Mitä tapahtuu jos vauvan itkuun ei aina vastaa?
Vauva haluaisi olla kokoajan sylissäni ja syödä koko ajan. Annan kyllä huomiota ja ruokaa mutta en kokoajan. Sitten vauva alkaa huutamaan, mutta haluan hetken olla rauhassa joten laitan kuulokkeista musaa ja teen jotain ihan itsekseni
Kommentit (42)
Itkeminen on ainoa keino, jolla vauva kykenee ilmaisemaan tarpeitaan. Se, että vauvan antaa itkeä pitkään, voi olla haitallista. Älä anna vauvan itkeä pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saat tähän varmasti kaikenlaisia vastauksia.
Oma käsitykseni on, että huomiotta jättäminen tuntuu vauvasta hylkäämiseltä ja ahdistaa ja stressaa häntä. Jos hän kaipaa huomiota, sen evääminen johtaa ongelmiin myöhemmin elämässä. Tuo on se lapsen saamisen sitovin ja raskain kohta. Se alkaa vähitellen helpottaa, kun vauva kasvaa, lähtee liikkeelle ja kiinnostuu muustakin.
Oma lapseni oli vauvana hyvin paljon perääni ja vauvavuosi oli raskas. En pystynyt juuri omiani puuhaamaan. Priorisoin kuitenkin vauvan tarpeisiin vastaamisen. Kantorepusta oli paljon apua, sai ainakin kädet vapaaksi vaikka ei voinut kaikkea tekemään.
En jätä vauvaa huomiotta. Saa paljon huomiota, mutta ei voi antaa huomiota ihan koko ajan. Sinäänsä se ihan koko ajan huomioiminen ei edes tunnu tarpeelliselta
Sinun vauva kaoipaa huomiota! Joku ehdotti kantoreppua! Se on hyvä idea sinun tapauksessa.Ymmärrän että oet väsynyt mutta saat kiitoksen tuonnempana.Voitko kysyä kunnalta ,jos voisit saada apua vauvan hoitoon jonkun tunnin viikossa.
Kirkolla ehkä vapaaehtoisia?
Saa huomiota. Ei vaan ihan joka hetkellä, jos viimein ymmärsitte
Ei sun kirjoituksista selvinnyt kuinka pitkän aikaa vauvasi itkee tai millainen tilanne ylipäätään on varsinaisesti kyseessä. Sitäkään ei tiedetä saako vauva tarpeeksi ruokaa.
Kun vauva saanut ruokaa ja huomiota, niin lopetan syöttämisen ja lasken hetkeksi sylistä, vähäksi aikaa teen jotain ihan itsekseni. Saa tarpeeksi ruokaa, enkä halua vauvan ylensyövän
Eli et röyhtäytä? Vauvalla varmaan kipuja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saat tähän varmasti kaikenlaisia vastauksia.
Oma käsitykseni on, että huomiotta jättäminen tuntuu vauvasta hylkäämiseltä ja ahdistaa ja stressaa häntä. Jos hän kaipaa huomiota, sen evääminen johtaa ongelmiin myöhemmin elämässä. Tuo on se lapsen saamisen sitovin ja raskain kohta. Se alkaa vähitellen helpottaa, kun vauva kasvaa, lähtee liikkeelle ja kiinnostuu muustakin.
Oma lapseni oli vauvana hyvin paljon perääni ja vauvavuosi oli raskas. En pystynyt juuri omiani puuhaamaan. Priorisoin kuitenkin vauvan tarpeisiin vastaamisen. Kantorepusta oli paljon apua, sai ainakin kädet vapaaksi vaikka ei voinut kaikkea tekemään.
En jätä vauvaa huomiotta. Saa paljon huomiota, mutta ei voi antaa huomiota ihan koko ajan. Sinäänsä se ihan koko ajan huomioiminen ei edes tunnu tarpeelliselta
Sinun vauva kaoipaa huomiota! Joku ehdotti kantoreppua! Se on hyvä idea sinun tapauksessa.Ymmärrän että oet väsynyt mutta saat kiitoksen tuonnempana.Voitko kysyä kunnalta ,jos voisit saada apua vauvan hoitoon jonkun tunnin viikossa.
Kirkolla ehkä vapaaehtoisia?
Saa huomiota. Ei vaan ihan joka hetkellä, jos viimein ymmärsitte
Ei sun kirjoituksista selvinnyt kuinka pitkän aikaa vauvasi itkee tai millainen tilanne ylipäätään on varsinaisesti kyseessä. Sitäkään ei tiedetä saako vauva tarpeeksi ruokaa.
