Vaistoatko asioita muista ihmisistä?
Mulla tätä kykyä ei ole ja siksi se kiinnostaa/kiehtoo. Mielelläni kuulisin enemmän niiltä, joilla on kokemusta tästä. Miten selität tämän kyvyn? Mitä vaistoamisen aikana tapahtuu?
Esim. vain harva ihminen tietää millaisen painajaisen läpi olen mennyt. Tämä on tietoinen valinta, sillä en halua näyttää tuskaani kuin vain lähimmille perheenjäsenille ja ystäville. Saan usein kehuja iloisuudestani ja positiivisuudestani. Eli "hämäykseni" pitkälti onnistuu.
Mutta välillä olen kohdannut entuudestaan täysin tuntemattomia ihmisiä jotka yhtäkkiä kesken tutustumiskeskustelun ovat sanoneet: "Kun tulit huoneeseen, vaistosin että olet joutunut väkivallan uhriksi."
Ja oikeassa olivat.
Kommentit (42)
Haistan narsistin vaikka valokuvasta.
Näkeehän sen. Kaikki eivät vain sano siitä.
Keskustelen juuri lähikoivun kanssa.
En, eikä kukaan muukaan vaistoa. Muun kuvitteleminen on mielisairautta.
Olen herkkä aistimaan ihmisestä millainen on.
Näen myös valheen ja vilpin ja se hyvä aisti.
Nämä aloittajan kaltaiset ihmiset ovat ihan hirveitä. Jokaisella totta kai syntyy oletuksia ihmisistä aiemmin koetun, opitun jne kautta, mutta ei niitä kukaan normaali kutsu vaistoksi.
Sitten nämä "vaistoajat" kuvittelevat olevansa jotenkin erityisiä ja oikeassa. Näillä ennakkoluuloillaan sitten syyllistyvät syrjimiseen, leimaamiseen, kiusaamiseen jne, sen sijaan, että avoimin mielin tutustuisivat ihmiseen.
Vierailija kirjoitti:
Nämä aloittajan kaltaiset ihmiset ovat ihan hirveitä. Jokaisella totta kai syntyy oletuksia ihmisistä aiemmin koetun, opitun jne kautta, mutta ei niitä kukaan normaali kutsu vaistoksi.
Sitten nämä "vaistoajat" kuvittelevat olevansa jotenkin erityisiä ja oikeassa. Näillä ennakkoluuloillaan sitten syyllistyvät syrjimiseen, leimaamiseen, kiusaamiseen jne, sen sijaan, että avoimin mielin tutustuisivat ihmiseen.
Korjaan sen verran, että en tarkoittanut aloittajaa, vaan hänen kuvailemiaan ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Nämä aloittajan kaltaiset ihmiset ovat ihan hirveitä. Jokaisella totta kai syntyy oletuksia ihmisistä aiemmin koetun, opitun jne kautta, mutta ei niitä kukaan normaali kutsu vaistoksi.
Sitten nämä "vaistoajat" kuvittelevat olevansa jotenkin erityisiä ja oikeassa. Näillä ennakkoluuloillaan sitten syyllistyvät syrjimiseen, leimaamiseen, kiusaamiseen jne, sen sijaan, että avoimin mielin tutustuisivat ihmiseen.
Jep. "Tuli tosi pahat vibat tuosta tyypistä." siihen sitten yhtä alhaisella älykkyydellä varustetut ilkeilijät menevät mukaan.
En vaistoa. Kokemukseni mukaan nuo vaistoajat vaistoavat lähinnä negatiivisia asioita oman kateutensa pohjalta.
Harhaisia/defensiivisiä ihmisiä jotka perustelevat harhansa ja (projektio)defenssinsä itselleen vaistolla.
On oikeasti suorastaan koomista kun miettii, että jokainen kertomansa mukaan toisista ihmisistä asoita/tunnetiloja vaistoava ihminen jonka olen elämässäni kohdannut, on ollut lähinnä tavallista itsekeskeisempi eikä todellakaan vaistonnut mitään.
Kuka on niin idiootti, että sanoo tuntemattomalle tuollaisia asioita? Itse olen kokenut väkivaltaa, joka on todella traumatisoivaa ja tuollainen tuntemattoman tölväisy olisi tuntunut todella pahalta.
Ehkä tuonkin tyypin olisi vaistojensa sijaan kannattanut keskittyä käytöstapoihin, itsensä sivistämiseen ja toisten ihmisten kunnioittamiseen.
