Lue keskustelun säännöt.
Mitä pitäisi tehdä kun leikkipuistossa vieras isompi lapsi tulee kiehnäämään viereen?
Käyn kolmevuotiaani kanssa läheisessä leikkipuistossa ja usein sinne ilmaantuu yksin eräs ekaluokkalainen tai eräs eskarilainen tyttö. Ja molemmat ovat sellaisia, että tulevat jotenkin kiehnäämään siihen minun ja lapseni viereen. Hivuttautuvat lähemmäksi pyörimään ympärillemme, kyselevät koko ajan mitä te teette jne. Eivätkä millään lähde, vaikka miten sanoisi, että meillä on nyt oma juttu tässä kesken. Kaipaavat varmaan aikuista ja seuraa ja sellaista, mutta muutamastakin syystä en pysty sitä heille tarjoamaan vaan haluan olla kahden lapseni kanssa. Eilenkin toinen näistä roikkui tunnin vieressämme ja kun lähdimme puistosta kotiin niin lähti perässä kulkemaan.
Mitä tällaiselle oikein pitäisi tehdä?
Kommentit (1230)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos eskari-ikäinen on tunnin ilman aikuisia leikkipuistossa, niin lasun tekisin minäkin.
Kerrotko vielä meille muillekin, miten teet random tuntemattomasta lapsesta lastensuojeluiloituksen?
Kyllä joku tietää missä lapsi asuu, muut lapset ainakin.
Aina se kuuluisa joku. Ei meilläpäin Vantaalla ainakaan ole lähistöllä niitä joitain, jotka tietävät kaikista keitä ne on. Kyllä täällä suurin osa ihan toisilleen tuntemattomia on, myös lapset. Ehkä jossain maalla kaikista tiedetään keitä ne on.
Nykyään voi ottaa älypuhelimella valokuvan ja käydä kysymässä esim. koulun rehtorilta kuka tämä muita terrorosoiva lapsi on.
Tai vie sosiaalityöntekijöille kuvan ja kertoo mitä lapsi touhuilee pihalla, aina häiriköimässä muita.
Millä ihmeen sosiaalityöntekijöille? Tarkoitatko sosiaalipäivystyksen työntekijöitä vai mitä? Käsitätkö ollenkaan mitään realiteetteja? Ei sosiaalityöntekijöillä ole kunnan lapsista mitään kasvokuvarekisteriä. Ei he kuvalla tee yhtään mitään eikä kuvasta tunnista lasta.
He pystyvät kyllä kuvaa näyttämällä kysymään kouluista ja tarhoista kuka lapsi on.
Eli et ymmärrä realiteeteista mitään. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät on aivan ylityöllistettyjä. He eivät ehdi edes olemassa olevien asiakkuuksien asioita kunnolla hoitamaan eikä selvittämään jo lastensuojelun asiakkaaksi päätyneiden lasten tilanteita riittämiin.
He eivät todellakaan voi tehdä mitään tilanteessa, jossa heille lähetetään joku kasvokuva ilman nimeä.
Kyllä voivat, kokemusta on.
Niin varmaan joo. Uskoinkin heti.
Voi voi, onko eskarilaisesi leikkipuistossa yksin juttelemassa muille äideille, kun sulla on uusi mies ja mitä sen kanssa teet.
Eli kun sinulta argumentit loppuu niin alat haukkumaan toista keskustelijaa.
Itselläni ei ole lapsia. Mutta tunnen useita lastensuojelun työntekijöitä oman työni kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos eskari-ikäinen on tunnin ilman aikuisia leikkipuistossa, niin lasun tekisin minäkin.
Kerrotko vielä meille muillekin, miten teet random tuntemattomasta lapsesta lastensuojeluiloituksen?
Kyllä joku tietää missä lapsi asuu, muut lapset ainakin.
Aina se kuuluisa joku. Ei meilläpäin Vantaalla ainakaan ole lähistöllä niitä joitain, jotka tietävät kaikista keitä ne on. Kyllä täällä suurin osa ihan toisilleen tuntemattomia on, myös lapset. Ehkä jossain maalla kaikista tiedetään keitä ne on.
Nykyään voi ottaa älypuhelimella valokuvan ja käydä kysymässä esim. koulun rehtorilta kuka tämä muita terrorosoiva lapsi on.
Tai vie sosiaalityöntekijöille kuvan ja kertoo mitä lapsi touhuilee pihalla, aina häiriköimässä muita.
Millä ihmeen sosiaalityöntekijöille? Tarkoitatko sosiaalipäivystyksen työntekijöitä vai mitä? Käsitätkö ollenkaan mitään realiteetteja? Ei sosiaalityöntekijöillä ole kunnan lapsista mitään kasvokuvarekisteriä. Ei he kuvalla tee yhtään mitään eikä kuvasta tunnista lasta.
He pystyvät kyllä kuvaa näyttämällä kysymään kouluista ja tarhoista kuka lapsi on.
Eli et ymmärrä realiteeteista mitään. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät on aivan ylityöllistettyjä. He eivät ehdi edes olemassa olevien asiakkuuksien asioita kunnolla hoitamaan eikä selvittämään jo lastensuojelun asiakkaaksi päätyneiden lasten tilanteita riittämiin.
He eivät todellakaan voi tehdä mitään tilanteessa, jossa heille lähetetään joku kasvokuva ilman nimeä.
Kyllä voivat, kokemusta on.
Niin varmaan joo. Uskoinkin heti.
