MAALIsmasujen TIISTAIpäivän tarinat

Täällä ollaan jo herätty ajat sitten. Mies lähti aamuvuoroon eli tässä olen jo yli kaksi tuntia koneella istunut.

Otin ne loparit töistä, joten työkkäri haluaa multa tilitystä sitten, että miksi näin tein ja jotain pitäisi selittää, vaikkakaan en usko välttäväni sitä kolmen kuukauden karenssia. Sitä tässä siis kirjoittelin vähän muistiin, syitä ja seurauksia ja muuta. Onneksi on word. Mulla siel on tallessa vaikka mitä kaikkea, kun kovasti pidän kirjoittamisesta. :)



Masussa on pompittu jo tunnin verran, hauskaa. Onneks yöllä oli sen verran rauhallista, että minäkin sain unta hyvin. Tai menihän se kolmeen saakka, kun vielä mietin työasioita ja aamulla heti miehen kellon soidessa kiljaisin, että " mä en jaksa lähteä töihin!" . kauankohan tässä menee ennenkö tajuaa, että eihän mulla enää ole edes työpaikkaa.. ;)



Nyt joudun elämään ihan kännykän varassa muuten. Vaihdoin kuopuksen puolipäiväiseksi eskarilaiseksi. On siis muistutusta ja herätyskelloa päällä, että muistaa viedä lapsen eskariin ja varsinkin hakea kotiin heti eskarin loputtua. Kun jää se päivähoito siitä pois niin ei parane unohdella. Hurjan tyyris sellai hoitopaikka onkin ja nyt, kun ei ole tuloja niin on vähennettävä kaikki kustannukset. Tämä eka aamu, kun aamupuuroa syödään kotona ja vähänkö mua jännittää enempi, kun lasta itseään. Hän on odottanut jo pitkään, että saisi jäädä puolipäiväiseksi. Eiköhän tähän totu pian, mutta siihen asti tarvitsee vain opetella muistamaan ja sisäistämään tämä aikataulu.



Mutta mä jätän muillekin palstatilaa.. :)



Papu 19+4

Onnea Papu rohkeasta päätöksestä! Henkinen hyvinvointi on todella tärkeää, etenkin raskausaikana. =) Nauti siitä, ettei tarvitse kellon soittoon herätä ja ettei vastenmielinen työpaikka enää kummittele mielessä aamuisin.



Kamala ilma taas ulkona! Tuulee vaakasuoraan niin että hiukset lähtee päästä ja vettä sataa samaan tahtiin. Harmitus, kun ei eikoinen pääse ulkoilemaan aamupäivällä, ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Itse täällä töissä yritän pitää silmät auki, mutta en tajua kuinka taas tuntuu niin vaikealle herätä aamulla. Varsinkin kun vilkaisee ulos, jossa on pimeää, märkää ja tuulista, niin tekee mieli vaan kaivautua syvemmälle peiton alle. Sujuin sentään oikeissa ajoin töihin, vaikka vedättikin tosi rankasti. Onneksi on kiva työ ja työporukka, niin jaksaa paremmin.



Tänään on neuvola pitkästä aikaa. Kävin eilen puntarissa kotona ja painoa on tullut yht. 1-1½ kg ja oikeastaan olen samoissa lukemissa kuin kesällä jossain vaiheessa ennen raskautta. =) Samaan tahtiin hissukseen paino nousi esikoista odottaessa, eikä sitä tullut kuin 7-8 kg yhteensä. Liikkuminen mulla ei ole tällä hetkellä kovinkaan aktiivista selän oikutellessa ja laiskuuden vallatessa.. Täytyisi kyllä lihaskuntotreeniä lisätä. Hyötyliikuntaa onneksi tulee päivittäin!