Kun vauva saanut ruokaa ja huomiota, niin lopetan syöttämisen ja lasken hetkeksi sylistä, vähäksi aikaa teen jotain ihan itsekseni. Saa tarpeeksi ruokaa, enkä halua vauvan ylensyövän
Mitä tarkoitat ylensyönnillä? Vauva syö liikaa vain, jos alkaa pulauttelemaan maitoa ylös. Muuten vauva kyllä tarvitsee kaiken energian mitä saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saat tähän varmasti kaikenlaisia vastauksia.
Oma käsitykseni on, että huomiotta jättäminen tuntuu vauvasta hylkäämiseltä ja ahdistaa ja stressaa häntä. Jos hän kaipaa huomiota, sen evääminen johtaa ongelmiin myöhemmin elämässä. Tuo on se lapsen saamisen sitovin ja raskain kohta. Se alkaa vähitellen helpottaa, kun vauva kasvaa, lähtee liikkeelle ja kiinnostuu muustakin.
Oma lapseni oli vauvana hyvin paljon perääni ja vauvavuosi oli raskas. En pystynyt juuri omiani puuhaamaan. Priorisoin kuitenkin vauvan tarpeisiin vastaamisen. Kantorepusta oli paljon apua, sai ainakin kädet vapaaksi vaikka ei voinut kaikkea tekemään.
En jätä vauvaa huomiotta. Saa paljon huomiota, mutta ei voi antaa huomiota ihan koko ajan. Sinäänsä se ihan koko ajan huomioiminen ei edes tunnu tarpeelliselta
Sinun vauva kaoipaa huomiota! Joku ehdotti kantoreppua! Se on hyvä idea sinun tapauksessa.Ymmärrän että oet väsynyt mutta saat kiitoksen tuonnempana.Voitko kysyä kunnalta ,jos voisit saada apua vauvan hoitoon jonkun tunnin viikossa.
Kirkolla ehkä vapaaehtoisia?
Saa huomiota. Ei vaan ihan joka hetkellä, jos viimein ymmärsitte
Ei sun kirjoituksista selvinnyt kuinka pitkän aikaa vauvasi itkee tai millainen tilanne ylipäätään on varsinaisesti kyseessä. Sitäkään ei tiedetä saako vauva tarpeeksi ruokaa.
Kun vauva saanut ruokaa ja huomiota, niin lopetan syöttämisen ja lasken hetkeksi sylistä, vähäksi aikaa teen jotain ihan itsekseni. Saa tarpeeksi ruokaa, enkä halua vauvan ylensyövän
Mitä tarkoitat ylensyönnillä? Vauva syö liikaa vain, jos alkaa pulauttelemaan maitoa ylös. Muuten vauva kyllä tarvitsee kaiken energian mitä saa.
Niin että vauvasta ei tule ylipainoista
Kyllä äidillä on ongelma jos pelkää täysimetetyn vauvan ylensyöntiä! Korvikkeen tuputtaminen eti asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saat tähän varmasti kaikenlaisia vastauksia.
Oma käsitykseni on, että huomiotta jättäminen tuntuu vauvasta hylkäämiseltä ja ahdistaa ja stressaa häntä. Jos hän kaipaa huomiota, sen evääminen johtaa ongelmiin myöhemmin elämässä. Tuo on se lapsen saamisen sitovin ja raskain kohta. Se alkaa vähitellen helpottaa, kun vauva kasvaa, lähtee liikkeelle ja kiinnostuu muustakin.
Oma lapseni oli vauvana hyvin paljon perääni ja vauvavuosi oli raskas. En pystynyt juuri omiani puuhaamaan. Priorisoin kuitenkin vauvan tarpeisiin vastaamisen. Kantorepusta oli paljon apua, sai ainakin kädet vapaaksi vaikka ei voinut kaikkea tekemään.
En jätä vauvaa huomiotta. Saa paljon huomiota, mutta ei voi antaa huomiota ihan koko ajan. Sinäänsä se ihan koko ajan huomioiminen ei edes tunnu tarpeelliselta
Sinun vauva kaoipaa huomiota! Joku ehdotti kantoreppua! Se on hyvä idea sinun tapauksessa.Ymmärrän että oet väsynyt mutta saat kiitoksen tuonnempana.Voitko kysyä kunnalta ,jos voisit saada apua vauvan hoitoon jonkun tunnin viikossa.
Kirkolla ehkä vapaaehtoisia?
