Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Huoli isän pärjäämisestä lapsen kanssa
17.08.2022 |
Toivoisin saavani ees jotain jollakin tapaa järkeviä näkökulmia aiheeseen, kun pelkään, että oon itse liian lähellä ja on liikaa tunteita pelissä.
Minulla on siis se tilanne, että olen eronnut poikani isästä, tosin emme ikinä ole asuneet yhdessä. Poika täyttää kohta viisi, mutta on kehitysvammainen, ehkä n. 1v:n tasolla. Lisäksi pojalla on useampi hoitoa vaativa sairaus.
Poika tykkää olla isällään ja se on minulle todella tärkeää. Meillä on lastenvalvojalla tehty sopimus, että poika on isällään yhden vuorokauden viikossa, isä toivoo, että olisi enemmänkin, nyt viime aikoina on ollut useimmiten 2vrk, joskin nämä ovat usein päiväkotipäiviä, eli isä hakee pojan päiväkodista 16.30 ja vie päiväkotiin ennen kahdeksaa aamulla.
Kuten sanottu poika viihtyy isällään, poika ilahtuu aina kovin, kun näkee isän ja lähtee aina mielellään tämän mukaan. Olen kuitenkin huolissani muutamasta asiasta. Yritän listata niitä jotenkin.
- Isä on todella huonokuntoinen, on sairaalloisen ylipainoinen (painoindeksi yli 60). Isä ei käy pojan kanssa ulkona ollenkaan ja ilmeisesti isän luona katsotaan tosi paljon telkkaria/ollaan tabletilla. Juu, päiväkotipäivinä tää ei ehkä niin haittaa, mutta jos poika on pois päiväkodista, en haluaisi pojan olevan vaan ruudulla, kun hänellä on vahvaa lihasheikkoutta ja siksi kaikki touhuaminen on tosi tärkeää. Pojassa koko ajan kyllä vauhti lisääntyy ja olenkin vähän huolissani siitäkin, että jos poika karkaa (taipumus on kova) esim. siirtymätilanteissa.
- Isä ei käytä apuvälineitä, eikä näytä opettelevan vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä pärjätäkseen pojan kanssa. Harmittaa tosi kovin pojan puolesta, kun pojalla on tällä hetkellä käytössä n. 50 viittomaa, mutta isä ei osaa kuin pari. Ollaan kyllä yhdessä käyty monet kerrat läpi ja olen pyytänyt, että isä tutustuisi esim. viito-ohjelmaan.
- Isän asunto on aivan järkyttävässä kunnossa. Enkä nyt tarkoita pientä sotkua vaan esim. tyhjiä muovikasseja, käytettyjä ja käyttämättömiä nenäliinoja, tyhjiä pulloja jne on ihan joka puolella ja samaten epämääräisiä kasoja, jotka voivat kaatua pienen päälle. Lisäksi kaksi kertaa asunnolla käydessä olen löytänyt lattialta lääkkeen.
Olen miettinyt tätä todella paljon. Kuten sanottu, minulle on tosi tärkeää, että pojalla on läheiset välit isäänsä ja toki se helpottaa omaa arkeani, kun on isällään viikottain, mutta Samalla olen kuitenkin huolissani. Olen yrittänyt järkeillä, että ei kai esim. liikuntavamma tee kenestäkään kyvytöntä vanhemmaksi tai, että olenko kohtuuton, kun toivon, että pojan kanssa tietyt asiat tehtäisiin tietyllä tavoin? En löydä vastauksia ja siksi kysyn teiltä tuoreita mielipiteitä.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Taas tuo seksikysymys.
Kyllä se helposti onnistuu!
Onko ultrakysymyksen tarkoitus syyllistää.
Saa kai sitä ihmetellä, jos ultrassa on nähty, että vammainen lapsi on tulossa, niin miksi ei ole abortoitu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten ap teillä on seksi edes onnistunut, jos on noin paljon ylipainoa? Itsellänikin on ylipainoa, mutta BMI 60 on tosi paljon. Ja nähtiinkö ultrassa, että tulossa on vammainen lapsi?
Kun tapailimme, mies ei ollut lähellekään näin huonossa kunnossa kuin nyt. 5,5v on kohtalaisen pitkä aika. Lapsen vammaisuus selvisi vasta syntymän jälkeen, mutta en kyllä ymmärrä, miten tämä asiaan liittyy.
ap
Vierailija kirjoitti:
No ruudun tuijotus parina päivänä viikossa ei olisi minulle iso ongelma. Niin paha siivo kotona että lattialta löytyy lääkkeitä ja ties mitä muuta vaarallista tavaraa olisi kyllä todella iiiiso ongelma. En suostuisi viikko-viikko systeemiin ennenkuin mies on saanut sen verran elämänhallintaa ja energiaa kasaan että talous pysyy kohtuullisen siistinä ja jaksaa tehdä lapsen kanssa muutakin kuin toljottaa ruutuja päivät pitkät.