Voi voi, onko eskarilaisesi leikkipuistossa yksin juttelemassa muille äideille, kun sulla on uusi mies ja mitä sen kanssa teet.
Kuuntelin puistossa joskus, kun yksi lapsi kiukutteli ettei halua lähteä isän luo.
Ja ala-asteen kuudesluokkalaiset opettivat eskarilaiselle kirosanoja ja yllyttivät tätä tekemään sitä ja tätä esim. hyppäämään korkealta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos eskari-ikäinen on tunnin ilman aikuisia leikkipuistossa, niin lasun tekisin minäkin.
Kerrotko vielä meille muillekin, miten teet random tuntemattomasta lapsesta lastensuojeluiloituksen?
Kyllä joku tietää missä lapsi asuu, muut lapset ainakin.
Aina se kuuluisa joku. Ei meilläpäin Vantaalla ainakaan ole lähistöllä niitä joitain, jotka tietävät kaikista keitä ne on. Kyllä täällä suurin osa ihan toisilleen tuntemattomia on, myös lapset. Ehkä jossain maalla kaikista tiedetään keitä ne on.
Nykyään voi ottaa älypuhelimella valokuvan ja käydä kysymässä esim. koulun rehtorilta kuka tämä muita terrorosoiva lapsi on.
Tai vie sosiaalityöntekijöille kuvan ja kertoo mitä lapsi touhuilee pihalla, aina häiriköimässä muita.
Millä ihmeen sosiaalityöntekijöille? Tarkoitatko sosiaalipäivystyksen työntekijöitä vai mitä? Käsitätkö ollenkaan mitään realiteetteja? Ei sosiaalityöntekijöillä ole kunnan lapsista mitään kasvokuvarekisteriä. Ei he kuvalla tee yhtään mitään eikä kuvasta tunnista lasta.
He pystyvät kyllä kuvaa näyttämällä kysymään kouluista ja tarhoista kuka lapsi on.
Eli et ymmärrä realiteeteista mitään. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät on aivan ylityöllistettyjä. He eivät ehdi edes olemassa olevien asiakkuuksien asioita kunnolla hoitamaan eikä selvittämään jo lastensuojelun asiakkaaksi päätyneiden lasten tilanteita riittämiin.
He eivät todellakaan voi tehdä mitään tilanteessa, jossa heille lähetetään joku kasvokuva ilman nimeä.
Kyllä voivat, kokemusta on.
Niin varmaan joo. Uskoinkin heti.
Voi voi, onko eskarilaisesi leikkipuistossa yksin juttelemassa muille äideille, kun sulla on uusi mies ja mitä sen kanssa teet.
Eli kun sinulta argumentit loppuu niin alat haukkumaan toista keskustelijaa.
Itselläni ei ole lapsia. Mutta tunnen useita lastensuojelun työntekijöitä oman työni kautta.
Ja sinulla on lapsi jota et hoida ja yrität itsellesi selittää, että lapsi voi tehdä sitä sun tätä eikä kukaan saa selville lapsesi nimeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos eskari-ikäinen on tunnin ilman aikuisia leikkipuistossa, niin lasun tekisin minäkin.
Kerrotko vielä meille muillekin, miten teet random tuntemattomasta lapsesta lastensuojeluiloituksen?
Kyllä joku tietää missä lapsi asuu, muut lapset ainakin.
Aina se kuuluisa joku. Ei meilläpäin Vantaalla ainakaan ole lähistöllä niitä joitain, jotka tietävät kaikista keitä ne on. Kyllä täällä suurin osa ihan toisilleen tuntemattomia on, myös lapset. Ehkä jossain maalla kaikista tiedetään keitä ne on.
Nykyään voi ottaa älypuhelimella valokuvan ja käydä kysymässä esim. koulun rehtorilta kuka tämä muita terrorosoiva lapsi on.
Tai vie sosiaalityöntekijöille kuvan ja kertoo mitä lapsi touhuilee pihalla, aina häiriköimässä muita.
Millä ihmeen sosiaalityöntekijöille? Tarkoitatko sosiaalipäivystyksen työntekijöitä vai mitä? Käsitätkö ollenkaan mitään realiteetteja? Ei sosiaalityöntekijöillä ole kunnan lapsista mitään kasvokuvarekisteriä. Ei he kuvalla tee yhtään mitään eikä kuvasta tunnista lasta.
He pystyvät kyllä kuvaa näyttämällä kysymään kouluista ja tarhoista kuka lapsi on.
Eli et ymmärrä realiteeteista mitään. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät on aivan ylityöllistettyjä. He eivät ehdi edes olemassa olevien asiakkuuksien asioita kunnolla hoitamaan eikä selvittämään jo lastensuojelun asiakkaaksi päätyneiden lasten tilanteita riittämiin.
He eivät todellakaan voi tehdä mitään tilanteessa, jossa heille lähetetään joku kasvokuva ilman nimeä.
Kyllä voivat, kokemusta on.
Niin varmaan joo. Uskoinkin heti.
Voi voi, onko eskarilaisesi leikkipuistossa yksin juttelemassa muille äideille, kun sulla on uusi mies ja mitä sen kanssa teet.
Kuuntelin puistossa joskus, kun yksi lapsi kiukutteli ettei halua lähteä isän luo.
Ja ala-asteen kuudesluokkalaiset opettivat eskarilaiselle kirosanoja ja yllyttivät tätä tekemään sitä ja tätä esim. hyppäämään korkealta.
