Avoimessa suhteessa olevat,

Miksi ei?

Ei tarvitse olla yksin. Siksi sallin puolisoni sivusuhteet.

Avoimet suhteet ovat tulevaisuuden keskeisin parisuhdemuoto. Monogamia (pitkässä juoksussa) ei toimi, vaan ihmiset tarvitsevat seksuaalista vaihtelua, mutta toisaalta yhden läheisen kumppanin. Optimaalisin tilanne ihmiselle on, että hänellä on yksi parisuhde yhden kumppanin kanssa, mutta siinä samassa saa harrastaa seksiä silloin, kun haluaa jonkun toisen kanssa.

Emme muutenkaan rajoita sitä, mitä puoliso tekee toisten ihmisten kanssa, emmekä näe mitään syytä, miksi seksi olisi tähän poikkeus. Minusta mielenkiintoisempi kysymys olisikin, miksi niin monet haluavat sopia tällaisista rajoitteista kanssakäymiseen muiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Avoimet suhteet ovat tulevaisuuden keskeisin parisuhdemuoto. Monogamia (pitkässä juoksussa) ei toimi, vaan ihmiset tarvitsevat seksuaalista vaihtelua, mutta toisaalta yhden läheisen kumppanin. Optimaalisin tilanne ihmiselle on, että hänellä on yksi parisuhde yhden kumppanin kanssa, mutta siinä samassa saa harrastaa seksiä silloin, kun haluaa jonkun toisen kanssa.

Mitä jos puhuisit vain omasta etkä muiden puolesta? Ihan hyvin niitä romanttisia kumppaneitakin voi olla useita tai ei yhtään, ja ihan hyvin voi olla vain yksi tai ei yhtään seksikumppania. Jokainen päättää itse, mikä juuri hänelle sopii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avoimet suhteet ovat tulevaisuuden keskeisin parisuhdemuoto. Monogamia (pitkässä juoksussa) ei toimi, vaan ihmiset tarvitsevat seksuaalista vaihtelua, mutta toisaalta yhden läheisen kumppanin. Optimaalisin tilanne ihmiselle on, että hänellä on yksi parisuhde yhden kumppanin kanssa, mutta siinä samassa saa harrastaa seksiä silloin, kun haluaa jonkun toisen kanssa.

Mitä jos puhuisit vain omasta etkä muiden puolesta? Ihan hyvin niitä romanttisia kumppaneitakin voi olla useita tai ei yhtään, ja ihan hyvin voi olla vain yksi tai ei yhtään seksikumppania. Jokainen päättää itse, mikä juuri hänelle sopii.

Voi olla, puhuinkin optimaalisesta tilanteesta.

Kunpa olisikin olemassa useita miehiä, joiden kanssa haluaisi olla. Ei löydy yhtäkään, joten avoin suhde menee kategoriaan yksisarvisen pipanat.

Vaimoni tarvii enemmän sexissä.

Hän löysi iso munaisen miehen joka antaa hänelle tyydytyksen.

Osaa käsitellä hänen tarpeensa.

Miksi ei? Sopii meille,ei tarvetta rajoittaa toista,tuo meille iloa ja mielihyvää,piristää omaa suhdetta,lisää entisestään keskinäistä luottamusta ja rakkautta,enemmän kuin mielellämme suomme toisillemme mahdollisuuden viettää nautinnollisia hetkiä muidenkin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei? Sopii meille,ei tarvetta rajoittaa toista,tuo meille iloa ja mielihyvää,piristää omaa suhdetta,lisää entisestään keskinäistä luottamusta ja rakkautta,enemmän kuin mielellämme suomme toisillemme mahdollisuuden viettää nautinnollisia hetkiä muidenkin kanssa.

Hienoa, että näette sen tuolla tavalla. Meilläkään ei ole tarvetta rajoittaa toista mutta ei myöskään mitään halua ottaa ulkopuolisia jakamaan nautinnollisia hetkiä, ei sovi meille. Keskinäinen seksi lisää meillä sitä luottamusta ja rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei? Sopii meille,ei tarvetta rajoittaa toista,tuo meille iloa ja mielihyvää,piristää omaa suhdetta,lisää entisestään keskinäistä luottamusta ja rakkautta,enemmän kuin mielellämme suomme toisillemme mahdollisuuden viettää nautinnollisia hetkiä muidenkin kanssa.

Hienoa, että näette sen tuolla tavalla. Meilläkään ei ole tarvetta rajoittaa toista mutta ei myöskään mitään halua ottaa ulkopuolisia jakamaan nautinnollisia hetkiä, ei sovi meille. Keskinäinen seksi lisää meillä sitä luottamusta ja rakkautta.