Saa huomiota. Ei vaan ihan joka hetkellä, jos viimein ymmärsitte
EN moiti sinua vaikka ehdotan että saisit pausseja, jos löytäisit hoitajan vaikka tunniksi päivässä.Äiti voi olla lopen väsynyt ,joten toivon ratkaisua teidän molempien puolesta.
On kai hänellä isä, joka toivottavasti hoitaa lasta iltaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saat tähän varmasti kaikenlaisia vastauksia.
Oma käsitykseni on, että huomiotta jättäminen tuntuu vauvasta hylkäämiseltä ja ahdistaa ja stressaa häntä. Jos hän kaipaa huomiota, sen evääminen johtaa ongelmiin myöhemmin elämässä. Tuo on se lapsen saamisen sitovin ja raskain kohta. Se alkaa vähitellen helpottaa, kun vauva kasvaa, lähtee liikkeelle ja kiinnostuu muustakin.
Oma lapseni oli vauvana hyvin paljon perääni ja vauvavuosi oli raskas. En pystynyt juuri omiani puuhaamaan. Priorisoin kuitenkin vauvan tarpeisiin vastaamisen. Kantorepusta oli paljon apua, sai ainakin kädet vapaaksi vaikka ei voinut kaikkea tekemään.
En jätä vauvaa huomiotta. Saa paljon huomiota, mutta ei voi antaa huomiota ihan koko ajan. Sinäänsä se ihan koko ajan huomioiminen ei edes tunnu tarpeelliselta
Sinun vauva kaoipaa huomiota! Joku ehdotti kantoreppua! Se on hyvä idea sinun tapauksessa.Ymmärrän että oet väsynyt mutta saat kiitoksen tuonnempana.Voitko kysyä kunnalta ,jos voisit saada apua vauvan hoitoon jonkun tunnin viikossa.
Kirkolla ehkä vapaaehtoisia?
Saa huomiota. Ei vaan ihan joka hetkellä, jos viimein ymmärsitte
Ei sun kirjoituksista selvinnyt kuinka pitkän aikaa vauvasi itkee tai millainen tilanne ylipäätään on varsinaisesti kyseessä. Sitäkään ei tiedetä saako vauva tarpeeksi ruokaa.
Kun vauva saanut ruokaa ja huomiota, niin lopetan syöttämisen ja lasken hetkeksi sylistä, vähäksi aikaa teen jotain ihan itsekseni. Saa tarpeeksi ruokaa, enkä halua vauvan ylensyövän
Mitä tarkoitat ylensyönnillä? Vauva syö liikaa vain, jos alkaa pulauttelemaan maitoa ylös. Muuten vauva kyllä tarvitsee kaiken energian mitä saa.
Niin että vauvasta ei tule ylipainoista
Ai, oletkin trolli. Imettämällä ei voi vauvasta saada ylipainoista. Muutenkin lapsi tarvitsee ensimmäisenä vuotena ihan hirveästi energiaa kasvaakseen ja kehittyäkseen.
Itkun syy: lapsi ei saa tarpeeksi ruokaa, lisäksi ap ei röyhtäytä lasta. Plus tää oli provo. -3/5
Haluatteko lukea pätkän tästä psykologian kirjasta? Te, joita kiinnostaa vauvan psyykkinen kehitys. :) Luen itse siis psykologiaa niin sen vuoksi tämä aihe on kiinnostava.
"Varhainen vuorovaikutus kehittyy läpi elämän kantavaksi kiintymyssuhteeksi. Se, millainen suhde vauvalla on ensisijaiseen hoitajaansa, vaikuttaa hänen tärkeisiin ihmissuhteisiinsa myöhemmin elämässä. Vauva tarvitsee hoitajaltaan läheisyyttä ja vuorovaikutusta. Kun vauvalla on toistuvasti myönteisiä hoitokokemuksia - kun vauva itkee, hänet otetaan syliin - hänelle muotoutuu sisäinen kokemus omasta arvostaan. Lapsi kasvaa uskoen, että pahaan oloon kannattaa pyytää apua, hänen tarpeensa ovat tärkeitä, häntä ei jätetä yksin, ja muihin ihmisiin voi luottaa. Turvalliseen vanhemman ja pikkulapsen väliseen suhteeseen kuuluu paljon koskettamista, paijaamista ja sylissä pitämistä."
Siinä sellainen pätkä kirjasta. Vauvan kiintymyssuhde luokitellaan myös kolmeen eri kategoriaan: turvalliseen kiintymyssuhteeseen, jossa vauva oppii ilmaisemaan todelliset tuntemuksensa. Vauva luottaa siihen, että hänen tarpeensa huomioidaan.