Mun tekis mieli alkaa ompelemaan vauvalle uutta piinasängyn pehmustetta ja verhokatosta. Voisi samalla omella äp:sen reunasuojan samoilla kankailla. =) Muutenkin on iskenyt vimme uudistaa kotia ja pientä maalausoperaatiota suunnittelemme miehen kanssa. Ihanaa kun on se kamalin olo väistynyt ja nyt alkaa virtaa ja mielenkiintoa löytymään kotihommiin ja muuhunkin puuhasteluun. Kyllä sitä on odotettukin!!! :P



Syksyistä päivää maalismasuille!



~ elo-maa 18+6

Piinasänky piti siis olla pinnasänky, mutta aika oivallinen kirjoitusvirhe. ;)

Ei kait voisi aamu enää synkemmäksi muuttua. Jotenkin sellainen alakuloinen olo .. Eilen piti olla vain 6h ilta ja mitä kävikään, sieltä puuttui toinen ilta ihminen, ja ensin pohtivat, josko tekisin yksin koko illan, onneksi sain suuni auki, ja kieltäydyin. Jostakin sitten tipahti se toinen ilta ihminen ja päästiin aloittamaan ennen klo. 17, noin tunnin myöhässä. Ilma oli mitä oli ja mullahan ei TIETENKÄÄN ollut sadevaatteet mukana ja olin kuin uitettu koira illan jälkeen. Työpari oli ihan p:stä, meillä oli ns. yhteiskäynti viimeisenä ja olin myöhässä 30 min, koska kävellen kuljin ja sade ja tuuli pukkasi kasvoihin, hän soitti ainakin 5 krt, että missäs sitä ollaan ja milloin tulet, lopulta en enää vastannut puhelimeen. Kun saavuin yhteispaikkaamme niin hän sanoi heti kättelyssä, että jos raskaus on este työnteolle niin silloin ei pidä tehdä sellaista työtä missä ei pärjää. Oli lähellä etten ottanut reppuani ja käpsytellyt ulos asunnosta.. grrrrrrr ..



Tappert: ota vain huoletta ventolinea, mullakin on becotide inhalaattori käytössä ja rhinocortison nenäsumute ja niitä saa käyttää raskaana ollessa. Mulla olo kohentunut PALJON kun olen nyt kuukauden päivät käyttänyt noita ed. mainittuja ja 1/2 zyrtecin päivässä.



Papu: Onneksi olkoon, kun uskalsit ottaa loparit !!! Mäkin ottaisin heti, jos vain se olisi mahdollista. Tykkään työstäni, mutta nyt se ei jaksa innostaa, kun ilmatkin on tuollaisia. Ja ultra-kuulumiset olivat hyviä :-) Jäin vain uteliaana miettimään, että kumpikohan sieltä sitten on tulossa :-))



Ja PAINOSTA: Hyviä kirjoituksia oli näistä r-kiloista. Mutta sandi varsinkin kirjoitti juuri niin, kuin miltä musta on tuntunut ja Hanna_N:kin. Itselläni oli painoa ennen raskauden alkua 57kg/ pituus 163cm eli sellainen sopusuhtainen olin. Ja nyt paino neuvolassa 67kg. Koti vaakalla paino ei ole noussut 10kilon verran vaan n. 5-6kiloa, mutta uskotaan nyt neuvolan vaakaa :-)) En kuitenkaan tunne olevani mikään ISO nytkään. Mulle menee yhdet vanhat farkut hyvin jalkaan ja paidat, takit ym. Mammahousut on olleet käytössä, kun tuntuvat paremmilta. Ja uuden syksytakin ostin ja se alkaa ahdistamaan PIAN, eli aika niukka on. Mäkään en syö tolkuttomasti hyvää, pullaa, pitsoja, hampurilaisia tms, olen kotiruoka ihminen ja sitäkin kohtuudella. Ja hedelmistä tykkään. En meinaa ottaa painosta stressiä, en anna sitä iloa sille th:lle vaan tuli painoa mitä tuli niin kaikki on hyvin niin kauan kunhan vain vauvan vointi on hyvä. (mutta kyllä täälläkin itku tuli edellisen neuvolan käynnin jälkeen nyyh)



Elo-maa: Kitos tuosta v.vuoto selvennyksestä. Mun täytyy keskiviikkona kipaista terv.asemalle, koska vuoto on sellaista kellertävää. Mulla ei ole kipuja, kutinaa tmv, mutta väri on selvästi muuttunut. Mitäköhän ne voi määrätä tähän hiivaan ?



