Volvon tehtailta tuli Suomeen kesälomille tehdastyöläisiä, joilla oli parempi elintaso kuin entisen kotikylän silmäätekevillä. Siitä voi päätellä.

Puolueen nimi oli Maalaisliitto. Nykyisin tunnetaan nimellä Keskusta. Kekkonen oli Maalaisliitosta. 

Oli muitakin puolueita kuten TPSL (Työväen ja  Pienviljelijöiden Sosialistinen Liitto) ja SMP (Suomen Maaseudun Puolue) josta myöhemmin tuli Perussuomalaiset. 

Nnämä kaikki ajoivat maalaisten asiaa, Maalaisliitto ehkä vauraampien, talollisten. Ja Tietenkin RKP ruotsinkielisillä alueilla. 

Jos tuo on epäselvää, niin kannattaa kierrellä vähän esimerkiksi Kainuun tai Koillismaan syrjäseutujen pikkuteitä, niin eiköhän se siellä selviä! Varsinkin jos sattuu vielä tapaamaan siellä jonkun ihmisen ja rohkenee juttusille hänen kanssaan.

Sitä paitsi laulussa ei väitetä, että laudoitetut ovet liittyvät köyhyyteen. Kertoja pohtii, mitä ajankohtaista hän Suomesta kertoo.

a) köyhyyden,

b) laudat eessä ovien

c) tai sen kaiken rikkauden.

Sitten hän keksii vastauksen.