Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mä en vaan pidä juuri kenestäkään ihmisestä, muita?
21.08.2022 |
En ole ilkeä, käyttäydyn ystävällisesti ja kohteliaasti omille sekä miehen sukulaisille, naapureille, kavereille. Mutta on ihan yhden käden sormilla laskettavissa ne ihmiset, joista oikeasti pidän ja joiden näkemistä kaipaan. Mieheni, yksi sisaruksistani ja pari vanhaa ystävää. En vaan jaksaisi muita enkä voi sanoa että esimerkiksi rakastaisin omia vanhempiani. Ihmisten tapaaminen on yhtä sinnittelyä, yrittää esittää kiinnostunutta heidän jutuistaan.
Kommentit (3)
Samastun. Minulla on paljon tuttavia ja kavereita mutta vanhemmiten en vietä heidän kanssa enää niin paljon aikaa, koska tuntuu että olen ihan eri aaltopituudella kuin suurin osa ihmisistä. Ajattelen asioista niin eri tavalla.
Oletko älyllisesti lahjakas? Minulla on korkea äo. Johtuuko sitten siitä vai mistä. Mutta se kokemus että koko elämäni olen puhunut aidasta kun muut puhuu aidan seipäästä, on saanut minut tuntemaan että en kaipaa ihmisiä.
Rakastan ihmisten aitoutta ja välittömyyttä mutta aitoja välittömiä ihmisiä tapaa loppujen lopuksi aika harvoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihmistä saastuta se, mikä menee suusta sisään. Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee suusta ulos. (Matt. 15:11)
Alue: Aihe vapaa
En pidä itsestänikään; siis pidän itseäni ihan tavallisena mitättömänä pulliaisena mutta arvostan ja tykkään hyvin harvoista ihmisistä. Haluan ihmisille hyviä asioita mutta en juuri välitä kenenkään seurasta tai jutuista. Usein ensimmäisenä vain nousee esiin ihmisten ärsyttävät piirteet. Sitten kun mietin niitä niin alkaa ärsyttää entistä enemmän. Yritän ajatella kokonaisvaltaisesti mutta en vaan saa niitä ärsyttäviä asioita pois päästäni.