No täällä (.) kaikki hyvin, ei erityistä. Ei arista selkää tai muutakaan paikkaa, vaikka eilisen jälkeen aattelin, että miten pääsen tänään sängystä ylös, mutta ei hätiä. Tänään taas iltaa ..

t. emmi rv-18+2

Hienoa Papu, Onnea rohkeesta päätöksestä! Harva uskaltautuu moiseen vaikka sitä mielessään pitkään pyörittäisikin! Sinulla kuitenkin taisi olla jotain kivempaa työtä tiedossa parin viikon kuluttua?

Papu oliko sulla jotain erityista sitten siitä sanottu jos istukka takana että lisää sitä riskiä napanuora kaulan ympärilla vai mitä tarkoitit? ..jäin miettimään.. itsellä aina ollut istukka tuossa edessä taikka osittain oikeella, nyt en tiedä tarkalleen missä on kun huomenna vasta se rakenneultra.



Mä jäin loppu viikoksi saikulle tuon häpyluu kivun takia ja olihan eilen sellaiset supistukset illalla, tänään aamullakin kyllä että huh! Tosi napakoita ja aika monesti tuli. Taisin eilen sitten kävellä huonosti tuon kivun takia että se vaikutti..en tiedä.. Oli illalla sellainen paineen tunne tuolla jalkovälissä ettei paljon vessassa uskaltanut istuskella. No nyt lepäilen loppu viikon ja saikku lisääntyy jos ei yhtään helpottele.



Päikkäreiden aika ;)



Sinna rv20+

Emmi -69: Soita neuvolaan, niin ne voivat laittaa suoraan laittaa lähetteen labrakokeisiin. Ei tarvitse lääkäriin mennä. =) Jos tulos on postitiivinen, niin apteekista määrättiin mulle ilman reseptiä saatavaa Canesten tai Gyno Daktarin merkkistä lääkettä vaivaan. Kannattaa ottaa sellainen päivän satsi, johon kuuluu rasva mukaan. Niin ja asetinta ei saa käyttää raskausaikana. Se lukee niissä ohjeissakin sitten.



~ elo-maa 18+6

Nyt taas sattui sopiva hetki kirjoitella... Ja kun olen lueskellut kirjoituksianne tuosta hiivasta! Sattui niin sopivasti omalle kohdalle...

Minä myös huomasin lauantai aamuna kärsiväni kyseisestä ongelmasta! Tai ensin en tiennyt mikä vaivaa, kun en ole koskaan sellaista ollut.

Pe kävin neuvolassa normi jutskat, ja ihmettelin terkkarille et on vähän alamaha kipuillut ja yhtenä päivänä supistelikin... Hän ei pitänyt sitä huolestuttavana vielä, mutta käski ottaa yhteyttä herkästi jos uusiintuu. Määräsi labraan pissa viljelyyn. Muuten kaikki hyvin. Neuvolasta päästyäni alkoi särkeä alaselkää ja masussa menkkamainen kipu, la sama juttu ja aamusta asti kutinaa ja kirvelyä alapäässä. Oli vähällä etten varannut aikaa päivystyksestä. Sunnuntaina hokasin lukea netistä erilaisista tulehduksista ja hiivahan se... Eilen soitin neuvolaan ja siellä täti sanoi että joskus raju hiiva tekee supisteluja. Kävin sitten apteekista Canestenia. Nyt odotellaan kuin käy...



Hyvää päivän jatkoa kaikille!

Miia ja masukki 20+6

Hiivasta: Mulle sanottiin neuvolassa, ettei raskausaikana tarvitse mitään lääkitystä hiivaan. Paranee kuulemma itsestään!



