Olisin oikeastaan taloudellisesti riippumaton eikä tarvitsisi käydä töissä mutta mitä sitten tekisin?

Minä tekisin jotain mielekästä vapaaehtoistyötä tai perustaisin jonkun harrastusyrityksen, kun ei pieni tappiokaan haittaisi mitään.

Pelkästään jouten en tahtoisi olla, eikä ole maailman superrikkaatkaan.

Mullakin on lottovoiton, perintöjen ja investointien ansiosta noin sata milliä tilillä, mutta joo, ahdistaa ihan pirusti, kun ei ole oikeestaan mitään uraan liittyviä tavoitteita jäljellä. Naimisissa toki myös ja ihana avioelämä, mutta jotenkin tuntuu tyhjältä. Taidan vetää itteni kaulakiikkuun. 

Vierailija kirjoitti:

Riippuu minkä ikäinen olet ja onko perhettä mutta ei kyllä minusta kuulosta summalle, jolla voisi jäädä eläkkeelle.

En ole ap mutta aika sama tilanne ja rahamäärä. Olen vajaa 50 eikä kotona asu enää lapsia. Avustan kyllä tarvittaessa ruokaa ostamalla tai maksan aina perheen lomamatkat yms. mutta heihin menevät kulut pieniä.

Mulla tuo sijoitusmäärä koostuu sijoitusasunnoista ja osakkeista. Bruttona saan niistä noin 4000 kuussa. Miksei tällaisen summan kanssa voisi jäädä eläkkeelle? Isompi kuin keskipalkka eikä tarvitse edes myydä mitåån?

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on lottovoiton, perintöjen ja investointien ansiosta noin sata milliä tilillä, mutta joo, ahdistaa ihan pirusti, kun ei ole oikeestaan mitään uraan liittyviä tavoitteita jäljellä. Naimisissa toki myös ja ihana avioelämä, mutta jotenkin tuntuu tyhjältä. Taidan vetää itteni kaulakiikkuun. 

Juu. Rahat valtiolle. Kannatetaan, arvon trolli.

Eläkkeellä kolmatta vuotta. Vituttaa vieläkin, että suuri osa elämästä meni hukkaan töissä. Nyt vasta ehtii vihdoin tekemään jotain mielekästä, vaikka voimat eivät ole enää parhaimmillaan.

Ilmeisesti osa ihmisistä on vain tarkoitettu työläisiksi? Minua ei. Nyt vasta elän eikä aika meinaa riittää millään.

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on lottovoiton, perintöjen ja investointien ansiosta noin sata milliä tilillä, mutta joo, ahdistaa ihan pirusti, kun ei ole oikeestaan mitään uraan liittyviä tavoitteita jäljellä. Naimisissa toki myös ja ihana avioelämä, mutta jotenkin tuntuu tyhjältä. Taidan vetää itteni kaulakiikkuun. 

Miksi ahdistut? Jos minulla olisi noin paljon rahaa, tietäisin heti mihin ne laittaisin, antaisin tietyille yhdistyksille, kuten työttömien yhdistykselle, ja antaisin rahaa ruokajakoon että sinne voitaisiin ostaa köyhille kunnollistakin ruokaa nyt kun ei EU-ruokia ole tullut, ja tarjolla on vain kauppojen hävikkiruokaa, leipää ja nahistuneita kasviksia.

Ai että minä nauttisin siitä että saisin tehdä ihmisiä onnelliseksi! Haaveilen aina kun lottoan, siitä että mitä sillä rahalla tekisin, mulla on aina selkeät suunnitelmat, toivottavasti saan joskus ne toteuttaa, kymmenet, sadat, jos ei tuhannet riippuen voiton määrästä, saisivat uuden mahdollisuuden elämäänsä ja he muistaisivat sen onnenpäivän lopun ikäänsä kun saivat minulta tai tukemaltani yhdistykseltä apua.

En ymmärrä ihmisiä jotka kerää itselleen sellaiset määrät rahaa etteivät elämänsä aikana mihinkään niitä tarvitse, mutta eivät malta niitä köyhillekään antaa. Käärinliinoissa ei ole taskuja.

Miksi ap painoit 15 vuotta kuin hullu? Mikä sun motivaatio sille oli? Jotain varten sitä rahaa teit hulluna, joten käytä se raha nyt siihen haaveeseen.

Vierailija kirjoitti:

Samantyyppisessä tilanteessa itsekin. Oman sijoitusfirman olen pitänyt. Siitä tulee pieni säännöllinen tulo, joka on hyvä pahan päivän varalle ja muutenkin esim. juokseviin kuluihin niin ei tarvitse kajota pääomaan.

Ajan saan kulumaan opiskelemalla avoimessa yliopistossa. Ei maksa paljoa ja tuntuu hyvältä oppia uutta ja kehittää itseään. Käyn myös maksullisilla luennoilla ja kursseilla. Opinnoissa tutustuu muihin samanmielisiin ja saa juttuseuraa arkeen. Tosin heidän taloudellisesta tilanteestaan en tiedä, ainakin on varaa käydä ulkona yhdessä lounailla. Liikuntaa harrastan myös. Kun ei ole päivittäisiä työmatkoja pyöräiltävänä, jaksaa lenkkeillä. Lomamatkat muutama kerta vuodessa tuovat kivaa vaihtelua ihan kuin silloin töissä ollessa.