Sitten kaksi muuta kategoriaa ovat turvaton-välttelevä kiintymyssuhde (vauva välttää negatiivisten tunteiden ilmaisua, vauvan käyttäytyminen vaikuttaa kiltiltä) sekä turvaton-ristiriitainen kiintymyssuhde (vauva ei tiedä mihin luottaa: saako tunteiden ilmaisulla hoitoa vai ei. Vauva reagoi varmuuden vuoksi erittäin voimakkaasti, eikä häntä ole helppoa rauhoittaa).
Sanoisin, että vauvan itkuihin on hyvä reagoida. On tärkeää välttää, ettei kiintymyssuhteesta tule turvatonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saat tähän varmasti kaikenlaisia vastauksia.
Oma käsitykseni on, että huomiotta jättäminen tuntuu vauvasta hylkäämiseltä ja ahdistaa ja stressaa häntä. Jos hän kaipaa huomiota, sen evääminen johtaa ongelmiin myöhemmin elämässä. Tuo on se lapsen saamisen sitovin ja raskain kohta. Se alkaa vähitellen helpottaa, kun vauva kasvaa, lähtee liikkeelle ja kiinnostuu muustakin.
Oma lapseni oli vauvana hyvin paljon perääni ja vauvavuosi oli raskas. En pystynyt juuri omiani puuhaamaan. Priorisoin kuitenkin vauvan tarpeisiin vastaamisen. Kantorepusta oli paljon apua, sai ainakin kädet vapaaksi vaikka ei voinut kaikkea tekemään.
En jätä vauvaa huomiotta. Saa paljon huomiota, mutta ei voi antaa huomiota ihan koko ajan. Sinäänsä se ihan koko ajan huomioiminen ei edes tunnu tarpeelliselta
Sinun vauva kaoipaa huomiota! Joku ehdotti kantoreppua! Se on hyvä idea sinun tapauksessa.Ymmärrän että oet väsynyt mutta saat kiitoksen tuonnempana.Voitko kysyä kunnalta ,jos voisit saada apua vauvan hoitoon jonkun tunnin viikossa.
Kirkolla ehkä vapaaehtoisia?
Saa huomiota. Ei vaan ihan joka hetkellä, jos viimein ymmärsitte
Ei sun kirjoituksista selvinnyt kuinka pitkän aikaa vauvasi itkee tai millainen tilanne ylipäätään on varsinaisesti kyseessä. Sitäkään ei tiedetä saako vauva tarpeeksi ruokaa.
Kun vauva saanut ruokaa ja huomiota, niin lopetan syöttämisen ja lasken hetkeksi sylistä, vähäksi aikaa teen jotain ihan itsekseni. Saa tarpeeksi ruokaa, enkä halua vauvan ylensyövän
Mitä tarkoitat ylensyönnillä? Vauva syö liikaa vain, jos alkaa pulauttelemaan maitoa ylös. Muuten vauva kyllä tarvitsee kaiken energian mitä saa.
Niin että vauvasta ei tule ylipainoista
Ai, oletkin trolli. Imettämällä ei voi vauvasta saada ylipainoista. Muutenkin lapsi tarvitsee ensimmäisenä vuotena ihan hirveästi energiaa kasvaakseen ja kehittyäkseen.
En imetä. Olen myös yh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saat tähän varmasti kaikenlaisia vastauksia.
Oma käsitykseni on, että huomiotta jättäminen tuntuu vauvasta hylkäämiseltä ja ahdistaa ja stressaa häntä. Jos hän kaipaa huomiota, sen evääminen johtaa ongelmiin myöhemmin elämässä. Tuo on se lapsen saamisen sitovin ja raskain kohta. Se alkaa vähitellen helpottaa, kun vauva kasvaa, lähtee liikkeelle ja kiinnostuu muustakin.
Oma lapseni oli vauvana hyvin paljon perääni ja vauvavuosi oli raskas. En pystynyt juuri omiani puuhaamaan. Priorisoin kuitenkin vauvan tarpeisiin vastaamisen. Kantorepusta oli paljon apua, sai ainakin kädet vapaaksi vaikka ei voinut kaikkea tekemään.
En jätä vauvaa huomiotta. Saa paljon huomiota, mutta ei voi antaa huomiota ihan koko ajan. Sinäänsä se ihan koko ajan huomioiminen ei edes tunnu tarpeelliselta
Sinun vauva kaoipaa huomiota! Joku ehdotti kantoreppua! Se on hyvä idea sinun tapauksessa.Ymmärrän että oet väsynyt mutta saat kiitoksen tuonnempana.Voitko kysyä kunnalta ,jos voisit saada apua vauvan hoitoon jonkun tunnin viikossa.