Mulla oli esikkoa odottaessa niin monta kertaa hiiva, etten edes muista. Nytkin se on vaivannut kohtuullisen paljon. Plääh!



Nyt olen kokeillut Cynocapseja kuurina (tämä palauttaa emättimen bakteerikannan---> hivahan tappaa myös kaikki hyvätkin bakteerit), Lactophilusta ja käytän päivittäin Gefilus-tuotteita. Nämä ovat helpottaneet ja hiivaa ei ole ollut niin usein.



kellertävä valkovuoto ei välttämättä kerro hiivasta... Mulla raskauaikana vakovuoto muuttuu erittäin runsaaksi ja kellertäväksi, vaikkei hiivasta olekaan kyse.



Synnärillä kätilön painajainen on liiallinen esim. Canestenin (yleisin hiivalääke) käyttö. Monta kuuria käyttäneillä limakalvot ovat kuin paperia... Ja silloin kätilöllä on erittäin vaikeaa laittaa tikkejä! :)



Tulen kirjoittelemaan lisää omia kuulumisia kunhan joudan/jaksan!

Hanna

Kävinpä kylillä juoksemassa. Etsin keittiöön uutta ruokapöytää, kun vanha jää tässä tulevaisuudessa todella pieneksi. Meillä siis neljän hengen pöytä, mutta meitä on syöjiä jo nyt omassa perheessä 1-5 ja kun vaavi syntyy niin on jo 6 plus vielä vieraita tai anoppi, joka useimmiten meillä sunnuntaisin on ruokavieraana. Että sellai kuuden hengen pöytä ois nasta. Ei vaan löytynyt mieleistä ja etsintä/tarkkailu jatkuu... :)



Sin-na.. Elä nyt herranjee huolestu mun höpinöistä, tai muutkaan! Kunhan vaan höpötin lähinnä itselleni. Kuopuksen kanssa oli napanuora kaksi kertaa kaulan ympäri ja istukka silloin tuolla peräseinässä myös. Ajattelin asian vain näinkin loogisesti, että kun istukka takana ja lapsi syntyy niin toki silloin venyy se napanuora eli siis niinkö kiristyy ja mitä enemmän se on kaulan ympärillä niin toki se siihen kiristyy enemmän, kun on lyhyemmin matkaa siitä kaulalta istukkaan. Ja nyt te kaikki saitte vielä suuremman paniikin..??

Jos teitä huolettaa niin kysykää ihmeessä neuvolasta ja synnäriltä, älkää minua kuunnelko. En tiedä mistään mitään, ajattelen vaan ihan pirusti. :D Ja synnytyksiä on takana ja luotan siihen, kuten aina ennenkin, että vaikka mitä kommelluksia sattuu niin sehän on fakta, että hoitohenkilökunta on asiantuntevaa ja tekee kaikkensa asiakkaiden hyväksi siellä synnytyssalissa, joten turhat huolet pois vain. :)



Ja siitä työpaikasta, ei mulla ole uutta paikkaa tiedossa, mutta.. Olen ollut Varamiespalvelun listoilla tekemässän monenmoista työtä ja sinne ilmoittaudun jälleen. Sieltä riittää työtä ja ehkä onkin paras ratkaisu, kun voi itse päättää työnsä omien voimavarojensa ja määrätä itse omat vapaa-aikansa. Palkat kuitenkin ihan kohtuulliset ja niillä toimeen tulee. Työ vaihtelevaa ja mielekästä. Ainakin mulla on tosi positiiviset kokemukset tästä. Eihän tämä ollut mainostusta..? ;)



Onko muut olleet samalla linjalla aiemmin??



Ja kiitos kovasti teille, jotka minua onnittelevat tästä radikaalista ratkaisusta jättää työni (kuten elo-maa, emmi ja sin-na). Olen edelleen erittäin iloinen, että tämän ratkaisun tein ja nyt otan rennosti ennenkö alan pohtimaan jälleen sitä työelämään palaamista. :)



Nyt puputan pikapikaa lounaan ja lähden noutamaan eskarilaistani kotiin. Kun vielä muistan.. :D



Ja missäs muuten Tappi luuraa?