Hienoa että voit silti suhtautua asiaan noin,jostain syystä tämä jakaa mielipiteitä ja hyvin kärkkäästi mielipiteitä nimenomaan vastaan. Meillä ei ole tarvetta tuomita muiden suhteita ja niiden muotoja,emmekä ikinä tuputtaisi omaammekaan muille,jokainen eläköön niin kuin hyvältä tuntuu, tämä on meidän tapamme.

Se tuo jännitystä, energiaa, elävää elämää kaksikymmentä vuotta kestäneeseen avioliittoon, josta lapsetkin ovat jo maailmalle lentäneet. Meillä se tarkoittaa luontevien sosiaalisten tilanteiden ja olosuhteiden luomista, jotka varsinkin näin lämpimänä kesänä voivat kuin itsestään johtaa kemioiden kohtaamiseen, niin että kaikkien mielestä on ok., että se huipentuu rakasteluun. Toistaiseksi, ja varmaan tästä eteenkin päin, tätä avoimuutta on soveltanut ainoastaan vaimoni. Minulle siinäkin on miltei enemmän kuin kylliksi.

Riittääkö sinulle parisuhteeksi sellainen suhde jossa ei ole tunteita mukana tai jossa toinen panostaa suhteeseen 50% itsestään? Jos vastaus on kyllä, niin avoin suhde sopii.

Se täytyy tunnustaa, että yhteiskunta on muuttunut enemmän itsekeskeiseksi. Nykyään on enemmän ihmisiä joiden ajatus kulkee rataa: minä, minä, minä. Tälläisen ihmisen kanssa parisuhde on muutenkin kidutusta ja tässä tapauksessa avoin suhde voi olla toimiva ratkaisu.

Seksi ei ole nollasummapeliä. Se on tehty biologiassamme jaettavaksi, vaikka kulttuurimme sitä kavahtaakin.

M48

Vierailija kirjoitti:

Avoimet suhteet ovat tulevaisuuden keskeisin parisuhdemuoto. Monogamia (pitkässä juoksussa) ei toimi, vaan ihmiset tarvitsevat seksuaalista vaihtelua, mutta toisaalta yhden läheisen kumppanin. Optimaalisin tilanne ihmiselle on, että hänellä on yksi parisuhde yhden kumppanin kanssa, mutta siinä samassa saa harrastaa seksiä silloin, kun haluaa jonkun toisen kanssa.

Miksi tyytyä romanttisessa mielessäkin vain yhteen kumppaniin?

Eikö avoimen suhteen sijaan kannattaisi sitoutua polyamorisiin suhteisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avoimet suhteet ovat tulevaisuuden keskeisin parisuhdemuoto. Monogamia (pitkässä juoksussa) ei toimi, vaan ihmiset tarvitsevat seksuaalista vaihtelua, mutta toisaalta yhden läheisen kumppanin. Optimaalisin tilanne ihmiselle on, että hänellä on yksi parisuhde yhden kumppanin kanssa, mutta siinä samassa saa harrastaa seksiä silloin, kun haluaa jonkun toisen kanssa.

Miksi tyytyä romanttisessa mielessäkin vain yhteen kumppaniin?

Eikö avoimen suhteen sijaan kannattaisi sitoutua polyamorisiin suhteisiin?

Koska yhteen sydänmeen ei mahdu kahta ämmää.

Avoimet suhteet tai avoliitot kestää yleensä niin kauan, kunnes toinen löytää sellaisen kumppanin joka vie jalat alta. Sitten ollaankin heti naimisissa.  Ei tartte seurata kuin noita julkimoita niin huomaa.  En tunne kaveripiirissäkään yhtään avointa suhdetta joka olisi kestänyt. Avioliittoja kyllä. 

Avoin suhde voi jotenkin kestää jos molemmat ova bi henkisiä, tai sitten ei nekään.  

Itse pitkässä parisuhteessa ja välttänyt kuin ruttoa, ettei mene pää sekaisin jonkun ihastuksen kanssa. Vaikka olisi miten laskelmoiva, niin aivot voi mennä jumiin, jos rakastuu päätäpahkaa johonkin toiseen. Näitä on nähty, kun menee puolisot, perheet ja omaisuudet jne.... 

Vierailija kirjoitti:

Avoimet suhteet tai avoliitot kestää yleensä niin kauan, kunnes toinen löytää sellaisen kumppanin joka vie jalat alta. Sitten ollaankin heti naimisissa.  Ei tartte seurata kuin noita julkimoita niin huomaa.  En tunne kaveripiirissäkään yhtään avointa suhdetta joka olisi kestänyt. Avioliittoja kyllä. 