Kirkolla ehkä vapaaehtoisia?
Saa huomiota. Ei vaan ihan joka hetkellä, jos viimein ymmärsitte
Ei sun kirjoituksista selvinnyt kuinka pitkän aikaa vauvasi itkee tai millainen tilanne ylipäätään on varsinaisesti kyseessä. Sitäkään ei tiedetä saako vauva tarpeeksi ruokaa.
Kun vauva saanut ruokaa ja huomiota, niin lopetan syöttämisen ja lasken hetkeksi sylistä, vähäksi aikaa teen jotain ihan itsekseni. Saa tarpeeksi ruokaa, enkä halua vauvan ylensyövän
Mitä tarkoitat ylensyönnillä? Vauva syö liikaa vain, jos alkaa pulauttelemaan maitoa ylös. Muuten vauva kyllä tarvitsee kaiken energian mitä saa.
Niin että vauvasta ei tule ylipainoista
Viimeistään neuvolassa huomaat kun pituus-ja painokäyrät alkaakin suunnata alaspäin.
Tutkimusten mukaan lapsista tulee itsekkäitä kusipäitä jos vanhemmat ampaisevat heti lapsen luo sen parkuessa.
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan lapsista tulee itsekkäitä kusipäitä jos vanhemmat ampaisevat heti lapsen luo sen parkuessa.
Tai sitten ne vaan kuolee kun ne ei ole saaneet tarpeeksi ravintoa. Mitäs itkivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saat tähän varmasti kaikenlaisia vastauksia.
Oma käsitykseni on, että huomiotta jättäminen tuntuu vauvasta hylkäämiseltä ja ahdistaa ja stressaa häntä. Jos hän kaipaa huomiota, sen evääminen johtaa ongelmiin myöhemmin elämässä. Tuo on se lapsen saamisen sitovin ja raskain kohta. Se alkaa vähitellen helpottaa, kun vauva kasvaa, lähtee liikkeelle ja kiinnostuu muustakin.
Oma lapseni oli vauvana hyvin paljon perääni ja vauvavuosi oli raskas. En pystynyt juuri omiani puuhaamaan. Priorisoin kuitenkin vauvan tarpeisiin vastaamisen. Kantorepusta oli paljon apua, sai ainakin kädet vapaaksi vaikka ei voinut kaikkea tekemään.
En jätä vauvaa huomiotta. Saa paljon huomiota, mutta ei voi antaa huomiota ihan koko ajan. Sinäänsä se ihan koko ajan huomioiminen ei edes tunnu tarpeelliselta
Sinun vauva kaoipaa huomiota! Joku ehdotti kantoreppua! Se on hyvä idea sinun tapauksessa.Ymmärrän että oet väsynyt mutta saat kiitoksen tuonnempana.Voitko kysyä kunnalta ,jos voisit saada apua vauvan hoitoon jonkun tunnin viikossa.
Kirkolla ehkä vapaaehtoisia?
Saa huomiota. Ei vaan ihan joka hetkellä, jos viimein ymmärsitte
Ei sun kirjoituksista selvinnyt kuinka pitkän aikaa vauvasi itkee tai millainen tilanne ylipäätään on varsinaisesti kyseessä. Sitäkään ei tiedetä saako vauva tarpeeksi ruokaa.
Kun vauva saanut ruokaa ja huomiota, niin lopetan syöttämisen ja lasken hetkeksi sylistä, vähäksi aikaa teen jotain ihan itsekseni. Saa tarpeeksi ruokaa, enkä halua vauvan ylensyövän
Mitä tarkoitat ylensyönnillä? Vauva syö liikaa vain, jos alkaa pulauttelemaan maitoa ylös. Muuten vauva kyllä tarvitsee kaiken energian mitä saa.
Niin että vauvasta ei tule ylipainoista
Anna vauvan syödä kunnes lopettaa.Tämä säännöstely voi olla syynä itkuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saat tähän varmasti kaikenlaisia vastauksia.
Oma käsitykseni on, että huomiotta jättäminen tuntuu vauvasta hylkäämiseltä ja ahdistaa ja stressaa häntä. Jos hän kaipaa huomiota, sen evääminen johtaa ongelmiin myöhemmin elämässä. Tuo on se lapsen saamisen sitovin ja raskain kohta. Se alkaa vähitellen helpottaa, kun vauva kasvaa, lähtee liikkeelle ja kiinnostuu muustakin.