Papu + Hermanni 19+4 vieläkin..

Enpä ole hetkeen käynyt teitä moikkaamassa kun olin viime viikon lomilla ja risteilemässä merellä ja anopin passattavana ;) eikä ollut tietsikkaa lähettyvillä.



Harmaa keli ottaa päähän ja töissä käkkiminen. Odotan kovasti sitä hetkeä, kun saa jäädä kokonaan kotiin ja viettää enemmän aikaa kahden isomman lapsen kanssa, ennen kuin tämä kolmas kovanokka valtaa talon. Lapset on kyllä ihan innoissaan uudesta tulokkaasta. Ikäeroa vaan tulee useampi vuosi, kun isommat lapset täyttää helmi-maaliskuussa jo 9 ja 6 vuotta. Toivottavasti ei ole liian pitkä väli vaan sisarukset saavat edes jonkinlaisen kontaktin toisiinsa.



Eilen oli rakenneultra ja hyvältä näytti! Kaikki pienet osaset on paikoillaan. Vauhdikkaalta vaikuttaa tämä kaveri, sen verran heitteli voltteja ultrakuvassa ja melkoisia potkuja on tuntunut jo useamman viikon ajan. Sukupuolta en lääkäriltä edes kysynyt (enkä itse ultrasta osannut katsoa...), päätettiin miehen kanssa että pidetään " hulluja" jännityksessä loppuun saakka. Vaatteita on jo vino pino sekä puna- että sinisävyisiä - itseasiassa tarvikkeita on tullut sukulaisilta ja ystäviltä niin paljon, etten aio ottaa äitiyspakkausta ollenkaan, vaikka olen jo omien lasten vauvatarvikkeet ehtinyt kaikki hävittää. Aino mikä pitää hankkia on vaunut ja nekin koitan löytää käytettynä.



Nyt täytyy palata töiden pariin!



Mimmi-74 rv 21+1

Papu oli tehnyt radikaalin päätöksen - onnea siitä! Joskus toivoisi että itselläkin olis kanttia tuollaiseen mutta nyt on vain pakko pysyä tässä..



Työmotivaation etsiminen näin loman jälkeen on yhtä tuskaa. Eilen ajattelin että syynä on maanatai kun mitään ei saanut aikaiseksi, mutta sama näkyy jatkuvan tänäänkin - mikähän tekosyy tälle päivälle olisi?! Jospa tämä tästä. Jotenkin ajatukset vaan harhailee ihan jossain muualla kuin näissä töissä.



Tässä kovasti laskeskelin ajan kulua ja mietiskelin jo tulevaa. Haaveilin pikku nyytistä ja huomasin siihen laskettuun aikaan olevan enää noin 4½ kk aikaa! Toisaalta tuo aika tuntuu piiitkältä mutta kun joulu ja kaikki pyhät ovat siinä välissä, aika menee yllättävän nopeaan. Uskomattomalta tuo tuntuu.....



Tuo hiiva kuullostaa vaivaavan melko montaa maalismasua, liekkö kovinkin yleistä odottajilla? Minulla ei ole minkäänlaista käsitystä tuosta hiivasta kun koskaan ei ole sitä itsellä ollut. Toivottavasti ei tule siis nytkään....ja toivottavasti kaikki siitä kärsivät saavat apua vaivaan.



Tänne ei mitään erityistä tänään työmotivaation katoamisen lisäksi kuulu. Syysilmaa vain tässä ikkunasta tuijottelen ja katson kelloa milloin pääsis kotiin....huoh.



Hyvää tiistai päivän jatkoa kaikille!



aupale rv 20+6

Kiitos Leanna vinkistä.



Kiva että ultrakuulumiset ovat olleet mukavia.



Papu: joo, kyllä tekevälle töitä löytyy. Niin mäkin olen aina ajatellut.