Ala-asteen vanhemmat oppilaat jäävät usein myös puistoihin tullessaan koulusta kotiin.
Kun oman lapsen kanssa kävin niin näin sitä sun tätä enkä omaa lasta puistoon yksin päästänyt ennenkuin kouluikäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos eskari-ikäinen on tunnin ilman aikuisia leikkipuistossa, niin lasun tekisin minäkin.
Kerrotko vielä meille muillekin, miten teet random tuntemattomasta lapsesta lastensuojeluiloituksen?
Kyllä joku tietää missä lapsi asuu, muut lapset ainakin.
Aina se kuuluisa joku. Ei meilläpäin Vantaalla ainakaan ole lähistöllä niitä joitain, jotka tietävät kaikista keitä ne on. Kyllä täällä suurin osa ihan toisilleen tuntemattomia on, myös lapset. Ehkä jossain maalla kaikista tiedetään keitä ne on.
Nykyään voi ottaa älypuhelimella valokuvan ja käydä kysymässä esim. koulun rehtorilta kuka tämä muita terrorosoiva lapsi on.
Tai vie sosiaalityöntekijöille kuvan ja kertoo mitä lapsi touhuilee pihalla, aina häiriköimässä muita.
Millä ihmeen sosiaalityöntekijöille? Tarkoitatko sosiaalipäivystyksen työntekijöitä vai mitä? Käsitätkö ollenkaan mitään realiteetteja? Ei sosiaalityöntekijöillä ole kunnan lapsista mitään kasvokuvarekisteriä. Ei he kuvalla tee yhtään mitään eikä kuvasta tunnista lasta.
He pystyvät kyllä kuvaa näyttämällä kysymään kouluista ja tarhoista kuka lapsi on.
Eli et ymmärrä realiteeteista mitään. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät on aivan ylityöllistettyjä. He eivät ehdi edes olemassa olevien asiakkuuksien asioita kunnolla hoitamaan eikä selvittämään jo lastensuojelun asiakkaaksi päätyneiden lasten tilanteita riittämiin.
He eivät todellakaan voi tehdä mitään tilanteessa, jossa heille lähetetään joku kasvokuva ilman nimeä.
Kyllä voivat, kokemusta on.
Niin varmaan joo. Uskoinkin heti.
Voi voi, onko eskarilaisesi leikkipuistossa yksin juttelemassa muille äideille, kun sulla on uusi mies ja mitä sen kanssa teet.
Eli kun sinulta argumentit loppuu niin alat haukkumaan toista keskustelijaa.
Itselläni ei ole lapsia. Mutta tunnen useita lastensuojelun työntekijöitä oman työni kautta.
Ja sinulla on lapsi jota et hoida ja yrität itsellesi selittää, että lapsi voi tehdä sitä sun tätä eikä kukaan saa selville lapsesi nimeä.
Olet kyllä erikoinen tyyppi. Johan jo kerroin, että minulla ei ole lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivoisin, että ne jotka tietävät omien lastensa olevan tuollaisia vähän turhan rohkeita, ottaisivat asian puheeksi lasten kanssa. Että kaikki aikuiset eivät ole luotettavia ja että jonkinlainen raja on oltava. Vanhempi voi itse sanoittaa lapsen tasoisesti, mikä se raja on. Kun tässäkin ketjussa on moni kertonut vieraan lapsen tulleen ottamaan kädestä kiinni, istuneen ihan väkisin syliin tai jopa työntyneen autoon istumaan, niin nämä eivät ainakaan ole normaalia käytöstä. Ei mielestäni ole missään nimessä turvallista, että lapsi noin luottaa täysin tuntemattomaan.
Vierailija kirjoitti:
Siinä sitä on kolme sosiaalisesti kömpelöä kohdannut. Ap on kuitenkin tilanteessa ainut aikuinen.
Ap:n lapsella olisi oikeus oppia sosiaalisia taitoja äidiltään. Nyt äiti ei oikein näytä osaavan niitä opettaa, vaikka leikkipuistossa olisi siihen hyvä tilaisuus. Ap:n lapsi tarvitsee muiden lasten seuraa myös. Nyt ap:n lapsi oppii lähinnä sen, että sosiaaliset tilanteet vieraiden lasten kanssa on ikäviä, koska silloin häntä ei äiti enää huomaa, kun toinen lapsi tulee paikalle.
Äidin velvollisuus olisi aktiivisesti luoda vuoropuhelua omien ja muiden lasten välille ja huomata omaa lasta, puhua hänestä, saattaa lapset keskusteluun. Se auttaisi kaikkia.
Nimenomaan! Ap sanoi, että lapsi ei jotenkin osaa toimia, kun toinen lapsi tulee siihen, vaan menee lukkoon ja lopettaa leikit. Joten ap on ajatellut ratkaista tilanteen niin, että ajaa toisen lapsen pois. Yleisessä leikkipuistossa?! Leikkipuistot on aina ollut niitä paikkoja mistä haetaan sosiaalisia kontakteja. Jos haluaa olla rauhassa voi pysyä kotona. Oli tylsää jos kävi niin, että puistoon ei tullut muita. Niinpä perustimme facebookkiin ryhmän mihin sai ilmoittaa jos oli sinne menossa. Mun lapsista 2/3 oli arkoja ja ujoja pieninä. Sekin on ihan ok, että seuraa vaan sivummalla muiden touhuja. Menee mukaan sitten, kun uskaltaa tai haluaa. Rohkeammat lapset ihan luonnostaan auttavat hiljaisempia jos heille vaan antaa siihen mahdollisuuden ja opettaa heille erilaisuutta ja empatiaa. Vähän isompina kävivät puistossa paljon keskenäänkin ja kaikista kasvoi sosiaalisesti taitavia teinejä/nuoria aikuisia. Ja tutuista lapsista oli "hyötyä" myöhemmin eri tilanteissa. Oli helpompaa aloittaa koulu, kun koulussa oli paljon ennestään tuttuja. Ei vain saman ikäisiä vaan myös ylemmillä luokilla niitä vanhoja tuttuja ja kavereiden isosisaruksia. Ja toisinpäin, kun kasvoivat itse, ottivat hyvin vastaan pienemmät eskarit ja ekaluokkalaiset. Sama ensimmäisissä työpaikoissa, jne.