Oma lapseni oli vauvana hyvin paljon perääni ja vauvavuosi oli raskas. En pystynyt juuri omiani puuhaamaan. Priorisoin kuitenkin vauvan tarpeisiin vastaamisen. Kantorepusta oli paljon apua, sai ainakin kädet vapaaksi vaikka ei voinut kaikkea tekemään.
En jätä vauvaa huomiotta. Saa paljon huomiota, mutta ei voi antaa huomiota ihan koko ajan. Sinäänsä se ihan koko ajan huomioiminen ei edes tunnu tarpeelliselta
Sinun vauva kaoipaa huomiota! Joku ehdotti kantoreppua! Se on hyvä idea sinun tapauksessa.Ymmärrän että oet väsynyt mutta saat kiitoksen tuonnempana.Voitko kysyä kunnalta ,jos voisit saada apua vauvan hoitoon jonkun tunnin viikossa.
Kirkolla ehkä vapaaehtoisia?
Saa huomiota. Ei vaan ihan joka hetkellä, jos viimein ymmärsitte
Ei sun kirjoituksista selvinnyt kuinka pitkän aikaa vauvasi itkee tai millainen tilanne ylipäätään on varsinaisesti kyseessä. Sitäkään ei tiedetä saako vauva tarpeeksi ruokaa.
Kun vauva saanut ruokaa ja huomiota, niin lopetan syöttämisen ja lasken hetkeksi sylistä, vähäksi aikaa teen jotain ihan itsekseni. Saa tarpeeksi ruokaa, enkä halua vauvan ylensyövän
Mitä tarkoitat ylensyönnillä? Vauva syö liikaa vain, jos alkaa pulauttelemaan maitoa ylös. Muuten vauva kyllä tarvitsee kaiken energian mitä saa.
Niin että vauvasta ei tule ylipainoista
Viimeistään neuvolassa huomaat kun pituus-ja painokäyrät alkaakin suunnata alaspäin.
Käyrät ovat normaalit, mutta vauva todellakin olisi ylipainoinen jos söisi niin paljon kuin haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Saat tähän varmasti kaikenlaisia vastauksia.
Oma käsitykseni on, että huomiotta jättäminen tuntuu vauvasta hylkäämiseltä ja ahdistaa ja stressaa häntä. Jos hän kaipaa huomiota, sen evääminen johtaa ongelmiin myöhemmin elämässä. Tuo on se lapsen saamisen sitovin ja raskain kohta. Se alkaa vähitellen helpottaa, kun vauva kasvaa, lähtee liikkeelle ja kiinnostuu muustakin.
Oma lapseni oli vauvana hyvin paljon perääni ja vauvavuosi oli raskas. En pystynyt juuri omiani puuhaamaan. Priorisoin kuitenkin vauvan tarpeisiin vastaamisen. Kantorepusta oli paljon apua, sai ainakin kädet vapaaksi vaikka ei voinut kaikkea tekemään.[/
Vauvat opetetaan usein turhaan jatkuvasti kannettaviksi. Itsellä oli 3 lasta, enkä mitenkään olisi ehtinyt koko aika kanniskella, piti tehdä muutakin. Ihan normaaleja, hyvin pärjääviä aikuisia heistä silti tuli. Eikä huutaneetkaan, kun heti alussa oppivat olemaan vähän aikaa yksin huoneessa
Ei ne siitä rikki mene, vaikka joskus vähän huutavatkin. Ei edelliset sukupolvetkaan ole jatkuvasti hyysänneet. Tietysti hankalampaa on opettaa siitä pois, jos ovat jo oppineet kannettavaksi
Tietysti hankalaa, jos on jo oppinet jatkuvalle kanniskelulle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saat tähän varmasti kaikenlaisia vastauksia.
Oma käsitykseni on, että huomiotta jättäminen tuntuu vauvasta hylkäämiseltä ja ahdistaa ja stressaa häntä. Jos hän kaipaa huomiota, sen evääminen johtaa ongelmiin myöhemmin elämässä. Tuo on se lapsen saamisen sitovin ja raskain kohta. Se alkaa vähitellen helpottaa, kun vauva kasvaa, lähtee liikkeelle ja kiinnostuu muustakin.
Oma lapseni oli vauvana hyvin paljon perääni ja vauvavuosi oli raskas. En pystynyt juuri omiani puuhaamaan. Priorisoin kuitenkin vauvan tarpeisiin vastaamisen. Kantorepusta oli paljon apua, sai ainakin kädet vapaaksi vaikka ei voinut kaikkea tekemään.