Avoin suhde voi jotenkin kestää jos molemmat ova bi henkisiä, tai sitten ei nekään.  

Itse pitkässä parisuhteessa ja välttänyt kuin ruttoa, ettei mene pää sekaisin jonkun ihastuksen kanssa. Vaikka olisi miten laskelmoiva, niin aivot voi mennä jumiin, jos rakastuu päätäpahkaa johonkin toiseen. Näitä on nähty, kun menee puolisot, perheet ja omaisuudet jne.... 

Jees, mekin vaimon kanssa 25 vuoden yhdessäolon kohdalla päätettiin kokeilla avointa suhdetta. Puhuttiin eri kulmista, mietittiin rajat, "meidän suhde on vankalla pohjalla, siihen väliin ei pääse kukaan" jne. 4 viikkoa kesti kokeilua, niin vaimo löysi elämänsä miehen. Jalat alta, koko meidän 25 v täyttä paskaa. Oli vain valmistellut tähän elämän rakkauteen. Itse en ehtinyt edes aloittaa. Pistin valitsemaan ja erohan siitä tuli. Luulet tuntevasi toisen, mutta et sitten oikeasti tunnekaan. Se ehkä oli pahinta.

Hauskinta tilanteessa oli, että kun vaimo pakkasi kamojaan, muuttaakseen tämän ihanuuden luo, mies muisti yhtäkkiä olevansa naimisissa.... ei halunnut jättää perhettään, olikin ollut kevyin mielin liikkeellä. En ottanut vaimoa enää takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avoimet suhteet tai avoliitot kestää yleensä niin kauan, kunnes toinen löytää sellaisen kumppanin joka vie jalat alta. Sitten ollaankin heti naimisissa.  Ei tartte seurata kuin noita julkimoita niin huomaa.  En tunne kaveripiirissäkään yhtään avointa suhdetta joka olisi kestänyt. Avioliittoja kyllä. 

Avoin suhde voi jotenkin kestää jos molemmat ova bi henkisiä, tai sitten ei nekään.  

Itse pitkässä parisuhteessa ja välttänyt kuin ruttoa, ettei mene pää sekaisin jonkun ihastuksen kanssa. Vaikka olisi miten laskelmoiva, niin aivot voi mennä jumiin, jos rakastuu päätäpahkaa johonkin toiseen. Näitä on nähty, kun menee puolisot, perheet ja omaisuudet jne.... 

Hauskinta tilanteessa oli, että kun vaimo pakkasi kamojaan, muuttaakseen tämän ihanuuden luo, mies muisti yhtäkkiä olevansa naimisissa.... ei halunnut jättää perhettään, olikin ollut kevyin mielin liikkeellä. En ottanut vaimoa enää takaisin.

Täältä sulle virtuaalinen ylävitonen.

Toivottavasti vaimoasi tilanne v.tutti piiiiiiitkän ajan.

Vierailija kirjoitti:

Riittääkö sinulle parisuhteeksi sellainen suhde jossa ei ole tunteita mukana tai jossa toinen panostaa suhteeseen 50% itsestään? Jos vastaus on kyllä, niin avoin suhde sopii.

Se täytyy tunnustaa, että yhteiskunta on muuttunut enemmän itsekeskeiseksi. Nykyään on enemmän ihmisiä joiden ajatus kulkee rataa: minä, minä, minä. Tälläisen ihmisen kanssa parisuhde on muutenkin kidutusta ja tässä tapauksessa avoin suhde voi olla toimiva ratkaisu.

Miksi juuri yksinoikeus seksiin on se, joka määrittelee "panostuksen suhteeseen" ja "tunteiden mukana olemisen"? Äkkiseltään luulisi, että jos niistä on huolissaan, niin se mustasukkaisuus kohdistuisi romantiikkaan eikä seksiin; eli sovittaisiin vaikka että suhteen ulkopuolisten kanssa ei käydä romanttisilla treffeillä, ei katsota elokuvia viltin alla halaillen jne. Tietysti joillakin on sellainen omituinen käsitys, että romantiikka liittyy jotenkin olennaisesti juuri seksiin, mutta näinhän ei tietenkään tarvitse olla.

Itse olen polyamorinen, enkä ole mustasukkainen myöskään romantiikasta, mutta minusta on tärkeää erottaa seksi ja romantiikka toisistaan ainakin käsitteiden tasolla, vaikka ne jonkun ihmisen elämässä aina liittyisivätkin yhteen. Kaikilla näin ei ole, eikä siinä ole mitään vikaa.