Lue keskustelun säännöt.
Mitä tämä kohta laulussa tarkoittaa "Kertoisinko köyhyyden? Laudat eessä ovien"
Kommentit (64)
Oon aina luullut että se on Laudanteissa ovien! Ja mitä lie sekin tarkoittaa?
Miksi äännetään laulettaessa niin huonosti?
Toinen on se Napantekilaa???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä sisälukutaidottomia tampioita.
Kysyttiin niistä laudoista. Miksi laudat? Kukaan ei vastaa siihen.
Mitä ne laudat auttaa?
Heti oli vastauksessa nro 3.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä sisälukutaidottomia tampioita.
Kysyttiin niistä laudoista. Miksi laudat? Kukaan ei vastaa siihen.
Mitä ne laudat auttaa?Heti oli vastauksessa nro 3.
Ja se kyseenalaistettiin heti. Jokainen varmaan ymmärtää ettei jotkut laudat estä murtautumista. Ikkunan rikkomiseenkin menee enemmän aikaa kuin laudan irrottamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi laudat, miksei myyty? Ei laulun aikaan vielä ollut maaseudun autioitumista.
Ap
Ei ollut ostajia, muistakin taloista lähdettiin Ruotsiin ja lopuilla ei ollut varaa/tarvetta ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä sisälukutaidottomia tampioita.
Kysyttiin niistä laudoista. Miksi laudat? Kukaan ei vastaa siihen.
Mitä ne laudat auttaa?Heti oli vastauksessa nro 3.
Ja se kyseenalaistettiin heti. Jokainen varmaan ymmärtää ettei jotkut laudat estä murtautumista. Ikkunan rikkomiseenkin menee enemmän aikaa kuin laudan irrottamiseen.
Kauan sitten 70-luvulla ihmiset olivat erilaisia. Eivät he tunkeutuneet autiotaloihin tonkimaan paikkoja tai etsimään kivoja kuvakulmia. Silloin poismuutosta kertoi se, että ovi laitettiin kunnolla kiinni naulaamalla sen eteen lauta tai lautoja. Siihen taloon ei menty, koska kunnioitettiin toisen omaa ja toisen omaisuutta, sitä tyhjentyneessä talossa ehkä edelleen olevaa.
Varmasti nyt on hankala uskoa, että kauan sitten meillä oli taloja, joiden ulko-ovessa ei edes ollut lukkoa. Luotettiin toisiin ja oltiin sen luottamuksen arvoisia.
Nyt on toisin, keskellä päivää voit mennä talon pihasta nappaamaan niin fillarin kuin peräkärrynkin eikä tekoja edes pidetä rikoksina, vakuutusyhtiö korvaa ilmoituksesta eikä varkaita etsitä.
Maailma muuttuu ja tämän muutokset on nyt tehneet esiboomerit eli Marinin ikäluokka. Heidän myötään on rikollisuus kasvanut ainakin tilastollisesti jo ennen vuotta 2015.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ap lue Suomen lähihistoriaa ja kerro sen jälkeen mitä tarkoittaa kun pellot laitettiin pakettiin. Nuori olen mutta hävettäis olla yhtä tyhmä ja tietämätön kuin ap.
Sodan jälkeen perustettiin paljon pieniä uudistiloja, josta suuri osa oli 60- luvulle tultaessa jäänyt kehityksen jalkoihin, tilasta ei saanut elantoa.
Tilat ovat liian pieniä.
Tiloista lähdettiin muualle, mm. Ruotsiin etsimään elantoa, vaatimatonta asuntoa muuttotappioalueelta ei kukaan halunnut ostaa.
Joissain tapauksissa sitä ei haluttu myydä, odoteltiin parempia aikoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi laudat, miksei myyty? Ei laulun aikaan vielä ollut maaseudun autioitumista.
Ap
Kyllä kaupunkistuminen oli jo alkanut.
Maa- ja metsätalous koneellistui kovaa vauhtia.
Ei tarvittu enää samanlaista määrää työväkeä maalla.
Sodan jälkeen perustetuista asutustiloista suurin osa oli liian pieniä tarjotakseen perheelle elantoa.
Yksi kriisi laukaisijoista oli ns. voivuori, Englantiin oli viety suuret määrät voita bilateraalisella kaupalla ja tämä kauppa tyrehtyi.
Suomessa oli maitotuotteiden ylijäämää, suuri osa maidosta tuli noilta pieniltä, kurjilta maatiloilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei myyty. Kesälomalla takaisin köyhään Suomeen
Vierailija kirjoitti:
Voi ap lue Suomen lähihistoriaa ja kerro sen jälkeen mitä tarkoittaa kun pellot laitettiin pakettiin. Nuori olen mutta hävettäis olla yhtä tyhmä ja tietämätön kuin ap.
