Missä vaiheessa olette esitelleet uuden kumppanin lapsille?

Heti ekan yhteisen yön jälkeen aamupalapöydässä. Mitäpä siinä kainostelemaan. Lapset on luontevia uusien ihmisten kanssa ja tietää, että äidilläkin on elämää.

Tavattiin siis baarissa ja mentiin mun kämpille "jatkoille"...

Oltiin vuosi seurusteltu kun kumppanini tuli meille ekan kerran viikonlopuksi niin että lapsetkin oli kotona. Siinä vaiheessa lapset olivat kuulleet jo hänestä monta kertaa mun puheissa, joten ei tarvinnut esittää mitään.

Tuosta on nyt kuutisen vuotta. Aika vähän vieläkään vietetään aikaa koko porukalla. Jotain pieniä reissuja on tehty ja silloin tällöin mies täällä viikonlopun lasten kanssa yhtä aikaa. Pääosin seurustellaan mun lapsivapaalla ajalla.

Vierailija kirjoitti:

Heti ekan yhteisen yön jälkeen aamupalapöydässä. Mitäpä siinä kainostelemaan. Lapset on luontevia uusien ihmisten kanssa ja tietää, että äidilläkin on elämää.

Tavattiin siis baarissa ja mentiin mun kämpille "jatkoille"...

Hohhoijjaa älä viitti.

Vierailija kirjoitti:

Oltiin vuosi seurusteltu kun kumppanini tuli meille ekan kerran viikonlopuksi niin että lapsetkin oli kotona. Siinä vaiheessa lapset olivat kuulleet jo hänestä monta kertaa mun puheissa, joten ei tarvinnut esittää mitään.

Tuosta on nyt kuutisen vuotta. Aika vähän vieläkään vietetään aikaa koko porukalla. Jotain pieniä reissuja on tehty ja silloin tällöin mies täällä viikonlopun lasten kanssa yhtä aikaa. Pääosin seurustellaan mun lapsivapaalla ajalla.

Ok, oletko tyytyväinen suhteeseen? Kuinka paljon sinulla on ns. lapsivapaata? Aiotteko muuttaa yhteen kun lapset muuttaa omilleen?

Ei lapsille tarvitse pitkään aikaan esitellä uutta kumppania. Lapset erillään ja uusi kumppani erillään.

(Ex-)mieheni roudasi yllättäen lapsensa luokseni toisilla treffeillä. Olisu pitänyt jo sillon tajuta, että ei tästä tulee mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oltiin vuosi seurusteltu kun kumppanini tuli meille ekan kerran viikonlopuksi niin että lapsetkin oli kotona. Siinä vaiheessa lapset olivat kuulleet jo hänestä monta kertaa mun puheissa, joten ei tarvinnut esittää mitään.

Tuosta on nyt kuutisen vuotta. Aika vähän vieläkään vietetään aikaa koko porukalla. Jotain pieniä reissuja on tehty ja silloin tällöin mies täällä viikonlopun lasten kanssa yhtä aikaa. Pääosin seurustellaan mun lapsivapaalla ajalla.

Ok, oletko tyytyväinen suhteeseen? Kuinka paljon sinulla on ns. lapsivapaata? Aiotteko muuttaa yhteen kun lapset muuttaa omilleen?

Olen oikein tyytyväinen ja käsittääkseni kumppanini myös. Lapsivapaata mulla on joka toinen viikko, kumppanini on lapseton. Yhteen muuttamisesta on puhuttu ja todennäköisesti niin tapahtuukin. Ei siihen enää montaa vuotta mene.

Puolen vuoden jälkeen, kaverina. Vuoden jälkeen lähdimme yhteiselle lomalle.

Sitten kun suhde vakiintui ja tiesin että tämä ihminen tulisi olemaan elämässäni pysyvästi. Kutstuin kaikki koolle "viralliseen" esittelyyn. Kolmen vuoden päästä tästä menimme naimisiin.

Itselle on selvää etten halua mitään erillisiä elämiä, eli juuri tuollaista "nähdään vain lapsivapailla". Haluan kyllä yhteisen elämän tai sit en ollenkaan.

Mutta en myöskään koe että voisin alkaa miehen kanssa suhteeseen, ennenkuin hän ja lapset ovat tunteneet tovin. Että näen puolin ja toisin, toimiiko heillä kemiat. Siksi sekään ei oikein tunnu luontevalta, että esittelisin miehen vasta kun "kaikki on varmaa". Koska mikään ei ole varmaa, ennenkuin tiedän että lapset hyväksyy miehen ja toisinpäin.

Ehkä hyvä idea tuo että esittelee ensin ystävänä ja hengaillaan niin. Ja sit jos kaikki menee hyvin, niin vasta kertoo lapsille että seurustellaan jne.

AP

1,5 vuoden jälkeen. Lapset ja suhteet erillään kunnes suhde alkaa olla oikeastioikeasti vakavaa.

Oltiin seurusteltu yli puoli vuotta ennen kuin mainitsin kumppanistani mitään lapsille, ja tästä meni vielä kuukausia että tavattiin, miehellä samoin. Yleensä ollaan yhdessä lapsivapailla mutta välillä vietetään toki viikonloppuja koko porukalla. On oltu jo vuosia yhdessä mutta tämä sopii kaikille hyvin, lapset saa vanhempien jakamatonta huomiota ja aikuiset romanttista yhteistä aikaa.

Suhteeni lasten isään eteni aikanaan nopeammin kuin olin ajatellut ja arvelen sen olleen myöhemmin haitaksi. Halusin olla varma että mies on pysyäkseen ennenkuin esittelen lapsille, sillä mahdollinen ero olisi tuntunut vaikealta jos lapset olisi jo tutustuneet ja tykänneet.