Jos tällainen vaisto olisi olemassa, niin senhän voisi havaita kontrolloidussa kokeessa. Mutta ei tietenkään voida, koska sellaista ei todellisuudessa ole olemassa.
Minä vaistoan paljonkin, mutta en anna sen häiritä ihmissuhteita enkä siitä mainitse näille ihmisille. Luen herkästi mikroilmeitä, joita muut eivät huomaa. En ole oikein mielissäni tästä kyvystä, vaikka vaistot ovat hyvin usein osuneet oikeaan. Olen lähes täysin kasvosokea, mutta ilmeitä osaan tulkita liiankin hyvin.
Miten koetun väkivallan vaistoaa ihmisestä?
Jotain saattaa ihmisestä vaistota (esim. katsomalla miten kyseinen henkilö toimii tietyissä tilanteissa) ja silloinkin se on vain hyvä arvaus jos osuu kohdalle. Nää "vaistoan asioita"-ihmiset on raskaita. luulevat tietävänsä millainen joku tuntematon on.
Tuo on helppo juttu, jokainen meistä on joutunut väkivallan uhriksi, kun toinen niin sanoo. Minulle väkivaltaa voi olla veljen antama luunappi, toiselle aviopuolison käytös, mutta kyllä se meillä kaikilla taustalla on, kun joku sitä kysyy. Samoin "olet kokenut menetyksen" on hyvä lause, jokainen meistä on menettänyt jotain, puolison tai hupparin.
Ei nämä näkijät mitään näe, he käyttävät fraaseja, joihin menet mukaan ja itse kerrot heille sen, jonka he hetken kuluttua kertovat sinulle.
En usko, että vaistoan, mutta joskus olen ikään kuin nähnyt jonkun ihmisen läpi. Johtunee siitä, että luen niin nopeasti kaikki mikroilmeet esim. Toki en kyllä vaistoa kenenkään elämästä enkä menneisyydestä mitään, joten en tiedä kuka esim. on väkivallan uhri.
Muutaman kerran olen saanut epämiellyttäviä ja jopa pahoja "viboja" jostakusta ja myöhemmin on selvinnyt, että vaistoni oli kuin olikin oikeassa. Esimerkkinä mainittakoon eräs nuorisoalan työntekijä. Jokin hänen tavassaan olla nuorten kanssa tuntui häiritsevältä ja epäaidolta. Ikään kuin hän olisi ylenpalttisella rentoudella ja tuttavallisuudella pyriknyt piilottelemaan jotain. Sittemmin selvisi, että hän käytti osaa näistä nuorista seksuaalisesti hyväksi ja sai siitä myös tuomion oikeudessa.
Yleensä silti tutustun ihmisiin mieluummin avoimin mielin enkä anna ns. vibojen liikaa viedä, koska ne voivat olla - ja ovat joskus olleetkin - omaa tiedostamatonta projisointiani. Olen myös itse ollut joskus tällaisen mielestään herkästi vaistoavan ihmisen analyysin kohteena ja voin sanoa, että se kuulosti lähinnä siltä, että henkilö oli keksinyt minulle tiettyjä ominaisuuksia, jotta pääsisi tuntemaan itsensä paremmaksi minuun verrattuna. Parhaimmat ihmistuntijat eivät yleensä pidä meteliä asiasta eivätkä varsinkaan ääneen analysoi toisia ihmisiä siitä, millaisia nämä heidän mielestään ovat.
No mä olen uskoakseni hyvä vaistoamaan ainakin, onko joku mies homo. Siis myös silloin, jos tämä ei ole mitenkään feminiininen ulkonäöltään tai eleiltään. Oletan tämän johtuvan siitä, että heteronaisen ja -miehen välillä on yleensä aina jokin pieni jännite, ja jos tuo jännite puuttuu, niin havaitsen sen.
Tietenkään en voi tietää, kuinka monesti olen kohdannut homomiehen ilman, että olen edes tajunnut asiaa. Mutta sellaisia tilanteita on ollut useampia, että olen ollut heti ihan varma jonkun homoudesta, vaikka muut ovat olleet toista mieltä. Sitten paljon myöhemmin on käynyt ilmi, että olin oikeassa.
Kognitiivinen vääristymä. Muistaa vain ne kerrat kun on ollut oikeassa mutta unohtaa ne kerrat kun on ollut vääräss.
Väkivallan uhrit tunnistavat helpommin muita samanlaisia.