Ap:lla on kyllä todella huolestuttavan hankala kotitilanne jos ei sen takia kykene hallitsemaan keskustelua kahden pienen lapsen kanssa. Kutsuu vieraan lapsen/lasten (jotka ilmeisesti ei enää ole edes vieraita, kun tämä on toistunut useammin) sosiaalista lähestymistä kiehnäämiseksi. Sääliksi käy sitä 3v:a joka katsoo kiusaantunutta äitiään ja ottaa siitä mallia miten toimitaan toisten kanssa. Toivottavasti lapsi käy päiväkodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos leikkipuistossa on jotain, mikä ei itselle sovi, niin yleensä sieltä joutuu lähtemään pois. Minusta ap:n puisto-ongelma ei ole pahimmasta päästä. Koronasulun aikana oli esim. aika vaikeaa puistoilla yksin, ja vietimmekin sen ajan pääasiassa metsässä, puistojen kallioilla ja suljettujen päiväkotien pihoilla. Tätä vinkkiä voi hyödyntää vapaasti. Juuri äsken yksi piltti julisti puistossa, että heillä on kotona koronaa. Lähdettiin.
Tavallinen tapaus on se, että puistossa on joku umpiräkäinen lapsi. Koska minulle yh:na flunssa tarkoittaa, että ei voi hoitaa mitään asiaa päiväkausiin, kun aika usein saan sen vielä itse lapsen perään, eikä ole ketään muuta esim. käymään kaupassa. Minusta ne räkäiset lapset voisi pitää leikkimässä kotona tai jossain missä ei ole muita, ei se ole iso vaiva. Me oltiin viime talvi noin puolet ajasta kipeinä.
Tavallinen tapaus puistossa on myös lapsi, joka lyö minun lastani, ja jonka vanhempi (aika usein isä) istuu kännykällä eikä katso lasta päinkään. Isommat lapset pääsääntöisesti aina komentelevat pienempiä, jotkut ihan kivasti ja jotkut tosiaan orjuuttavat.
Olen myös juossut parivuotiaiden perässä, joiden vanhemmat tuijottavat kännykkää. Itse ei olisi tullut mieleen jättää sen ikäistä vahtimatta.
Kun olin lapsen kanssa kotona, niin joka päivä sai komentaa koululaisia puistossa olemaan tuhoamatta paikkoja.
Minun lapseni on juuri tuollainen höpöttäjä. Kyllä joskus käsken hänen jättää muut rauhaan. Ehkä se alkoi siitä, kun vauvana häntä tulivat aina kaikki mummot tulivat huomioimaan häntä kadulla ym. Ehkä siitä, että hän on tottunut kotona saamaan aikuisen jakamattoman huomion. (Muistaakseni yksi tuttavaperheen ainoa lapsi ei antanut suunvuoroa aikuisille esim. ruokapöydässä vielä koululaisenakaan, ja hän ei todellakaan ollut rajaton, huonosti hoidettu saati kotona huomion puutteessa.) Ehkä lapsi on oppinut siitä, että itse puhun vieraille. Olen huomannut, että jotkut nuoret, äidit ja muut katsovat kuin hapanta silakkaa, jos heille sanoo jotain puistossa, tyyliin onpas kaunis ilma. Nuoret ehkä nykyään kommunikoivat vain somen kautta. Ennen vanhaan ihmiset joskus puhuivat. Sitten toisilla paikkakunnilla puhutaan vieraille enemmän, joten sukujuuretkin vaikuttavat.
En ole itse keksinyt muuta kuin lähteä pois jos ei seura miellytä. Yleensä löytyy paikkoja, varsinkin nyt kesällä. Tuon ikäisen kanssa taloyhtiön leikkipiha olisi todella hyvä. Ilman sitä ei niin helposti tutustu naapurin lapsiinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos eskari-ikäinen on tunnin ilman aikuisia leikkipuistossa, niin lasun tekisin minäkin.
Kerrotko vielä meille muillekin, miten teet random tuntemattomasta lapsesta lastensuojeluiloituksen?
Kyllä joku tietää missä lapsi asuu, muut lapset ainakin.
Aina se kuuluisa joku. Ei meilläpäin Vantaalla ainakaan ole lähistöllä niitä joitain, jotka tietävät kaikista keitä ne on. Kyllä täällä suurin osa ihan toisilleen tuntemattomia on, myös lapset. Ehkä jossain maalla kaikista tiedetään keitä ne on.
Nykyään voi ottaa älypuhelimella valokuvan ja käydä kysymässä esim. koulun rehtorilta kuka tämä muita terrorosoiva lapsi on.
Tai vie sosiaalityöntekijöille kuvan ja kertoo mitä lapsi touhuilee pihalla, aina häiriköimässä muita.
