Tunnetteko pariskuntia, joista vain toinen tupakoi ja toinen ei?

Kysymys otsikossa.

Itse siis en ole koskaan tupakoinut enkä voi sietää tupakansavua/-hajua. Esim. Vaikka pitkän matkan junassa on tosi etovaa, jos vieressä istuva henkilö ramppaa röökillä joka pysäkillä. Siksi En voi kuvitellakaan itseäni parisuhteeseen, jossa kumppani tupakoi. Sitä paitsi, en usko, että minulla olisi kovin paljon yhteistä tupakoitsijan kanssa, kun yleensä röökaajilla on muutenkin epäterveelliset elämäntavat. Mietin vaan, että ajattelevatko muutkin ihmiset samoin kuin minä?

Mä tunnen pari sellaista pariskuntaa, joissa molemmat ovat aikoinaan tupakoineet, mutta nainen lopettanut tupakoinnin tultuaan raskaaksi eikä ole enää aloittanut uudelleen, mitta mies on jatkanut röökaamista koko ajan. Sitten mulla on myös miesserkku, joka ei ole koskaan tupakoinut ja hän on naimisissa tupakoivan naisen kanssa.

Samalla tavoin voisi myös kysyä, että tunnetteko pariskuntia, joista toinen on alkoholisti/alkoholin suurkuluttaja ja toinen on lähes täysin raitis?

Mulla on miesserkku, joka ryyppää 24/7 viikon ajan kuukaudessa, sitten hän on kolme viikkoa selvin päin. Ja hänen nykyinen vaimo sekä entinen pitkäaikainen naisystävä ovat täysin raittiita ja uskovaisia. Kuitenkaan näitä naisia ei ole häirinnyt se, että avomies ryyppää. En minä ainakaan raittiina ihmisenä alkaisi katsella kun samassa asunnossa asuva tyyppi makaa humalassa sohvalla 24/7. Tosin tämän ensimmäisen avovaimon oma isä oli alkoholisti ja useinhan se tuppaa menemään niin, että alkoholisti-isän tytär hankkii itselleen alkoholistipuolison aikuisena.

Lisäksi mun täti aikoinaan asui muutaman vuoden avoliitossa miehen kanssa, joka ryyppäsi kaikki viikonloput. Ja tätini taasen ei voinut sairautensa takia käyttää runsaasti alkoholia, vaikka hän joskus pari siideriä ottikin. Mutta tätini, joka on jo kuollut, ehkä oli luonteeltaan sellainen, että hän ajatteli, ettei kelpaa kenellekään kunnolliselle miehelle.