Onko sinulla miestä, jota et koskaan saannut, mutta ottaisit milloin vain, jos saisit?
Ei ole väliä, vaikka sinulla olisi perhe ja mies. Lähtisit sen matkaan välittömästi.
Kommentit (37)
On. En kylläkään ole parisuhteessa.
Ei ole. Miehet, joista olen ollut kiinnostunut ovat olleet kiinnostuneita takaisin. Kaikkien kanssa erottu ihan pätevistä syistä, enkä haluaisi heistä kumppania.
Vierailija kirjoitti:
George Clooney aah jättäsin ton Pekan heti
Kiitti v....sti. Vai vaihtaisit minut tuohon klooniin. No olen mäkin ajatellut usein yhtä toista kundia, meidän naapurin komeaa poliisipoitsua. - Pekka -
Saako olla miltä aikakaudelta tahansa? Jos kyllä niin sitten ottaisin nuoren Paul Newmanin. Tai nuori Tony Curtis. Ei oikeen nykytähdet sytytä samalla tavalla vaikka monet niistä on kuitenkin hyvännäköisiä.
No miten sen nyt ottaa. Ottaisin hänet, jos hän rakastaisi minua, mutta tiedän ettei hän rakasta, ja on vaikea edes kuvitella sellaista, että olisinkin erehtynyt ja hän sittenkin rakastaisi minua.
Ja jättäisin kyllä mieheni hänen takiaan, mutta juuri siksi minulla ei olekaan miestä eikä ole koskaan ollut. En ottaisi sellaista miestä, jonka olisin jo suhteen alussa valmis jättämään jonkun toisen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
George Clooney aah jättäsin ton Pekan heti
Työkaverini oli Clooneyn kaksoisolento. Sain hänet.
Ja nyt hän on täytettynä pirtin seinällä?
Vierailija kirjoitti:
On, julkkisihastus. Aika turvallinen, asuu tuhansien kilometrien päässä, on naimisissa ja jos eroaisikin niin taatusti ei harkitsisi uudeksi kumppaniksi keski-ikäistä suomalaista tukevaa tanttaa :D
Sama mulla :). Tämä julkkis tosin asuu tietääkseni ihan samassa kaupungissa, mutta tuskin vaihtaisi mallityttöystäväänsä meikäläiseen ihan heti.
Höpsö kysymys. Kysytään, onko sinulla miestä, jota et ole koskaan saanut... Eihän tuohon voi vastata kysymyksen ristiriidan takia.
Joo kaks sellasta olisi. ulkomuoto suht ok ja henkine puoli vaikutti todella hyvältä, se kai eniten vetää puoleensa. Ajatukset kulkivat meillä melko samlla lailla.En sitten tiedä miten kauan heidän matkassansa olisin , vuoden pari vai hamaan loppuun..
On, sekä kaukoihastuksia että menneitä tosi-ihastuksia.
On. Tapailin opiskeluaikoina todella mukavaa miestä. Oli oikeastaan kakkea mitä saatoin toivoa, fiksu, empaattinen, osasi keskustella ja mukavan näköinenkin. Mies oli selvästi ihastunut minuun. Olin vain silloin itse jotenkin niin lukossa itseni kanssa että pilasin koko jutun. Tai en siis osannut viedä sitä eteenpäin niin kuin olisi pitänyt. Sitten tuli toinen nainen ja nappasi tuon miehen ennen kuin edes tajusin mitä oli tapahtunut. Tiesi miten mies hurmataan ja miten asiat hoidetaan. Olisin hänelle katkera jos hän ei olisi niin mukava ihminen, oikeastaan sellainen kuin itse haluaisin olla. Ja joka minun olisi pitänyt osata olle.
Edelleenkin, yli 15 vuotta jälkikäteen, harmittaa todella paljon. Tiedän että mies on onnellisena naimisissa tuon toisen naisen kanssa, heillä on kaksi lasta ja kaikki hienosti. Mies on edelleen se sama mukava itsensä mitä olen muilta hänestä kommentteja kuullut. Minä taas kituutan edelleen yksin kun en tämän jälkeenkään ole oikein mitään saanut miesten kanssa aikaan. Koskaan sen jälkeen en ole enää mitään lähellekään niin hyvää miestä löytänyt ja huonoa en halua ottaa.
Miten tyhmä sitä ihminen voikaan olla että ei tajua toimia silloin kun olisi ollut se mahdollisuus!
Ei ole. Kun hyvä mies on olemassa niin kyllä mun päivät täyttyy ihan muista asioista kuin teinitytöille ominaisesta jonninjoutavasta päiväunelmoinnista jostakin miehestä. Kuten joku edelläkin sanoi, olen ensinnäkin aikuinen, ja lisäksi omat haaveeni ovat aina liittyneet enemmänkin ammatillisiin asioihin kuin mihinkään lihallisiin juttuihin.
Kirjoitin että "on", mutta se meni ylläpidon hyväksyttäväksi. 😆