Millä ihmeen sosiaalityöntekijöille? Tarkoitatko sosiaalipäivystyksen työntekijöitä vai mitä? Käsitätkö ollenkaan mitään realiteetteja? Ei sosiaalityöntekijöillä ole kunnan lapsista mitään kasvokuvarekisteriä. Ei he kuvalla tee yhtään mitään eikä kuvasta tunnista lasta.
He pystyvät kyllä kuvaa näyttämällä kysymään kouluista ja tarhoista kuka lapsi on.
Eli et ymmärrä realiteeteista mitään. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät on aivan ylityöllistettyjä. He eivät ehdi edes olemassa olevien asiakkuuksien asioita kunnolla hoitamaan eikä selvittämään jo lastensuojelun asiakkaaksi päätyneiden lasten tilanteita riittämiin.
He eivät todellakaan voi tehdä mitään tilanteessa, jossa heille lähetetään joku kasvokuva ilman nimeä.
Kyllä voivat, kokemusta on.
Niin varmaan joo. Uskoinkin heti.
Voi voi, onko eskarilaisesi leikkipuistossa yksin juttelemassa muille äideille, kun sulla on uusi mies ja mitä sen kanssa teet.
Kuuntelin puistossa joskus, kun yksi lapsi kiukutteli ettei halua lähteä isän luo.
Ja ala-asteen kuudesluokkalaiset opettivat eskarilaiselle kirosanoja ja yllyttivät tätä tekemään sitä ja tätä esim. hyppäämään korkealta.
Ala-asteen vanhemmat oppilaat jäävät usein myös puistoihin tullessaan koulusta kotiin.
Kun oman lapsen kanssa kävin niin näin sitä sun tätä enkä omaa lasta puistoon yksin päästänyt ennenkuin kouluikäisenä.
Ne on niitä joita ei ole opetettu miten toisten kanssa ollaan. Ei puisto itsessään ole mikään huonoon käytökseen yllyttävä paikka. Mutta jos ei ole saanut mitään oppia pienempänä niin miten voi olettaa, että isompanakaan osaa toimia oikein? Jos vanhempi oikein opettamalla opettaa, että me ollaan nyt vaan keskenämme ja on ok jättää yksi ulkopuoliseksi niin miten lapsi edes voi oppia sosiaaliseksi ja ystävälliseksi muita kohtaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä sitä on kolme sosiaalisesti kömpelöä kohdannut. Ap on kuitenkin tilanteessa ainut aikuinen.
Ap:n lapsella olisi oikeus oppia sosiaalisia taitoja äidiltään. Nyt äiti ei oikein näytä osaavan niitä opettaa, vaikka leikkipuistossa olisi siihen hyvä tilaisuus. Ap:n lapsi tarvitsee muiden lasten seuraa myös. Nyt ap:n lapsi oppii lähinnä sen, että sosiaaliset tilanteet vieraiden lasten kanssa on ikäviä, koska silloin häntä ei äiti enää huomaa, kun toinen lapsi tulee paikalle.
Äidin velvollisuus olisi aktiivisesti luoda vuoropuhelua omien ja muiden lasten välille ja huomata omaa lasta, puhua hänestä, saattaa lapset keskusteluun. Se auttaisi kaikkia.Nimenomaan! Ap sanoi, että lapsi ei jotenkin osaa toimia, kun toinen lapsi tulee siihen, vaan menee lukkoon ja lopettaa leikit. Joten ap on ajatellut ratkaista tilanteen niin, että ajaa toisen lapsen pois. Yleisessä leikkipuistossa?! Leikkipuistot on aina ollut niitä paikkoja mistä haetaan sosiaalisia kontakteja. Jos haluaa olla rauhassa voi pysyä kotona. Oli tylsää jos kävi niin, että puistoon ei tullut muita. Niinpä perustimme facebookkiin ryhmän mihin sai ilmoittaa jos oli sinne menossa. Mun lapsista 2/3 oli arkoja ja ujoja pieninä. Sekin on ihan ok, että seuraa vaan sivummalla muiden touhuja. Menee mukaan sitten, kun uskaltaa tai haluaa. Rohkeammat lapset ihan luonnostaan auttavat hiljaisempia jos heille vaan antaa siihen mahdollisuuden ja opettaa heille erilaisuutta ja empatiaa. Vähän isompina kävivät puistossa paljon keskenäänkin ja kaikista kasvoi sosiaalisesti taitavia teinejä/nuoria aikuisia. Ja tutuista lapsista oli "hyötyä" myöhemmin eri tilanteissa. Oli helpompaa aloittaa koulu, kun koulussa oli paljon ennestään tuttuja. Ei vain saman ikäisiä vaan myös ylemmillä luokilla niitä vanhoja tuttuja ja kavereiden isosisaruksia. Ja toisinpäin, kun kasvoivat itse, ottivat hyvin vastaan pienemmät eskarit ja ekaluokkalaiset. Sama ensimmäisissä työpaikoissa, jne.
Ap:lla on kyllä todella huolestuttavan hankala kotitilanne jos ei sen takia kykene hallitsemaan keskustelua kahden pienen lapsen kanssa. Kutsuu vieraan lapsen/lasten (jotka ilmeisesti ei enää ole edes vieraita, kun tämä on toistunut useammin) sosiaalista lähestymistä kiehnäämiseksi. Sääliksi käy sitä 3v:a joka katsoo kiusaantunutta äitiään ja ottaa siitä mallia miten toimitaan toisten kanssa. Toivottavasti lapsi käy päiväkodissa.
