lapsen kaverin kontrolloiva vanhempi saa minut hulluuden partaalle

Pomppooni

Aah, kyllä taas kannatti olla lapseton sinkku.

Joku jos tulee kontrolloimaan niin saa sanoa että HV ja lähteä vaikka oluelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, nyt ei ole kyse päihteiden käytöstä tai väkivallasta. En minkäkään päästäisi lastani kaverilleen, jossa tietäisin ko.asioita olevan. Nyt siis kyse mielestäni normaaleista lasten touhuihin kuuluvista pienistä tempauksista, joita ihan varmasti jokainen lapsi joskus tekee, kuten puihin kiipeily, pyörillä ajaminen rappusia alas, vehnäjauho-vesi-karamelli väri sotkun tekeminen keittiössä, ovikellojen pimpottelu, pilapuhelut jne. Noista selviää juttelemalla. Syy tempauksiin muka aina muissa lapsissa, ei omassa. Kuka lapsi ei oikeasti keksi mitään tempauksia?

Jonkun lapsen vanhempi oli komentanut hiukan kovaäänisesti muiden lapsia puistossa, niin sitten leimataan ko.vanhempi hulluksi ja kielletään tämän lapsen kanssa oleminen.

Ap

Puihin kiipeily maltillisesti on ainoa asia minusta joka on normaalia lasten tekemistä.

Muu on täysin noloa wt-örvellystä enkä kannusta moisiin kaverisuhteisiin ollenkaan.

Et siis koskaan lapsena keksinyt mitään hölmönoloista tempausta?

Eihän ap sanonut että heillä harrastetaan hölmöilyjä, vaan että on normaalia että lapset keksii kaikkea tyhmää. Sitten kaveriporukassa on yksi äiti joka laittaa kaikki hölmöilit AINA muiden keksimiksi.

Näin minä ymmärsin ap:n pointin.

Tätä juuri tarkoitin. Eli hölmöily muiden lasten vika ja näiden lasten kanssa ei sitten saa enää olla, koska ovat muka huonoa seuraa. Oma lapsi enkeli, joka ei koskaan tee mitään.

Ap

Näitä löytyy. Kuulin kerran kun oma poikani ja hänen kaverinsa jotain supattelivat koneella ollessaan. Kaveri sanoi jotain tyyliin "laita nyt Googleen por*no" ja oma lapsi siinä vähän epäröi vielä ja ehdin pojat siinä kohtaa pysäyttää aikeissaan. Juttelin oman lapsen kanssa tästä ja hän kertoi, että koulussa tällaisesta jutellaan ja he halusivat selvittää mistä on kyse. No juteltiin ja näin ja soitin sitten kuitenkin tälle kaverin äidille kertoakseni tilanteen. Sen seurauksena hän kielsi kokonaan yhteydenpidon omaan lapseeni.

Ja näitä tosiaan löytyy, jotka eivät suinkaan kasvata siten, että kun huomaavat jotain käytöstä, mihin on hyvä puuttua niin tekisivät, vaan kieltävät koko jutun ja vielä sosiaaliset suhteet kaupan päälle. Siinä varmaan kasvaakin terve itsetunto ja luottamus siihen, että aikuisen kanssa voi jakaa asioita...

Vierailija kirjoitti:

Käyn kyllä töissä ja mielellään keskittyisin muihin asioihin, mutta en voi välttyä tältä, koska lapset ovat keskenään tekemisissä ja myös me vanhemmat sitä kautta. Meitä on isompi porukka ja lapset tuntevat toisensa päiväkotiajoista asti. Päivästä toiseen selvittelemme asioita, että kuka on tehnyt ja mitä. Vaikka kieltäisin lastani olemasta ko.lapsen kanssa, niin tämä äiti kyllä pitää huolen, että saan tiedon jokaisesta lapseni tekemisestä ja niin saa myös muutkin vanhemmat.

Ap

Hae apua perheneuvolasta jos kasvattamisessa on noin paljon päivittäisiä ongelmia.

Sitäpaitsi sinulla on totuushaasteita.

Vierailija kirjoitti:

Keittiön tahallinen sotkeminen, pyörän runtelu, vieraiden ihmisten häiriköinti

Kuulostaa vuokraslummin wt-menolta.

Ei ainakaan meidän vuokra"slummissa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei meillä ainakaan pilapuhelut, toisten ovilla häiriköinti jne ole normaalia lapsen käytöstä... ollaan opetettu toisten ihmisten kunnioitusta pienestä pitäen. Tuollainen touhu on jo kiusaamista ja kotirauhan rikkomista. Ja jos et kiellä mistään hölmöilyistä niin odota vaan mitä meno on sitten teininä....

Jos kaikki lapset kuitenkin joskus ainakin tekevät niin, niin onhan se normaalia. Siis kokeiluksi. Eihän aloituksesta tai ap:n vastauksista selvinnyt, että kannustetaanko heillä ko. toimintaan. Kaikki lapset tekevät virheitä ja hölmöyksiä ja niistä sitten opitaan. Sitten on toki kaltaisesi täydelliset äidit, joiden hyvinkasvatetut lapset eivät kokeile rajojaan tai koskaan keksi mitään hölmöä, nw on aina muiden lapset.