(.) Tänään pikkasen supisteli. Hippu liikkuu aktiivisesti ja taitaa oikeesti välillä venytellä oikein kunnolla. Masun läpi tuntuu jo liikkeet ja varsinkin noi venyttelyt. Pakara/selkäsärky pahenee, kohta täytyy oikeesti miettiä sitä saikkua (jos edes marraskuun jaksais sinnitellä).



Nyt laittamaan paikkoja kuntoon.



-m- ja Hippu rv 20+6

että terve vaan!

Jos mua ei joku pvä näy eikä kuulu niin tod.näk. tää kone temppuilee..modeemi näyttää että linja on auki, mutta nettiin kun yrittää niin ruutuun läpsähtää " sivua ei voi näyttää..." . Välillä aukee ihan ok, ja messenger aukee kanssa ja yhtäkkiä ei nettiin enää pääsekään, mutta linja on silti messen kautta auki - mä en tajua, mut ei kai mun tarvikkaan.



PAPU;

Onnea hurjasta päätöksestä! Vaatii jonkin verran rohkeutta sanoutua irti. Kumpa minäkin...mutta vasta ens vuonna :)



Tukivyöstä oli juttua vkonlopun pinossa. *huitoo että kaikki varmasti huomaa* menkää terveyskeskukseen ja kysykää tukivyötä lainaan fysioterapeutilta, ainakin kokeeks!! Saapi oikeen mallisen ja oikein sovitetun - meillä ainakin sai maksutta puoleks vuodeks lainaan. Ja tosiaan, kaikille se sitten ei sovi..kuten mulle, se aiheutti jonkinlaisia supistuksia ja kipua, ei hyvä. Sopis varmasti seisomatyössä oleville ainakin, mutta ton mun vyön kanssa on ihan mahdoton kyykkiä enempää, ja lypsyllä kun siltä ei voi välttyä :(



(.) oma napa voi hyvin taas..ei se ollukaan sitten flunssaa eikä virusta se eilinen, kyllä se vaan on se heinä mikä aiheutti jonkinlaista allergiaa ja siitä hengenahdistus ja tukkoisuus :( toivottavasti tää nyt ei jää pysyväks vaan häipyy sitten kun raskauskin on ohi. Muuten täytyy pistää elämänsuunnitelmat uusiks ja se ei olis kivaa se.

Eilen otin zyrtecin ennen töihin lähtöä eikä ahdistanut enää yhtään niin paljon, tänään kokeilin aamulla hengitys-suojainta ja sekin autto..iltapäivästä pitäs taas muistaa ottaa zyrtekki. Vein sen ventolinen autoon valmiiks, se on tosiaan vaan " hätätapausta" varten, eli jos pilli meinaa mennä tosiaan tukkoon ni sitte..onpahan varuilla.

Puksu potkiskelee tasasee tahtii, aina aamunavetan aikaan, päivällä, ja sitten iltasella..toki siinä välissäkin mutta enhän mä niitä kaikkia tunne..mies ei vielä tunnusta tunteneensa vatsan päältä liikkeitä vaikka mun mielestä tuntui..toisaalta kun itse tunnen ne muutenkin niin ehkä käsikin on herkempi...kai ne sitten kohta puoleen, tän vararavinnon läpi täytyykin potkia kunnolla :)



joops, tarttis mennä tekemää jotain ruoan tapasta, tai mennä käymään kaupassa..uskaltaakohan sinne mennä ettei tule ostettua herkkuja. Lihomiskammo alkaa iskeä taas kaupassakäynti-inhona. On ollu aikoja jollon en yksinäni halunnu mennä kauppaan ollenkaan kun kammosin herkkuihin sortumista - kiitos häiriöisen taustani..kun nyt vaan sais pidettyä ittensä kurissa.



Tappert ja Puksu 20+2

Pitäisi lähteä ulos, mutta keksin milloin mitäkin muuta, ettei tarvitse lähteä ulos ;) Äsken tein sämpylät kohoamaan ja ruisleipätaikinan nousemaan ja ohrarieskojakin ajattelin paistella...