Jos sulla on fyffee ja hyvät tulot. Mitä väliä maksaako joku vapaa-ajan aktiviteetti. Eikö sitä rahaa voi käyttää? Nihilististä ankee elämä.

Anna mulle se 1,5 milliä, että mä voisin lopettaa mun veemäisen työn. Mulla ei tule olemaan ongelmaa keksiä itselleni mielekästä tekemistä. Voit sitten aloittaa uudelleen rahan tekemisen, kun se sulta näköjään luonnistuu ja nautit siitä.

Tsiydy wannabe jullisten seuraan ja ala vetää jauhoa.

Se raha sijoituksissa ei ole raha tilillä. Sitä ei voi käyttää ja sen realisointi kaikkien maksujen jälkeen 1,5 milliä onkin muutama satatuhatta. Kaikki riippuu paljonko sijoitus tuottaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap painoit 15 vuotta kuin hullu? Mikä sun motivaatio sille oli? Jotain varten sitä rahaa teit hulluna, joten käytä se raha nyt siihen haaveeseen.

6t bruotoille pitää luopua elämästä. Ei ole kuin 2 vaihtoehtoa. Toinen on se että delegoi niitä duuneja mutta silloin joku toinen saa duunia ja sehän tuttaa.

Köyhä sielunelämä täytyy olla jos ei keksi työn sijaan mitään tekemistä! Ja jos rahastakaan ei ole pulaa, niin en todellakaan ymmärrä ongelmaa.

Mä käytännöllisesti katsoeen ampuiisin itseni jos oliisi ase. Muttta mukavahan tässä on leikkiä sen aiikaa kun henkeä piisaaa.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu minkä ikäinen olet ja onko perhettä mutta ei kyllä minusta kuulosta summalle, jolla voisi jäädä eläkkeelle.

Riippuu miten sijoituksissa tuottaa. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap painoit 15 vuotta kuin hullu? Mikä sun motivaatio sille oli? Jotain varten sitä rahaa teit hulluna, joten käytä se raha nyt siihen haaveeseen.

Jotenkin sitä tavoitteli sitä taloudellista riippumattomuutta ja vapautta mutta ei ehkä loppuun asti tullut ajateltua että mitä sillä vapaudella sitten tekee. Lomailen ulkomailla pari kertaa vuodessa ja se tuntuu ihanalta ja ansaitulta mutta en usko että fiilis olisi sama, jos olisi koko ajan vapaalla.

Keksi itsellesi joku sellainen homma, jossa voit itse määrätä paljonko teet työtä ja milloin. Itselläni jouluvuodenvaihde aina vapaata, kesäheinäelo myös. Syksyllä ja keväällä teen duunia pari-kolme päivää viikossa. Pitää järjissään ja palkkaa voi nostaa pari tonnia kuussa vuoden yli.

Itse en ole rahan ja materian perään ja siksi olenkin luonnollisesti jo pitkään ollut elämäntapatyöttömänä. Minulla on paljon harrastuksia ja aikani menee niissä itseäni aina vaan paremmaksi kehittäen. Surullista, jos joku on niin töiden orja, ettei keksi itselleen muuta tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap painoit 15 vuotta kuin hullu? Mikä sun motivaatio sille oli? Jotain varten sitä rahaa teit hulluna, joten käytä se raha nyt siihen haaveeseen.

6t bruotoille pitää luopua elämästä. Ei ole kuin 2 vaihtoehtoa. Toinen on se että delegoi niitä duuneja mutta silloin joku toinen saa duunia ja sehän tuttaa.

Et vastaa kysymykseen. Miksi valitsit vaihtaa elämäsi 6 000 euron bruttotuloihin? Mihin tarvitsit ne isot tulot? Et kai sinä nyt vaan huviksesi sitä vaihtoa tehnyt? Miksi se vituttaisi että jollain toisellakin on töitä joka tarvitsee palkan elämiseen ja lastensa elättämiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap painoit 15 vuotta kuin hullu? Mikä sun motivaatio sille oli? Jotain varten sitä rahaa teit hulluna, joten käytä se raha nyt siihen haaveeseen.

Jotenkin sitä tavoitteli sitä taloudellista riippumattomuutta ja vapautta mutta ei ehkä loppuun asti tullut ajateltua että mitä sillä vapaudella sitten tekee. Lomailen ulkomailla pari kertaa vuodessa ja se tuntuu ihanalta ja ansaitulta mutta en usko että fiilis olisi sama, jos olisi koko ajan vapaalla.

No, sehän on sitten hyvä että nyt se on saavutettu, ja voi käyttää aikaa sen miettimiseen mitä vapaudella tekee, mitä itse haluaa elämältä joka pian loppuu kuitenkin, ja katsoa ympärille, että onko siinä ehkä läheisiä ihmisiä jotka ovat kärsineet niistä sun hulluista vuosista ja joille sulla olisi hyvitettävää? Sulla on 15 vuotta elämätöntä elämää otettavana kiinni ennenkuin olet siihen liian vanha.