Näin. Kyllä se on ihan lasten impulsiivisessa luonteessakin, että joskus jotain hölmöä kokeillaan. Oli kasvatus mikä hyvänsä. Eri asia on jatkuva hölmöily, kiusaaminen jne. Virheitä tehdään ja niistä opitaan, kuuluu kasvamiseen. Enemmän olisin huolissani lapsesta, joka ei koskaan kokeile rajojaan kodin ulkopuolella.

Jep. Näistä kasvaa sitten onnettomia ja mt-ongelmaisia kontrollifriikkejä. Tai sitten aikuiseksi tullessaan niillä lähtee kaikki kontrolli ja sössivät pahimmassa tapauksessa elämänsä lopullisesti.

Lapsi on nykyään uniikki lumihiutale jota aletaan valmentaa ja prepata vauvasta asti jotta aikuisena olisi ihanneihminen! Sairasta touhua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei meillä ainakaan pilapuhelut, toisten ovilla häiriköinti jne ole normaalia lapsen käytöstä... ollaan opetettu toisten ihmisten kunnioitusta pienestä pitäen. Tuollainen touhu on jo kiusaamista ja kotirauhan rikkomista. Ja jos et kiellä mistään hölmöilyistä niin odota vaan mitä meno on sitten teininä....

Jos kaikki lapset kuitenkin joskus ainakin tekevät niin, niin onhan se normaalia. Siis kokeiluksi. Eihän aloituksesta tai ap:n vastauksista selvinnyt, että kannustetaanko heillä ko. toimintaan. Kaikki lapset tekevät virheitä ja hölmöyksiä ja niistä sitten opitaan. Sitten on toki kaltaisesi täydelliset äidit, joiden hyvinkasvatetut lapset eivät kokeile rajojaan tai koskaan keksi mitään hölmöä, nw on aina muiden lapset.

Näin. Kyllä se on ihan lasten impulsiivisessa luonteessakin, että joskus jotain hölmöä kokeillaan. Oli kasvatus mikä hyvänsä. Eri asia on jatkuva hölmöily, kiusaaminen jne. Virheitä tehdään ja niistä opitaan, kuuluu kasvamiseen. Enemmän olisin huolissani lapsesta, joka ei koskaan kokeile rajojaan kodin ulkopuolella.

Minä olin lapsena sellainen, etten koskaan uskaltanut lähteä kavereiden ihan normaaliin koheltamiseen mukaan. Lähdin pois ja jäin ulos porukoista, kaverit alkoivat jossain vaiheessa halveksia sitä, että olin aina niin tylsä (ja kyllä, ihan normaaleja lapsia tavallisista kodeista ja perheistä).

Taustalla oli omassa kodissa tapahtuva väkivalta aina, jos tein jotain edes etäisesti "tyhmää". Ja lainausmerkeissä siksi, että riitti jos vaikutin vaikkapa surulliselta vääränä hetkenä, kun äiti tai isä olisi halunnut että olen jostain innoissani. Kulissit olivat myös asia, jota meillä painotettiin. Kodin asiat eivät kuulu kodin ulkopuolelle, oli vanhempieni motto. Sinne sitten mahtui niin henkistä kuin fyysistäkin väkivaltaa ihan riittävästi.

Arvatkaapa kielsinkö kaveruussuhteen, kun kaveri ensin työnsi talvella lapseni kuraojaan, jossa oli reilusti vettä ja kun annoin palautetta siitä, tuli kaveri ja toi puiselle terassillemme kakkaa ja roskaa ja sytytti palamaan!?

Varmaan AP:n mielestä ihan normaalia pojankoltiaisten teppostelua?

Tuttavan kontrolloiva kasvatustapa ajaa hulluuden partaalle ihmisen jota harmittaa kun ei voi kontrolloida miten muut omia lapsiaan kasvattaa?

Voi hitto, tunnetaankohan me sama vanhempi?

Joo, en osaa sua auttaa. Itse en lopulta enää jaksanut ja otimme sekä lapseen että vanhempaan runsaasti etäisyyttä. Vähemmällä pääsee, kun ei tarvitse koko ajan perustella oman perheensä tekemisiä tai sääntöjä jollekin muulle.

Vierailija kirjoitti:

Arvatkaapa kielsinkö kaveruussuhteen, kun kaveri ensin työnsi talvella lapseni kuraojaan, jossa oli reilusti vettä ja kun annoin palautetta siitä, tuli kaveri ja toi puiselle terassillemme kakkaa ja roskaa ja sytytti palamaan!?

Varmaan AP:n mielestä ihan normaalia pojankoltiaisten teppostelua?

Vedätkö aina kaiken ihan ääripäihin?

Oudon ja hidasälyisen ihmisen kommentti.

Eri