Ap kertoi, että he ovat tekemisissä useiden muiden ihmisten kanssa ja silloin asiat sujuvat, koska vuorovaikutus on normaalia. Hän kertoi, että hänen lapsi kokee vaikeaksi juuri tämän kyseisen lapsen tavan olla siinä heihin takertuneena.
Ottaisin mukaan leikkeihin, kyseinen lapsi voi olla vaikka yksinäinen tai kiusattu. Kuvailemasi ikäinen on kuitenkin aika pieni, minulla ei olisi sydäntä alkaa syrjimään aikuisena pientä lasta. Jos haluaisin olla lapseni kanssa kahdestaan, menisin muualle kuin yleiseen puistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos eskari-ikäinen on tunnin ilman aikuisia leikkipuistossa, niin lasun tekisin minäkin.
Kerrotko vielä meille muillekin, miten teet random tuntemattomasta lapsesta lastensuojeluiloituksen?
Kyllä joku tietää missä lapsi asuu, muut lapset ainakin.
Aina se kuuluisa joku. Ei meilläpäin Vantaalla ainakaan ole lähistöllä niitä joitain, jotka tietävät kaikista keitä ne on. Kyllä täällä suurin osa ihan toisilleen tuntemattomia on, myös lapset. Ehkä jossain maalla kaikista tiedetään keitä ne on.
Nykyään voi ottaa älypuhelimella valokuvan ja käydä kysymässä esim. koulun rehtorilta kuka tämä muita terrorosoiva lapsi on.
Tai vie sosiaalityöntekijöille kuvan ja kertoo mitä lapsi touhuilee pihalla, aina häiriköimässä muita.
Millä ihmeen sosiaalityöntekijöille? Tarkoitatko sosiaalipäivystyksen työntekijöitä vai mitä? Käsitätkö ollenkaan mitään realiteetteja? Ei sosiaalityöntekijöillä ole kunnan lapsista mitään kasvokuvarekisteriä. Ei he kuvalla tee yhtään mitään eikä kuvasta tunnista lasta.
He pystyvät kyllä kuvaa näyttämällä kysymään kouluista ja tarhoista kuka lapsi on.
Eli et ymmärrä realiteeteista mitään. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät on aivan ylityöllistettyjä. He eivät ehdi edes olemassa olevien asiakkuuksien asioita kunnolla hoitamaan eikä selvittämään jo lastensuojelun asiakkaaksi päätyneiden lasten tilanteita riittämiin.
He eivät todellakaan voi tehdä mitään tilanteessa, jossa heille lähetetään joku kasvokuva ilman nimeä.
Kyllä voivat, kokemusta on.
Niin varmaan joo. Uskoinkin heti.
Voi voi, onko eskarilaisesi leikkipuistossa yksin juttelemassa muille äideille, kun sulla on uusi mies ja mitä sen kanssa teet.
Eli kun sinulta argumentit loppuu niin alat haukkumaan toista keskustelijaa.
Itselläni ei ole lapsia. Mutta tunnen useita lastensuojelun työntekijöitä oman työni kautta.
Ja sinulla on lapsi jota et hoida ja yrität itsellesi selittää, että lapsi voi tehdä sitä sun tätä eikä kukaan saa selville lapsesi nimeä.
Olet kyllä erikoinen tyyppi. Johan jo kerroin, että minulla ei ole lapsia.
En ole erikoinen tyyppi, mutta kävin oman lapsen kanssa leikkipuistossa ja näin sitä sun tätä.
Siellä saa eskarilainen kunnon vauhdit, kun kuudesluokkalaiset pyörittävät karusellia lujaa, he eivät osaa ajatella, että pienempi voisi tippua, eivätkä varo pienempiä liukumäessä.
Käy sääliksi nuo pienet joilla ei ole vanhempaa mukana.
Kuudesluokkalaisista näyttää olevan myös hauskaa opettaa kirosanoja pienemmille.
Itse en puuttunut, koska en ole puistotäti ja olen vastuussa vain omasta lapsesta, en ventovieraasra eskari ikäisestä.
Tämä on ehkä syyllistävin ketju aikoihin. Jos ap haluaa olla lapsensa kanssa rauhassa edes kerran, mitä se teidän syyllistäjien napaa kaivelee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töni pois, tuon ikäiset kuitenkin niin pieniä että vaikka olisi kaksi niin tappelussa pärjää heille kyllä helposti.
Osa päästää myös pieniä lapsia vanhemman kanssa leikkipuistoon eikä se vanhempi lapsi välttämättä vahdi.
Muilla aikuisilla ei ole vastuuta ventovieraasta 4 - vuotiaasta, jos se loukkaa. Lapsen vanhemmilla on vastuu.
En ole ilmainen lastenhoitaja enkä vahdi muiden lapsia, jos olen oman lapsen kanssa puistossa. Jos 4 - vuotias kiipeää ja tippuu niin voi voi tai jos tulee vanhempia lapsia, jotka pyörittävät karusellia lujaa tai käskevät pienemmän keinusta pois. Se on voi voi.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ehkä syyllistävin ketju aikoihin. Jos ap haluaa olla lapsensa kanssa rauhassa edes kerran, mitä se teidän syyllistäjien napaa kaivelee?
