Onko teillä perheasunto arvoalueella, mökki, vene ja auto?
Miten tuollainen onnistuu 2022 ilman lottovoittoa/perintöjä Suomessa? Vai unelmoitko jostain erilaisesta arjesta, esim. yksiöstä Itä-Helsingissä tai Kouvolassa tai kuten muodikasta on niin pakettiautossa tai matkailuvaunussa elämisestä läpi vuoden?
Kommentit (33)
On ja kaikilla ystävillä myös. Olemme saaneet perintöjä ja olemme hyväpalkkaisissa töissä, ei siinä sen kummempaa. Ensin on ostettu pieni asunto, sitten isompi ja lopuksi perheasunto, lainat asunnosta tulivat maksetuiksi n. 40v. - olihan siinä urakkaa.
On. Omistan omakotitalon pienen kunnan (n. 5000 asukasta) arvoalueelta. Minulla on mökki, sähkötön saarimökki ilman juoksevaa vettä ja sisävessaa, omistan myös soutuveneen ja 2003 vuoden Nissanin.
Olen tyytyväinen tähän, en ole tarvinnut lottovoittoa :D
Vierailija kirjoitti:
On. Omistan omakotitalon pienen kunnan (n. 5000 asukasta) arvoalueelta. Minulla on mökki, sähkötön saarimökki ilman juoksevaa vettä ja sisävessaa, omistan myös soutuveneen ja 2003 vuoden Nissanin.
Olen tyytyväinen tähän, en ole tarvinnut lottovoittoa :D
Pienissä kunnissa ei ole arvoalueita, siis oikeasti kalliita tontteja.
On meillä perheasunto (okt) mutta ei arvoalueella. Pk-seudun kaupungin laidalla esikaupunkialueella. Kaksi autoakin löytyy. Mökkiä ja venettä ei ole eikä ole tulossakaan.
Velkaakin (asuntolaina) on ihan riittävästi. Autot velattomat omalla rahalla ostetut.
On.
Se vaatii seuraavia asioita:
Peritty omaisuus.
Edellämainitut löytyy plus loma-asunto ja iso bmw-moottoripyörä ranskan rivieralla.
Miksi pitäisi olla? Tekeekö ne onnelliseksi vai?
Kannattaa myös muistaa, että kaikesta minkä itsellesi haalit, joudut aikanaan luopumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Omistan omakotitalon pienen kunnan (n. 5000 asukasta) arvoalueelta. Minulla on mökki, sähkötön saarimökki ilman juoksevaa vettä ja sisävessaa, omistan myös soutuveneen ja 2003 vuoden Nissanin.
Olen tyytyväinen tähän, en ole tarvinnut lottovoittoa :D
Pienissä kunnissa ei ole arvoalueita, siis oikeasti kalliita tontteja.
Tämä. Jossain Keravalla ei ole arvoalueita, isotkin asunnot järvimaisemalla maksavat sen mitä yksiö Helsingissä. Puhumattakaan Sonkajärvestä.
Arvoalueita on oikeastaan vain Helsingissä ja varauksin Espoossa muutama, lähinnä Westend.
Arvotalo kaupungissa, varsinainen iso asuintalo 15 km kaupungista, maaseudulla. Mökki 25 km suuren järven rannalla. Kaksi moottorivenettä, yksi purjevene, moottoripyörä ja mönkijä.
Kaikki ostettu ansiotuloilla. Minun ansiotuloilla, koska emäntä pienipalkkainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Omistan omakotitalon pienen kunnan (n. 5000 asukasta) arvoalueelta. Minulla on mökki, sähkötön saarimökki ilman juoksevaa vettä ja sisävessaa, omistan myös soutuveneen ja 2003 vuoden Nissanin.
Olen tyytyväinen tähän, en ole tarvinnut lottovoittoa :D
Pienissä kunnissa ei ole arvoalueita, siis oikeasti kalliita tontteja.