Hävettäisi olla yhtä lukutaidoton kuin sinä. Kysyttiin laudoista, ei rakennemuutoksesta 🤦
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, ei ne laudat olleet murtautumista estämässä vaan merkkinä asumattomuudesta. Nykyään siis tuollainen voisi päinvastoin houkutella tunkeutujia.
Siihen aikaan ei kaikilla tosiaan ollut lukkojakaan, eikä pidetty lukossa vaikka olisi ollut. Harjan varsi oven edessä kertoi ettei olla juuri nyt kotona.
Vaihtoehdot olivat aika vähissä kun pientilat ja tilapäistyöt eivät enää elättäneet eikä kiinteistöillä ollut juuri rahallista arvoa. Arvostan niitä omia sukulaisiani, jotka lähtivät mieluummin Ruotsiin töihin kuin jäivät kotiseudulle työttömiksi.
Mm. Simpauttaja, Ajolähtö, Yhden miehen sota, Hiekkakuningas ja Työtön -elokuvat kertovat noista ajoista. Simpauttaja on erittäin hyvä sekä kirjana että elokuvana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kulkurit meni toisinaan asumattomiin taloihin oleskelemaan. Niitä varten ne laudat oli, ei niinkään varkaita/murtautujia varten. Kaikki arvokas oli jo viety muualle.
Laulu kertoo siitä, että Suomi on ollut köyhä mutta kaunis maa. Taidamme tosin olla edelleenkin köyhä ja ylivelkaantunut maa.
Se tarkoittaa sitä, että joku on käytännönpilana tilannut peräkontillisen lautoja ovesi eteen kerrostalon neljänteen kerrokseen ja levitellyt niitä sitten naapurienkin ovien eteen. Sitä se ihan konkreettisesti sanasta sanaan tarkoittaa. Kysy vaikka Kuoppamäeltä.
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksi laudat, miksei myyty? Ei laulun aikaan vielä ollut maaseudun autioitumista.
Ap
Nimenomaan 1970-luvun alussa alkoi maaasudun autioituminen. Pienet tilukset eivät elättäneet kokonaisia perheitä ja paljon ihmisiä muutti Ruotsiin, tai etelä-Suomeen. Valtio maksoi jopa avustuksia siitä että peltoja laitettiin pakettiin ts lopetettiin viljeyly, siihen asti oli ollut ylituotantoa.
Assburger kirjoitti:
Maa- ja metsätalous koneellistui kovaa vauhtia.
Ei tarvittu enää samanlaista määrää työväkeä maalla.
Sodan jälkeen perustetuista asutustiloista suurin osa oli liian pieniä tarjotakseen perheelle elantoa.
Yksi kriisi laukaisijoista oli ns. voivuori, Englantiin oli viety suuret määrät voita bilateraalisella kaupalla ja tämä kauppa tyrehtyi.
Suomessa oli maitotuotteiden ylijäämää, suuri osa maidosta tuli noilta pieniltä, kurjilta maatiloilta.
Suomalaiset poliitikot, varsinkin Maalaispuolue, vastustivat kiihkeästi Suomen teollistumista ja siitä seuraavaa kaupungillistumista. Sotien jälkeen veteraaneja "palkittiin" kivisillä tiloilla kera lehmänkantturan. Ajatus oli, että kansa pysyy pienissä kylissään herran nuhteessa ja äänestää Maalaisliittoa. Ilmainen maa(tila) oli siihen aikaan melkoinen lahjoitus.
Vaan ei pysynyt. Politiikalla siunattiin 60- ja 70-lukujen massamuutto. Syntyi pulaa palveluista ja asunnoista, kun kansa tulvi maaseudulta kaupunkeihin. Moni lähti pakoon maaseudun kurjuutta ja päätyi toisenlaiseen kurjuuteen kaupunkiin. Helsingissä paleltui satoja jokainen talvi 60-luvulla. Asuntoja kun ei riittänyt kaikille.
Kaikki sen vuoksi, että Suomessa kuviteltiin voitavan kääntää kellon viisareita taaksepäin. Todellinen syy maaseudun autioitumiseen oli nopea teollistuminen ja kaupungillistuminen, jolle poliitikot eivät voineet mitään.
Köyhää väkeä on asustellut maaseudulla aina, tekivät töitä tai eivät. Maatalous ei ole kannattavaa Suomessa ilmastosta johtuen, joten rikkauksia ei kertynyt suurempiinkaan taloihin. Teollisuus oli maksukykyisempi sektori. Volvon tehtailta tuli Suomeen kesälomille tehdastyöläisiä, joilla oli parempi elintaso kuin entisen kotikylän silmäätekevillä. Siitä voi päätellä.
Kyllä on sulla pienellä ihmisellä paha olla 😂