Ei se ainakaan minun napaani mitenkään kaivele, mutta se ei nyt vaan ole realistinen odotus, että yleisessä leikkipuistossa saisi olla rauhassa muilta lapsilta. Jos tällaista odottaa niin tulee takuuvarmasti pettymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ehkä syyllistävin ketju aikoihin. Jos ap haluaa olla lapsensa kanssa rauhassa edes kerran, mitä se teidän syyllistäjien napaa kaivelee?
Ei se ainakaan minun napaani mitenkään kaivele, mutta se ei nyt vaan ole realistinen odotus, että yleisessä leikkipuistossa saisi olla rauhassa muilta lapsilta. Jos tällaista odottaa niin tulee takuuvarmasti pettymään.
Eikä muut vanhemmat vahdi, kun laitat pienemmän yksin leikkipuistoon. Selvität sitten päivystyksessä miten lapsi loukkasi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä sitä on kolme sosiaalisesti kömpelöä kohdannut. Ap on kuitenkin tilanteessa ainut aikuinen.
Ap:n lapsella olisi oikeus oppia sosiaalisia taitoja äidiltään. Nyt äiti ei oikein näytä osaavan niitä opettaa, vaikka leikkipuistossa olisi siihen hyvä tilaisuus. Ap:n lapsi tarvitsee muiden lasten seuraa myös. Nyt ap:n lapsi oppii lähinnä sen, että sosiaaliset tilanteet vieraiden lasten kanssa on ikäviä, koska silloin häntä ei äiti enää huomaa, kun toinen lapsi tulee paikalle.
Äidin velvollisuus olisi aktiivisesti luoda vuoropuhelua omien ja muiden lasten välille ja huomata omaa lasta, puhua hänestä, saattaa lapset keskusteluun. Se auttaisi kaikkia.Nimenomaan! Ap sanoi, että lapsi ei jotenkin osaa toimia, kun toinen lapsi tulee siihen, vaan menee lukkoon ja lopettaa leikit. Joten ap on ajatellut ratkaista tilanteen niin, että ajaa toisen lapsen pois. Yleisessä leikkipuistossa?! Leikkipuistot on aina ollut niitä paikkoja mistä haetaan sosiaalisia kontakteja. Jos haluaa olla rauhassa voi pysyä kotona. Oli tylsää jos kävi niin, että puistoon ei tullut muita. Niinpä perustimme facebookkiin ryhmän mihin sai ilmoittaa jos oli sinne menossa. Mun lapsista 2/3 oli arkoja ja ujoja pieninä. Sekin on ihan ok, että seuraa vaan sivummalla muiden touhuja. Menee mukaan sitten, kun uskaltaa tai haluaa. Rohkeammat lapset ihan luonnostaan auttavat hiljaisempia jos heille vaan antaa siihen mahdollisuuden ja opettaa heille erilaisuutta ja empatiaa. Vähän isompina kävivät puistossa paljon keskenäänkin ja kaikista kasvoi sosiaalisesti taitavia teinejä/nuoria aikuisia. Ja tutuista lapsista oli "hyötyä" myöhemmin eri tilanteissa. Oli helpompaa aloittaa koulu, kun koulussa oli paljon ennestään tuttuja. Ei vain saman ikäisiä vaan myös ylemmillä luokilla niitä vanhoja tuttuja ja kavereiden isosisaruksia. Ja toisinpäin, kun kasvoivat itse, ottivat hyvin vastaan pienemmät eskarit ja ekaluokkalaiset. Sama ensimmäisissä työpaikoissa, jne.
Ap:lla on kyllä todella huolestuttavan hankala kotitilanne jos ei sen takia kykene hallitsemaan keskustelua kahden pienen lapsen kanssa. Kutsuu vieraan lapsen/lasten (jotka ilmeisesti ei enää ole edes vieraita, kun tämä on toistunut useammin) sosiaalista lähestymistä kiehnäämiseksi. Sääliksi käy sitä 3v:a joka katsoo kiusaantunutta äitiään ja ottaa siitä mallia miten toimitaan toisten kanssa. Toivottavasti lapsi käy päiväkodissa.
Ap kertoi, että he ovat tekemisissä useiden muiden ihmisten kanssa ja silloin asiat sujuvat, koska vuorovaikutus on normaalia. Hän kertoi, että hänen lapsi kokee vaikeaksi juuri tämän kyseisen lapsen tavan olla siinä heihin takertuneena.
No, en lukenut koko ketjua. Mutta sanoisin tuohonkin, että niin se elämässä menee. Niitä höpöttäjiä ja muuten rasittavia ihmisiä tulee vastaan joka paikassa. Ei sitä voi töissäkään mennä lukkoon erilaisuuden edessä. Eikä ole myöskään muiden tehtävä alkaa arvioimaan onko ko. ihminen "normaali" vai "epänormaali".
Ihan uskomattomia kommentteja saa kyllä täällä lukea, arvailuja 6v (!!!) kotioloista ja muuta. Vaikka olisikin niin, että lapsi ei saa kotona tarpeeksi huomiota niin sekö antaa syyn kurjistaa tilannetta ja kiusata pientä lasta yleisessä leikkipuistossa?
Omille lapsilleni olen painottanut aina, että ketään ei jätetä yksin. Ei puistoon mennä ja todeta yhdelle, että meillä on nyt tässä omat leikit kesken. EI koskaan, ei kenellekään! Enkä hyväksy sitä aikuiseltakaan, en yhtään millään selittelyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä sitä on kolme sosiaalisesti kömpelöä kohdannut. Ap on kuitenkin tilanteessa ainut aikuinen.