En jätä vauvaa huomiotta. Saa paljon huomiota, mutta ei voi antaa huomiota ihan koko ajan. Sinäänsä se ihan koko ajan huomioiminen ei edes tunnu tarpeelliselta
Sinun vauva kaoipaa huomiota! Joku ehdotti kantoreppua! Se on hyvä idea sinun tapauksessa.Ymmärrän että oet väsynyt mutta saat kiitoksen tuonnempana.Voitko kysyä kunnalta ,jos voisit saada apua vauvan hoitoon jonkun tunnin viikossa.
Kirkolla ehkä vapaaehtoisia?
Saa huomiota. Ei vaan ihan joka hetkellä, jos viimein ymmärsitte
Ei sun kirjoituksista selvinnyt kuinka pitkän aikaa vauvasi itkee tai millainen tilanne ylipäätään on varsinaisesti kyseessä. Sitäkään ei tiedetä saako vauva tarpeeksi ruokaa.
Kun vauva saanut ruokaa ja huomiota, niin lopetan syöttämisen ja lasken hetkeksi sylistä, vähäksi aikaa teen jotain ihan itsekseni. Saa tarpeeksi ruokaa, enkä halua vauvan ylensyövän
Mitä tarkoitat ylensyönnillä? Vauva syö liikaa vain, jos alkaa pulauttelemaan maitoa ylös. Muuten vauva kyllä tarvitsee kaiken energian mitä saa.
Niin että vauvasta ei tule ylipainoista
Viimeistään neuvolassa huomaat kun pituus-ja painokäyrät alkaakin suunnata alaspäin.
Käyrät ovat normaalit, mutta vauva todellakin olisi ylipainoinen jos söisi niin paljon kuin haluaa.
Veikkaan, että lapsesi on joku 2-4 kk vanha. Myöhemmin ravinnonpuute näkyy herkemmin kun lapsella kuluu liikkumiseen energiaa ja yhtäkkiä lapsella ei olekaan paino noussut ollenkaan kuukaudessa. Vauvas varmaan itkee syömisen jälkeistä ilmaa mahasssa tai sitä, ettei saa tarpeeksi ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saat tähän varmasti kaikenlaisia vastauksia.
Oma käsitykseni on, että huomiotta jättäminen tuntuu vauvasta hylkäämiseltä ja ahdistaa ja stressaa häntä. Jos hän kaipaa huomiota, sen evääminen johtaa ongelmiin myöhemmin elämässä. Tuo on se lapsen saamisen sitovin ja raskain kohta. Se alkaa vähitellen helpottaa, kun vauva kasvaa, lähtee liikkeelle ja kiinnostuu muustakin.
Oma lapseni oli vauvana hyvin paljon perääni ja vauvavuosi oli raskas. En pystynyt juuri omiani puuhaamaan. Priorisoin kuitenkin vauvan tarpeisiin vastaamisen. Kantorepusta oli paljon apua, sai ainakin kädet vapaaksi vaikka ei voinut kaikkea tekemään.
En jätä vauvaa huomiotta. Saa paljon huomiota, mutta ei voi antaa huomiota ihan koko ajan. Sinäänsä se ihan koko ajan huomioiminen ei edes tunnu tarpeelliselta
Sinun vauva kaoipaa huomiota! Joku ehdotti kantoreppua! Se on hyvä idea sinun tapauksessa.Ymmärrän että oet väsynyt mutta saat kiitoksen tuonnempana.Voitko kysyä kunnalta ,jos voisit saada apua vauvan hoitoon jonkun tunnin viikossa.
Kirkolla ehkä vapaaehtoisia?
Saa huomiota. Ei vaan ihan joka hetkellä, jos viimein ymmärsitte
Ei sun kirjoituksista selvinnyt kuinka pitkän aikaa vauvasi itkee tai millainen tilanne ylipäätään on varsinaisesti kyseessä. Sitäkään ei tiedetä saako vauva tarpeeksi ruokaa.
Kun vauva saanut ruokaa ja huomiota, niin lopetan syöttämisen ja lasken hetkeksi sylistä, vähäksi aikaa teen jotain ihan itsekseni. Saa tarpeeksi ruokaa, enkä halua vauvan ylensyövän
Mitä tarkoitat ylensyönnillä? Vauva syö liikaa vain, jos alkaa pulauttelemaan maitoa ylös. Muuten vauva kyllä tarvitsee kaiken energian mitä saa.
