Miten jaksaa lähisukulaisen jäähyväisviestejä, jotka kuormittavat henkisesti?

Estoon vaan

Tilanne vaikuttaa siltä, että sukulainen hakee huomiota. Minusta tässä on kaksi vaihtoehtoa. Joko lakkaat reagoimasta viesteihin, jolloin hän todennäköisesti alkaa pommittaa niillä jotain toista, tai sitten vastaat hänelle jotain ympäripyöreää kuten "Voi ei, todella kurjaa, toivon parasta" tms. lässytystä.

Noilla taustatiedoilla ei vaikuta siltä, että hätä on todellinen. Ja vaikka olisikin, niin sinun ei pidä antaa toisen kiusata sinua tuolla tavalla. Huolehdi omasta hyvinvoinnistasi.

Itse sanoisin napakasti, että tällainen käytös ei ole okei.

Mitä helevettiä jos totta.

Sukulaiseni ei pommita muita jäähyväisviesteillä. Olen ainoa, jolle hän noita lähettää ja olen suvustamme henkilö, jonka kanssa hän on eniten tekemisissä. Muiden sukulaisten kanssa yhteydenpito on todella vähäistä eikä kerro heille sitä vähääkään voinnistaan, mitä kertoo minulle.

Ap

Esto päälle t-viestit. Tulee puhelimeesi,mutta ei ilmoita pip. Voit omaa harkintaa käyttää, joskus katsoa ne tai järkevänä poistaa lukematta niitä!Vaikka on sukulaisesi ja sairas, älä kuormita itseäsi asialla.Äläkä tunne sylisyyttä.

Ei kerro edes mistä on kyse ja vaatii jatkuvaa sääliä ja huomiota. Toihan on ihan sairasta

Laita sille enintään joku lyhyt, neutraali viileä viesti, niin et vahingossa tule ruokkineeksi hänen huomiohakuisuuttaan. Äläkä vastaa viesteihin heti vaan viiveellä. Ja jos ei tepsi, niin sano, että sinullakin on kauhean vaikeaa ja käännä jatkossa puhe itseesi joka kerta.

Vierailija kirjoitti:

Sukulaiseni ei pommita muita jäähyväisviesteillä. Olen ainoa, jolle hän noita lähettää ja olen suvustamme henkilö, jonka kanssa hän on eniten tekemisissä. Muiden sukulaisten kanssa yhteydenpito on todella vähäistä eikä kerro heille sitä vähääkään voinnistaan, mitä kertoo minulle.

Ap

Olet ainoa jota pystyy manipuloimaan.

Sukulaiseni elämä on ollut vaikea, viimeksi sairasti syövän muutamia vuosia sitten. En usko, että hän teeskentelisi olevansa sairas ja jättäisi jäähyväisviestejä "turhaan". En siksi haluaisi laittaa mitään estoja viesteille. Mietin vain, miten itse jaksaisin henkisesti noiden viestien kanssa. En halua katkaista sukulaiseen yhteydenpitoa, hän on minulle tärkeä.

Ap

Ehkä hän terapioi itseään tällä tavalla. Kun lähestyvä kuolema ja pelko saa vallan, hän kokee tarpeen kirjoitella ja jättää jäähyväisiä.

Sitten voi väliin olla parempia jaksoja, kun ei viestittele.

Itse vastaisin jotenkin siihen malliin, että kiitos rakkaudestasi ja otamme toiveesi huomioon hautajaisia ym. ajatellen, sitten kun se on ajankohtaista.

Onpa hankala tilanne. Entäs jo sanot hänelle rehellisesti, niinkuin tänne, että nämä viestisi kuormittavat minua, enkä kaipaa semmoista nyt elämääni. Minusta tuosta ei pitäisi loukkaantua, asia on kuitenkin se mitä sinä itse tunnet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukulaiseni ei pommita muita jäähyväisviesteillä. Olen ainoa, jolle hän noita lähettää ja olen suvustamme henkilö, jonka kanssa hän on eniten tekemisissä. Muiden sukulaisten kanssa yhteydenpito on todella vähäistä eikä kerro heille sitä vähääkään voinnistaan, mitä kertoo minulle.

Ap

Olet ainoa jota pystyy manipuloimaan.