Valkovuodosta/hiivasta... Minulla oli alkuvuodesta vaikea hiivatulehdus... nielussa, se tuli turhasta antibiottikuurista, ja kun lääkkeet ei muutenkaan sovi minulle + moni muukin asia ärsyttää ruuansulatusta niin elimistöä meni ihan sekaisin sitten siitä antibiootista. Silloin söin kuurin jotain lääkettä, jonka aikana ei saanut hankkiutua raskaaksi eikä sen jälkeenkään heti... Nyt kun kyselin terkkarilta asiasta, hän sanoi, että elimistö yleensä korjaa tuollaiset asiat raskausaikana itsekseen, mutta jos tuntuu epävarmalta niin esim. karpalo ja puolukka mehuna, kiisselinä tms auttaa elimistöä hiivan poistamisessa. Hän myös totesi, että runsas valkovuoto on yleistä raskausaikana ja jos se ei ala haisemaan/ häiritse itseä niin sitä on turha alkaa lääkitsemään. Hapan auttaa, piimä, jugurtti jne. mutta näissäkin pitää muistaa, että jugurttien ja muiden pitäisi olla makeuttamattomia tai vähäsokerisia, kun se sokeri " ruokkii" hiivaa. Ja kuten mummoni neuvoi, ihan vaan suoraan kohteeseen sitä puolukkaa niin pysyy happamuus kohillaan. :/ En ole kokeillut, muuten kuin suun kautta nautittuna, oireet ei vielä ole saavuttaneet sitä rajaa, jossa kokeilen kaikkea. ;P Siis valkovuodon kohdalla ei minulla ole ollut mitään isoa ongelmaa, joskus vain se nielun hiivatulehdus mietityttää, sanoivat, että sen voi tarkistaa jossain välissä, että vieläkö sitä on, että osaa sitten vauvan kanssa varoa.



Mimmille isommasta ikäerosta... meillä kun se ikäero tulee olemaan melkein 11v ja ainakin meillä se on osittain helpotus, koska isosta pojasta on jo paljon apua kotihommissa. Lisäksi tämä poika on jo muutama vuosi sitten osallistunut sukulaislasten hoitamiseen ja odottaakin vauvaa jo innolla. Saapa nähdä onko se tuleva pikkusisko/veli sitten vielä syntyessäänkin yhtä " ihana" kuin nyt kun siitä ei vielä oikein tiedetä isompia ;)

Tuttavaperheissä on myös hyviä kokemuksia hieman isommista ikäeroista.



Nyt pitäisi todellakin lähteä hieman raitista ilmaa haukkaamaan, kun sisällä olemalla saa illaksi päänsäryn. Toisaalta tuolla vesisateessa ei oikein osaa tehdä mitään järkevää, mutta ainahan nuita puuhommia riittää...



t. Punkeli rv 20 + jottain...

Sin-na vai kuka siitä takaseinämän istukasta hätäili. Ei ole kyllä mitään merkitystä istukan paikalla noihin asioihin, siis lähinnä yleensä huolta aiheuttaa etuseinässä oleva istukka, koska voi aiheuttaa vuotoja ja esim. jos kaatuu tai muuten teloisi itseään jotenkin, edessä oleva istukka vahingoittuu helpommin. Mutta muuten ei ole istukan paikalla mitään merkitystä :-)



Mahassa on tosi hiljaista taas, kuten eilenkin koko päivän. Kun pääsin kotiin, kuuntelin sillä kotidopplerilla sykkeitä, ja uskomatonta, mutta vauva jytäsi aivan TÄYSILLÄ ja ihan niin alavatsalla kuin mahdollista. En tajua että miten pieni se oikein on, kun kohtuni on kuin joku iso allas ja vauva jytää jossain sen syövereissä niin etten tunne mitään liikkeitä. Mutta tosiaan syke oli tosi korkea, taisi olla 160 tienoilla ja doppleriin kuului kovia jumpsauksia eli potki jatkuvasti. MITÄÄN en silti tuntenut. Tiedä sitten miten päin tuo tuolla oikein on..... Illalla muutama potku tuntui mahan päälle ja tänään aamulla aikaisin, mutta nyt taas hyvin hiljaista ollut koko päivän.