Ap:n lapsella olisi oikeus oppia sosiaalisia taitoja äidiltään. Nyt äiti ei oikein näytä osaavan niitä opettaa, vaikka leikkipuistossa olisi siihen hyvä tilaisuus. Ap:n lapsi tarvitsee muiden lasten seuraa myös. Nyt ap:n lapsi oppii lähinnä sen, että sosiaaliset tilanteet vieraiden lasten kanssa on ikäviä, koska silloin häntä ei äiti enää huomaa, kun toinen lapsi tulee paikalle.
Äidin velvollisuus olisi aktiivisesti luoda vuoropuhelua omien ja muiden lasten välille ja huomata omaa lasta, puhua hänestä, saattaa lapset keskusteluun. Se auttaisi kaikkia.Nimenomaan! Ap sanoi, että lapsi ei jotenkin osaa toimia, kun toinen lapsi tulee siihen, vaan menee lukkoon ja lopettaa leikit. Joten ap on ajatellut ratkaista tilanteen niin, että ajaa toisen lapsen pois. Yleisessä leikkipuistossa?! Leikkipuistot on aina ollut niitä paikkoja mistä haetaan sosiaalisia kontakteja. Jos haluaa olla rauhassa voi pysyä kotona. Oli tylsää jos kävi niin, että puistoon ei tullut muita. Niinpä perustimme facebookkiin ryhmän mihin sai ilmoittaa jos oli sinne menossa. Mun lapsista 2/3 oli arkoja ja ujoja pieninä. Sekin on ihan ok, että seuraa vaan sivummalla muiden touhuja. Menee mukaan sitten, kun uskaltaa tai haluaa. Rohkeammat lapset ihan luonnostaan auttavat hiljaisempia jos heille vaan antaa siihen mahdollisuuden ja opettaa heille erilaisuutta ja empatiaa. Vähän isompina kävivät puistossa paljon keskenäänkin ja kaikista kasvoi sosiaalisesti taitavia teinejä/nuoria aikuisia. Ja tutuista lapsista oli "hyötyä" myöhemmin eri tilanteissa. Oli helpompaa aloittaa koulu, kun koulussa oli paljon ennestään tuttuja. Ei vain saman ikäisiä vaan myös ylemmillä luokilla niitä vanhoja tuttuja ja kavereiden isosisaruksia. Ja toisinpäin, kun kasvoivat itse, ottivat hyvin vastaan pienemmät eskarit ja ekaluokkalaiset. Sama ensimmäisissä työpaikoissa, jne.
Ap:lla on kyllä todella huolestuttavan hankala kotitilanne jos ei sen takia kykene hallitsemaan keskustelua kahden pienen lapsen kanssa. Kutsuu vieraan lapsen/lasten (jotka ilmeisesti ei enää ole edes vieraita, kun tämä on toistunut useammin) sosiaalista lähestymistä kiehnäämiseksi. Sääliksi käy sitä 3v:a joka katsoo kiusaantunutta äitiään ja ottaa siitä mallia miten toimitaan toisten kanssa. Toivottavasti lapsi käy päiväkodissa.
Ap kertoi, että he ovat tekemisissä useiden muiden ihmisten kanssa ja silloin asiat sujuvat, koska vuorovaikutus on normaalia. Hän kertoi, että hänen lapsi kokee vaikeaksi juuri tämän kyseisen lapsen tavan olla siinä heihin takertuneena.
No, en lukenut koko ketjua. Mutta sanoisin tuohonkin, että niin se elämässä menee. Niitä höpöttäjiä ja muuten rasittavia ihmisiä tulee vastaan joka paikassa. Ei sitä voi töissäkään mennä lukkoon erilaisuuden edessä. Eikä ole myöskään muiden tehtävä alkaa arvioimaan onko ko. ihminen "normaali" vai "epänormaali".
Ihan uskomattomia kommentteja saa kyllä täällä lukea, arvailuja 6v (!!!) kotioloista ja muuta. Vaikka olisikin niin, että lapsi ei saa kotona tarpeeksi huomiota niin sekö antaa syyn kurjistaa tilannetta ja kiusata pientä lasta yleisessä leikkipuistossa?
Omille lapsilleni olen painottanut aina, että ketään ei jätetä yksin. Ei puistoon mennä ja todeta yhdelle, että meillä on nyt tässä omat leikit kesken. EI koskaan, ei kenellekään! Enkä hyväksy sitä aikuiseltakaan, en yhtään millään selittelyllä.
Ei ole muiden vanhempien vastuulla, jos eskari ikäistä lastasi kiusataan leikkipuistossa. Mene itse sinne puistoon vahtimaan omaa lastasi senkin lusmu.
Siinä sitä on kolme sosiaalisesti kömpelöä kohdannut. Ap on kuitenkin tilanteessa ainut aikuinen.
Ap:n lapsella olisi oikeus oppia sosiaalisia taitoja äidiltään. Nyt äiti ei oikein näytä osaavan niitä opettaa, vaikka leikkipuistossa olisi siihen hyvä tilaisuus. Ap:n lapsi tarvitsee muiden lasten seuraa myös. Nyt ap:n lapsi oppii lähinnä sen, että sosiaaliset tilanteet vieraiden lasten kanssa on ikäviä, koska silloin häntä ei äiti enää huomaa, kun toinen lapsi tulee paikalle.
Äidin velvollisuus olisi aktiivisesti luoda vuoropuhelua omien ja muiden lasten välille ja huomata omaa lasta, puhua hänestä, saattaa lapset keskusteluun. Se auttaisi kaikkia.