Oikeasti? No onneksi on sentään nuo muut ylemmän keskiluokan statussymbolit, eli sähkötön mökki, soutupaatti ja vanha auto...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Omistan omakotitalon pienen kunnan (n. 5000 asukasta) arvoalueelta. Minulla on mökki, sähkötön saarimökki ilman juoksevaa vettä ja sisävessaa, omistan myös soutuveneen ja 2003 vuoden Nissanin.
Olen tyytyväinen tähän, en ole tarvinnut lottovoittoa :D
Pienissä kunnissa ei ole arvoalueita, siis oikeasti kalliita tontteja.
Tämä. Jossain Keravalla ei ole arvoalueita, isotkin asunnot järvimaisemalla maksavat sen mitä yksiö Helsingissä. Puhumattakaan Sonkajärvestä.
Arvoalueita on oikeastaan vain Helsingissä ja varauksin Espoossa muutama, lähinnä Westend.
Totta. Itselläni on arvoasunto Stadissa meren rannalla ns. Kultahammasrannikolla. Tosin en koe olevani mikään kroisos, koska olen asunut tuolla aina. Olen siis perinyt asunnon. Sillä on tunnearvoa, en myy, vaikka asun Uudenmaan maaseudulla pääasiallisesti.
Meillä on noista asunto (650 t) ja mökki (200 t) (ja soutuvene). Työsuhdeauto eli ei omaa. Ei perintöjä tai lottovoittoja, velkaa nyt n. 50 t. Palkat molemmilla lähellä keskiarvoa. Ollaan 5-kymppisiä ja lapset teinejä.
Ei ole perheasuntoa arvoalueella, rapistunut rintamamietalo maalla (miehen) ja kolmio kaupungissa (mun). Autot vuosimallia noin 1997 (mies) ja 2018 mun. Miehellä soutuvene ja vanha mökkirähjä. Mies perinyt, paitsi auton osti pari vuotta sitten. Mä ostin kolmion velaksi ja auton perintörahoilla (siihen just riittivät).
Haaveena olis juuri mun mittojen mukaan tehty asunto.
On. Paitsi noita kolmea ekaa ei ole. Mutta auto on hieno, -08 vintage-Rellu. Eipä oo bisnesmiehillä semmosia!
.
Asun vuokralla okt-talossa sinänsä ihan kivalla alueella ja maalla. Mökkiä en kaipaa ja en ole veneilijä. Pihassa on kaksi autoa, ruostepommi, joka ei mennyt katsastuksessa läpi ja uudempi pommi, josta posahti kolme viikkoa oston jälkeen moottori. Saattaisihan sitä perinnöllä ostaa toimivan auton ja oman talon, joka on halvempi ylläpitää ja joka ei ole vilkkaan tien varrella. Sitten en myöskään oikeastikaan tarvitse mökkiä, kun koti on rauhallisella paikalla maalla. Perintöä ei tosin ole luvassa, että muita ratkaisuja on keksittävä! Paljosta en edes haaveile.
Omakotitalo Helsingissä ja kolme autoa. Ei velkaa.
Vierailija kirjoitti:
On. Omistan omakotitalon pienen kunnan (n. 5000 asukasta) arvoalueelta. Minulla on mökki, sähkötön saarimökki ilman juoksevaa vettä ja sisävessaa, omistan myös soutuveneen ja 2003 vuoden Nissanin.
Olen tyytyväinen tähän, en ole tarvinnut lottovoittoa :D
Kerrankin rehellinen vastaus keskiluokkaiselta suomalaiselta.
Ei ole mitään noista, eikä aikomusta hankkia.
2000-luvun okt. Seinäjoella (n. 60000 asukasta). Pieni perintömökki, missä soutuvene. Perheessä on kaksi autoa, toisen arvo noin 10000 ja toisen ehkä puolet siitä. Täällä periferiassa julkinen liikenne on niin huono, että työmatkojenkin vuoksi kaksi autoa on oltava. Emme elä mitenkään leveästi, mutta kaikkea on, mitä tarvitaan.
Kyllä. Venettä ei ole mutta kaksi autoa. Onnistuu ihan töissä käymällä. Onhan tuota kertynyt sukanvarteen kun on ollaan jo nelikymppisiä.