Totta. Eli pistä rajat. Älä ole niin kiltti. Jos itse siis kärsit.

Sano että viestit kuormittavat sinua liikaa, ja koska hän ei kerro edes mikä on kyseessä. Olisiko mahdollista että hän ei viesti niistä samoista asioista enää, kun tiedät jo toiveet. Ei voi koko ajan laittaa useaa sellaista viestiä peräkkäisinä päivinä. Onko hänellä jokin psykologinen ongelma vai fyysinen? Olisiko edes suurinpiirtein joku diagnoosi, ei kai yksityiskohtia hänen tarvitse kertoa. Miksi ette näe sukulaisten kanssa häntä välillä tai soita, miksi viestittelee vaan koko ajan. Tarvitseeko hän jotain, mitä voisitte aina viedä ja katsoa tilan. Pelkääkö, onko joku tukena.

Vastaa jotain et: "Selvä. Teen näin, kun olet poissa..."

"Ethän tule epäilemään provoksi" voi hohhoijaa. Joku vaan haluaa kunnon narsismiketjun taas pystyyn. 0/5.

Vierailija kirjoitti:

Sano että viestit kuormittavat sinua liikaa, ja koska hän ei kerro edes mikä on kyseessä. Olisiko mahdollista että hän ei viesti niistä samoista asioista enää, kun tiedät jo toiveet. Ei voi koko ajan laittaa useaa sellaista viestiä peräkkäisinä päivinä. Onko hänellä jokin psykologinen ongelma vai fyysinen? Olisiko edes suurinpiirtein joku diagnoosi, ei kai yksityiskohtia hänen tarvitse kertoa. Miksi ette näe sukulaisten kanssa häntä välillä tai soita, miksi viestittelee vaan koko ajan. Tarvitseeko hän jotain, mitä voisitte aina viedä ja katsoa tilan. Pelkääkö, onko joku tukena.

Sukulaisellani on useampi fyysinen sairaus, mutta kaikesta en tiedä, kun hän ei halua kertoa. Asun kaukana ja näen sukulaistani nykyisin kerran vuodessa, välimatkan ja oman perhetilanteen takia en pysty matkustamaan useammin. Ei suostu ottamaan apua ja tukea vastaan, on sanonut, että haluaa pitää sairautensa itsellään eikä halua kuormittaa kertomalla siitä. Olen yrittänyt sanoa, että sairaudesta kertomattomuus kuormittaa enemmän, mutta hän ei silti ole halunnut puhua enempää.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Sukulaiseni elämä on ollut vaikea, viimeksi sairasti syövän muutamia vuosia sitten. En usko, että hän teeskentelisi olevansa sairas ja jättäisi jäähyväisviestejä "turhaan". En siksi haluaisi laittaa mitään estoja viesteille. Mietin vain, miten itse jaksaisin henkisesti noiden viestien kanssa. En halua katkaista sukulaiseen yhteydenpitoa, hän on minulle tärkeä.

Ap

Miksi ihmeessä et juttele hänen kanssaan ja kysy mistä on kyse, mikä on diagnoosi ja elinajanennuste?

Noi hautajaistoiveet voi ainakin kuitata sillä, että kehoitat häntä tekemään kirjallisen hautajaistoivelistan esim. testamentin yhteydessä säilytettäväksi. Sanot, että sillä lailla saat paremman kokonaiskuvan ja varmasti kaikki muistuu mieleen suuren surun hetkelläkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukulaiseni elämä on ollut vaikea, viimeksi sairasti syövän muutamia vuosia sitten. En usko, että hän teeskentelisi olevansa sairas ja jättäisi jäähyväisviestejä "turhaan". En siksi haluaisi laittaa mitään estoja viesteille. Mietin vain, miten itse jaksaisin henkisesti noiden viestien kanssa. En halua katkaista sukulaiseen yhteydenpitoa, hän on minulle tärkeä.

Ap

Miksi ihmeessä et juttele hänen kanssaan ja kysy mistä on kyse, mikä on diagnoosi ja elinajanennuste?

Olen kysynyt ja hän ei halua vastata. En näe syytä, miksi jankkaisin moneen kertaan samoja kysymyksiä, joihin hän on ennen kieltäytynyt vastaamasta.

Ap