Mitä juopolle kummisedälle hautajaisadressiin?

Muistoista aika rakentaa lohdutuksen.

Muistan, kuinka huojuit sammaltaen

ja oksensit mummon kammariin

ja vaimos hakkasit henkihieveriin.

Muistan iäti vilkkuvat siniset valot,

ryypätyt, juodut perintötalot.

Jo lohduttaa, jo lohduttaa.

Kippis, skool ja cin cin vaan!

"Otetaan, kun tavataan."

Viimeinen loppui piina, kun loppui viina. Kännisestä vihdoin aika jätti, itse olen nyt kuin märkä rätti. Juopon jäljiltä kämppä on sikolätti. 

Toivottavasti taivaassa riittää viinaa, kippis!

Vierailija kirjoitti:

Hänelle maistui (myös elämä)

Muistisairaalle:

Aunen muistoa (pun intended) kunnioittaen

Kippis!

                  ehkä otin, ehkä en

"Näissä juhlissa on yksi juoppo vähemmän"

"Viina tappoi Erkki-sedän, nyt Erkin muistolle mä viinaa vedän."

Vie Aperita-pullo arkun kylkeen ja sano hölkyn kölkyn.

Tämä poismeno on meille niin suuri helpotus, että tekee mieli kiljua...

Allekirjoitus: täydellinen kummilapsesi

Onhan Taivaassa tarjolla lapsillekin.

Juopon tuuri loppui. Hyvää matkaa toivottaa:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä totta,  että monessa värssyssä hoetaan ahkeran ihmisen poislähtöä, tai sairauden tuskista vapautumista. Hankala löytää sopivaa, jos mistään tuollaisesta ei ole kyse...

Ei elämästä selviä hengissä. Hyvää iäisyysmatkaa.

Lepää rauhassa Reiska!

Pullon henki vei sun omasi.

Kuuntelin kerran erään uskonnollisen yhteisön johtajan pitämää hautajaispuhetta, jossa hän toi julki vainajan juoppouden, josta hän ja Jumala tämän oli pois vetänyt.

Vainaja oli serkkuni.

Vähän tuntui oudolta.

Itse pidättelin naurua spurguisäni hautajaisissa.Yksi sukulaisnainen vielä kuvitteli että se oli oikein mallikansalainen.