Eipä muuta, vointi edelleen mitä mainioin. Ensi viikon 4D ultraa odotan ja jännitän.



Sandi 20+2

Kiitos päivän piristyksestä. Toi puolukkajuttu oli hauska. Täytyykin ens kerralla mainita, kun joku valittaa hiivasta. ;DDDD



-m-

Siitäkö lienee sanontakin, että pyörii kuin puolukka piiiip:ssa...? :D :D Noh, jos joskus Todella pahaksi äityy hiiva, niin saattaahan tuotakin kokeilla sitten. Meillä kun ei puolukkaa oikein muuhun käytetä kuin vispipuuroon niin sitähän sitten on pakkasessa ihan riittämiin. :D



Minä se hokasin tossa, että eskarilaisella on syysnaamiaiset ensi viikolla ja niinpä hilpastiin kaupungille hakemaan pari kumilepakkoa, mustanpunaista sellast jännää kangasta ja mustat legginsit. Katsotaan mitä saan niistä aherrettua, kun on tässä kerrankin tätä aikaa ihan mielin määrin. :)



Nyt laitan muna-anjovis-voileipiä välipalaksi, kun mies kohta töistä kotiutuu. Outoja herkkuja.. Tämä siis oli tämän päivän himo. :)



Papu ja Hermanni

vai että puolukkaa ihan paikan päälle...kyllä mäkin niitä olen ihan sisäisesti nauttinu :D onneks ei ole kyllä hiivasta kokemusta..eikähän se ole kaikilla ollu jossain välissä, mutta toisilla vaan menee lievempänä ohi itsestään.



Kertokaahan viisaammat miks mun ei tee mieli syödä oikein mitään, oikeestaan kohta viikko on menny niin että teen ruokaa, mutta se ei maistu. Pienen annoksen syön ja sitten tökkää. Aamulla on iiiso nälkä ja leipä maistuu, mutta esim. tänään tässä päiväsellä - söin kaks leipäviipaletta ja vähän jogurttia muromyslillä, siinä lounas, muuta ei tee mieli. Illalla teen miehelle ruokaa, mutta normaaliannoksesta puolikkaan ehkä huolin, loput jää koirille. Ei oikein ole nälkä kun aamusella, ja kaikki tökkii. Joko tää kuuluu raskausjuttuihin, tai sitten mun sh alkaa herätä taas, epäilen kyllä ettei.

Vaa' allakin kävin aamusella (tosin aamupalan jälkeen), ja mun oma vaaka näytti n.1,5kg;n nousua kuukauden takaseen lukemaan, todellisuudessa varmaan 1kg tullu lisää..no, tulihan sitä edelliseen nlaan ihan tarpeeks.



*huokaus' mun tartteis lähtee anoppilaan..lupasin käydä koiruuden kanssa lenkillä ja samalla kattomassa supiloukun..ja sitte pitäs valua navetalle hoitamaan ammut, yks on vielä kipeenä ja hidastaa töitä kummasti..huomenna sitten eläintohtori saapunee vilkasemaan :(



Tappuliinikka

vatsa vaan kasvaa... minkähän kokoinen mä mahdan olla loppuvaiheessa...



töissä on aika stressaava tilanne. ollut jo monta viikkoa. välillä tuntuu, että millään ei enää jaksaisi odottaa asioiden selkeytymistä. meillä on siis yt-neuvottelut käynnissä.



tänään on ollut häntäluun alue tosi kipeä. eli istuminen ei tunnu kivalta. mistä ihmeestä tämä voi johtua... en kuitenkaan mielestäni ole sitä mihinkään lyönyt tms.



yritetään kaikki jaksaa! harmaasta ilmasta ja mahdollisista huonosti nukuitusta öistä huolimatta.



ruusunpiikki rv 21 tasan