Vierailija kirjoitti:

Itselle on selvää etten halua mitään erillisiä elämiä, eli juuri tuollaista "nähdään vain lapsivapailla". Haluan kyllä yhteisen elämän tai sit en ollenkaan.

Mutta en myöskään koe että voisin alkaa miehen kanssa suhteeseen, ennenkuin hän ja lapset ovat tunteneet tovin. Että näen puolin ja toisin, toimiiko heillä kemiat. Siksi sekään ei oikein tunnu luontevalta, että esittelisin miehen vasta kun "kaikki on varmaa". Koska mikään ei ole varmaa, ennenkuin tiedän että lapset hyväksyy miehen ja toisinpäin.

Ehkä hyvä idea tuo että esittelee ensin ystävänä ja hengaillaan niin. Ja sit jos kaikki menee hyvin, niin vasta kertoo lapsille että seurustellaan jne.

AP

Sulla on kyllä varsin nurinkurinen näkemys asiaan. Onneksi suurin osa aikuisista ymmärtää lapsen etua, vaikka sinä selkeästi et.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselle on selvää etten halua mitään erillisiä elämiä, eli juuri tuollaista "nähdään vain lapsivapailla". Haluan kyllä yhteisen elämän tai sit en ollenkaan.

Mutta en myöskään koe että voisin alkaa miehen kanssa suhteeseen, ennenkuin hän ja lapset ovat tunteneet tovin. Että näen puolin ja toisin, toimiiko heillä kemiat. Siksi sekään ei oikein tunnu luontevalta, että esittelisin miehen vasta kun "kaikki on varmaa". Koska mikään ei ole varmaa, ennenkuin tiedän että lapset hyväksyy miehen ja toisinpäin.

Ehkä hyvä idea tuo että esittelee ensin ystävänä ja hengaillaan niin. Ja sit jos kaikki menee hyvin, niin vasta kertoo lapsille että seurustellaan jne.

AP

Sulla on kyllä varsin nurinkurinen näkemys asiaan. Onneksi suurin osa aikuisista ymmärtää lapsen etua, vaikka sinä selkeästi et.

Mitä tarkoitat? Avaa toki tarkemmin.

AP

Eka miehni jätti minut ja yhteisen lapsemme kun höyrähti joku lahko ja en littynyyt siihen. Toka mies tuli elämäni eron jälkeen joskus. Hän iski minut työpaikalta. Saimme yhteisen lapsen.Molemille lapsille oli napa kymppi.Sevisi on tuuri juoppo ja lähti hänellä kaikki lapasesta hommat ! Täysi kakka oli jurrissa! Katselin sitä 11-12v? Erohan sitä tuli.Vasta kun lapset itse löysivät puolisot ja kotini pois. Kohtasin miehen ja en nähnyt imtään syytä häntä tuoda aikuisten lasten elmään.Asuin yksin ja kumallakin oli isät!Sinä ei aikuisille lapsille kuluu yksityiselämäni ei ketä tapaan.

Olen seurustellut yli kaksi vuotta jo uuden kumppanin kanssa. Lapset tietävät hänen olemassa olosta ja ovat ohimennen nähneetkin muutaman kerran. Asumme erillään eikä ole suunnitelmissa muuttaa yhteen koskaan. Sain tarpeekseni kotileikistä exän kanssa. Tapaamme vain lapsivapailla koska olisi turhaa sotkea perheeseeni enempää ihmisiä. Tämä toimii juuri hyvin näin.

N40

En koskaan, yhteenmuutto ei kuulu suunnitelmiin. Meidän perhe toimii parhaiten ilman naista.

Eikös se oo tavallisinta että mies muuttaa heti lauantaina naisen kotiin isäpuoleksi kun on perjantaina tavattu.

Tässä on asuttu kauan samassa lähiössä, oli yksi mies joka oli monen perheen "isä" , ( Miian iskä muutti meille)

Juju taisi kyllä olla että kosti vaimolleen joka asui myös eron jälkeen tuossa vajaan kymmenen kerrostalon alueella. ( Jättiparkkipaikka alueen kaikille taloille ja lapset tunsivat hyvin toisensa alueella. )

Eipä ihmisten asiat paljon mulle kuulu, yhden naisen ( politiikkaan pyrkivä) oon seurannut. Lapsi 7 v, nyt on neljän vuoden sisällä kolmas avomies menossa. Aikaisempia vaiheita en tiedä. Hyvä kun on vientiä.

Vierailija kirjoitti:

Eikös se oo tavallisinta että mies muuttaa heti lauantaina naisen kotiin isäpuoleksi kun on perjantaina tavattu.

Tässä on asuttu kauan samassa lähiössä, oli yksi mies joka oli monen perheen "isä" , ( Miian iskä muutti meille)

Juju taisi kyllä olla että kosti vaimolleen joka asui myös eron jälkeen tuossa vajaan kymmenen kerrostalon alueella. ( Jättiparkkipaikka alueen kaikille taloille ja lapset tunsivat hyvin toisensa alueella. )

Tuskin on kovin tavallista, en ainakaan itse tunne tuollaisia ihmisiä. En tosin tiedä missä sitten asut..

Minulla on ollut varmaan viitisen miestä eron jälkeen, yhtäkään ei lapseni ole nähneet koska ei niissä ollut ainesta perhe-elämään. Tämän nykyisen kanssa olen tapaillut tiiviisti puoli vuotta ja vasta harkitsen tosiaan asiaa, esittelenkö ja miten ja milloin. Mies itse haluaisi tavata lapset.

AP