Niin että vauvasta ei tule ylipainoista
Viimeistään neuvolassa huomaat kun pituus-ja painokäyrät alkaakin suunnata alaspäin.
Ei ole terveellistä vauvalle olla ylipainoinen ja tottua syömään liikaa. Siskoni söi jo vauvana hyvin paljon. Ylimääräinen energia johti siihen, että oli jatkossakin ylipainoinen ja kasvoi liian nopeasti. Esikoulussa joutui rampata tutkimuksissa epänormaalin nopean kasvun vuoksi. Oli aikuispituudessaan jo 10-vuotiaana ja ylipainoinen on edelleen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saat tähän varmasti kaikenlaisia vastauksia.
Oma käsitykseni on, että huomiotta jättäminen tuntuu vauvasta hylkäämiseltä ja ahdistaa ja stressaa häntä. Jos hän kaipaa huomiota, sen evääminen johtaa ongelmiin myöhemmin elämässä. Tuo on se lapsen saamisen sitovin ja raskain kohta. Se alkaa vähitellen helpottaa, kun vauva kasvaa, lähtee liikkeelle ja kiinnostuu muustakin.
Oma lapseni oli vauvana hyvin paljon perääni ja vauvavuosi oli raskas. En pystynyt juuri omiani puuhaamaan. Priorisoin kuitenkin vauvan tarpeisiin vastaamisen. Kantorepusta oli paljon apua, sai ainakin kädet vapaaksi vaikka ei voinut kaikkea tekemään.
En jätä vauvaa huomiotta. Saa paljon huomiota, mutta ei voi antaa huomiota ihan koko ajan. Sinäänsä se ihan koko ajan huomioiminen ei edes tunnu tarpeelliselta
Sinun vauva kaoipaa huomiota! Joku ehdotti kantoreppua! Se on hyvä idea sinun tapauksessa.Ymmärrän että oet väsynyt mutta saat kiitoksen tuonnempana.Voitko kysyä kunnalta ,jos voisit saada apua vauvan hoitoon jonkun tunnin viikossa.
Kirkolla ehkä vapaaehtoisia?
Saa huomiota. Ei vaan ihan joka hetkellä, jos viimein ymmärsitte
Ei sun kirjoituksista selvinnyt kuinka pitkän aikaa vauvasi itkee tai millainen tilanne ylipäätään on varsinaisesti kyseessä. Sitäkään ei tiedetä saako vauva tarpeeksi ruokaa.
Kun vauva saanut ruokaa ja huomiota, niin lopetan syöttämisen ja lasken hetkeksi sylistä, vähäksi aikaa teen jotain ihan itsekseni. Saa tarpeeksi ruokaa, enkä halua vauvan ylensyövän
Mitä tarkoitat ylensyönnillä? Vauva syö liikaa vain, jos alkaa pulauttelemaan maitoa ylös. Muuten vauva kyllä tarvitsee kaiken energian mitä saa.
Niin että vauvasta ei tule ylipainoista
Viimeistään neuvolassa huomaat kun pituus-ja painokäyrät alkaakin suunnata alaspäin.
Käyrät ovat normaalit, mutta vauva todellakin olisi ylipainoinen jos söisi niin paljon kuin haluaa.
Ei vauva voi "lihoa". Jos syö liikaa, alkaa pulautella ylimääräiset ulos, etenkin mahallaan ollessa.
Ei alle vuoden vanhaa saa jättää itkemään/ olla reagoimatta. Ota viereen sänkyyn ja silittele, ja kuuntele samalla musiikkia jos et jaksa pitäö sylissä tai/ ja kuunnella itkua.
Kun vauva lopettaa itse syömisen, röyhtäytä hänet, tatkista että on kuivat vaipat, ja menkää köllöttelemään sänkyyn. Ole hänen vieressään, silittele, anna hänen nähdä ja tuntea että hän ei ole yksin. Jos hän kaikesta huolimatta itkee, on todnäk vatsakipua tai muutoin kipeä.
Yritä järjestää itsellesi omaa aikaa, etsi pyydä hoitoapua sukulaisilta tai ystäviltä. Jos väsyt ja uuvut, kysy neuvolasta apua, tarvitseeko vauva esim. tutkimuksia/ onko terve (jos siis itkee koko ajan).
Vauvalle kehittyy huono kiintymyssuhde. Aikuisena ei todennäköisesti onnistu parisuhteissaan ja muissa sosiaalisissa suhteissaan. Itsetunto-ongelmia, mielenterveysongelmia.