Jos mies haluaa lähinnä viettää aikaa lapsen kanssa ruutujen edessä istuen, niin miksi ihmeessä edes haluaa lapsen luokseen joka toinen viikko? Ettei tarvitsisi maksaa elareita? Jos kotona on lapsi, varsinkin erityislapsi, niin kyllä silloin pitää myös jaksaa tsempata ja tehdä niitä juttuja jotka ovat lapsen kehityksen kannalta tärkeitä. Kämppä ei voi olla sikolätti jatkuvasti ja ne lääkkeet ja kodin puhdistusaineet pidetään lukkojen takana, ei lattialla pyörimässä. Onko mies oikeasti valmis panostamaan enemmän, vai onko kaikki vaan suuria puheita ja epämääräisiä haaveita että kyllä kaikki sujuu ihan hyvin sitten itsestään?
En oikeastaan usko, että mies oikeasti pystyisi/jaksaisi ottaa poikaa viikko-viikko-systeemillä, mutta hänelle on hirvittävän tärkeää olla ns. hyvä isä ja luulen, että näin yrittää painottaa olevansa tasa-arvoinen vanhempi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsella on lihasheikkoutta mutta silti hän juoksee karkuun? Lapsi on päivän päiväkodissa mutta se ei riitä touhuamiseksi ja ulkoiluksi?
Tekstisi kuulosta siltä, että haluat omia lapsen. Anna isän olla isä.
Kirjoitinkin tuolla, ettei se tabletin/TV:n katsominen päiväkotipäivinä niin haittaa, mutta jos poika menee viikonlopuksi isälle, niin kyllä toivoisin, että siellä tehtäisiin muutakin kuin istutaan tuijottamassa ruutua ja syödään herkkuja.
Kyllä. Poika oppi n. vuosi sitten kävelemään ja nyt vauhtia alkaa olla enemmän. Et vaan usko, miten paljon töitä sen eteen on tehty. Pojalla on kaksi kertaa viikossa fysioterapia ja lisäksi käydään uimassa ja touhuillaan kaikkea. Siksi poika on viimein edistynyt tähän pisteeseen. Olen vain tosi huolissani miten edistymisen käy, jos isä saa toivomansa viikko-viikko-systeemin.
Jos lapsi viettää enemmän aikaa isänsä luona, isän pitää sitoutua lapsen hoitoon kaikilta osin - erityislapsen kanssa tämä pitää sisällään myös tukiviittomat, fysioterapiat, liikunta jne. Ja tottakai asunto riittävän turvalliseksi lapselle. Vanhempi ei voi päättää, että hän vastaa vain osaan lapsen tarpeista ja jättää osan huomioimatta.
Tätä sitoutumista isä voi osoittaa teoilla. Ei sanoilla! Siis ensin hän hoitakoon kämppänsä siistiksi ja opetelkoon ne tukiviittomat. Sitten lisää liikuntaa ja isä ryhtyy myös tekemään fysioterapiaa. Jos mies alkaa venkoilla, että ei hän oikein näitä nyt voisikaan tehdä, niin hän ei ole kypsä ottamaan vastuuta lapsesta yhtään enempää.
Vierailija kirjoitti:
Pystytkö sanomaan isälle huolesi? Voitteko keskustella aiheesta? Sitten sen keskustelun jälkeen pyydä itsellesi lastensuojelusta keskustelutukea tilanteen pohdintaan. Vanhemman oikeus lapseen on vahva, isälle voisi järjestyä jotain tukitoimia. Kuvaamasi kaltaisena ympäristö ei vaikuta sopivalta lapselle.
Voit toki myös soittaa nimettömänä lastensuojelun neuvontaan ja miettiä sitä kautta ensin mitä tässä voisi tehdä.
En oikeastaan voi. Isä loukkaantuu ja alkaa syytellä minua kaikenlaisesta älyttömästä. Lapsesta on tehty kaksi lasua, kun on ollut isänsä luona, ne vaan ohjautuvat tänne minun luo, kun lapsi asuu virallisesti minun luona ja asutaan siis eri paikkakunnilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se lapsi saisi viikko viikko systeemilläkin ihan tarpeeksi liikuntaa, kun on sinun luonasi. Ja jos lapsi alkaisi olla boin paljon isällään, niin toki sitten olisi enemmän päiväkodissa.
Voiko tämä aloitus olla totta. Harvoin eronnut isä haluaa olla enemmän kehitysvammaisen lapsen kanssa. Useimmat pyrkii kokonaan irti vastuusta, jos on eronnut.
Lapsi on 1-vuotiaan tasolla eli erittäin työläs. Kaverillani oli veli, joka jäi vissiin tuolle tasolle. Kävelee, mutta tekee vaippaan eikä puhu.
Teininä kävin siellä kylässä ja aina ajattelin, miten sen vanhemmat jaksaa. Kiljui aina ja veteli nahkaisella vyöllä ympäriinsä. Esim kaatoi sokerikon. Äitinsä sanoi ihan tyynenä, että ohhoh tms.
Sääli, että olet kokenut ystäväsi veljen noin. Poika on sekä minulle, että isälleen hyvin rakas ja juuri siksi olen parhaani mukaan yrittänyt tukea isän vanhemmuutta huolistani huolimatta.
ap
Vaikuttaa siltä, että isällä on ihan vilpittömästi halua osallistua enemmän. Mutta ei kykyä muuttaa tätä vastuulliseksi toiminnaksi. Valitettavasti pelkkä halu ei riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei taida olla itsekään ihan ns normaali jos elää tuolla tavoin. Ei todellakaan ole ok laittaa lasta, varsinkaan erityistä ja noin pienen tasolla olevaa tuollaiseen paikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystytkö sanomaan isälle huolesi? Voitteko keskustella aiheesta? Sitten sen keskustelun jälkeen pyydä itsellesi lastensuojelusta keskustelutukea tilanteen pohdintaan. Vanhemman oikeus lapseen on vahva, isälle voisi järjestyä jotain tukitoimia. Kuvaamasi kaltaisena ympäristö ei vaikuta sopivalta lapselle.
Voit toki myös soittaa nimettömänä lastensuojelun neuvontaan ja miettiä sitä kautta ensin mitä tässä voisi tehdä.
En oikeastaan voi. Isä loukkaantuu ja alkaa syytellä minua kaikenlaisesta älyttömästä. Lapsesta on tehty kaksi lasua, kun on ollut isänsä luona, ne vaan ohjautuvat tänne minun luo, kun lapsi asuu virallisesti minun luona ja asutaan siis eri paikkakunnilla.
Kaksi lasua? Mikä oli niiden tulos, todettiinko turhiksi vai oliko huolenaihe oikeutettu? Jos oli oikeutettu huoli, lasta ei pidä päästää isän luo ennen kuin kyseiset asiat on korjattu! Ihan sama, kuinka paljon isä rakastaa lasta ja kuinka paljon lapsi ilahtuu isänsä näkemisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystytkö sanomaan isälle huolesi? Voitteko keskustella aiheesta? Sitten sen keskustelun jälkeen pyydä itsellesi lastensuojelusta keskustelutukea tilanteen pohdintaan. Vanhemman oikeus lapseen on vahva, isälle voisi järjestyä jotain tukitoimia. Kuvaamasi kaltaisena ympäristö ei vaikuta sopivalta lapselle.
Voit toki myös soittaa nimettömänä lastensuojelun neuvontaan ja miettiä sitä kautta ensin mitä tässä voisi tehdä.
En oikeastaan voi. Isä loukkaantuu ja alkaa syytellä minua kaikenlaisesta älyttömästä. Lapsesta on tehty kaksi lasua, kun on ollut isänsä luona, ne vaan ohjautuvat tänne minun luo, kun lapsi asuu virallisesti minun luona ja asutaan siis eri paikkakunnilla.
Kaksi lasua? Mikä oli niiden tulos, todettiinko turhiksi vai oliko huolenaihe oikeutettu? Jos oli oikeutettu huoli, lasta ei pidä päästää isän luo ennen kuin kyseiset asiat on korjattu! Ihan sama, kuinka paljon isä rakastaa lasta ja kuinka paljon lapsi ilahtuu isänsä näkemisestä.
Ongelma on tosiaan se, että lasu tulee tänne minun luo puhumaan asioista, koska lasu ohjautuu kotipaikkakunnalle, vaikka tehty isän kotipaikkakunnan lasuun. Toisella kertaa vain soittivat ja totesivat, että eihän tässä mitään, ovat jo tarkistaneet tilanteen.
Lisäksi iso ongelma on se, että lasu nyt ei kovin heppoisin perustein kylään tule ilman ilmoitusta. Isä saa kyllä halutessaan sen verran tsempattua, että kämppä on näennäisesti ok.
jatkan nyt vielä sen verran, että yksi lasu tehty isän luona sattuneesta tapaturmasta ja toisen oli tehnyt naapuri, joka oli mm. huolissaan isän huonosta liikkumisesta jne.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin tyyppillistä nykyaikaa. Erityislapsia, lasuja...
Vierailija kirjoitti:
Niin tyyppillistä nykyaikaa. Erityislapsia, lasuja...
Kehitysvammaisia ei ennen ollut? Voi kuule kyllä on. Lasua ei toki aina ole ollut huolehtimassa siitä että myös heitä kohdeltiin kuin ihmisiä, ainahan näin ei ole toimittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teet lasun, isä ei kykene olemaan lapsesta vastuussa kun ei pärjää edes itse arjessa.
Lapsi voi tavata isää vaikka vaan päivä aikana, mutta vuorokausi tai pari on jo aivan liikaa.
Äiti juuri kirjoitti että joskus on lapsi kaksikin vrk isän luona.Siis äiti hyväksyy sen .Miksi tekisi lasun? Se olisi suorastaan julmaa sekä lapselle että isälle.
Alue: Aihe vapaa
Taas tuo seksikysymys.
Kyllä se helposti onnistuu!
Onko ultrakysymyksen tarkoitus syyllistää.