Kuinka paljon koulumenestys korreloi älykkyyden kanssa?

Mitä korkeammalla ollaan sitä enemmän korreloi. Alakoulussa ei juuri yhtään, yläkoulussa jonkin verran, lukiossa melko paljon ja yliopistossa todella paljon

Nykyään kympit ovat kärsineet valtavan inflaation ja niitä annetaan erittäin helposti.

Vierailija kirjoitti:

Mitä korkeammalla ollaan sitä enemmän korreloi. Alakoulussa ei juuri yhtään, yläkoulussa jonkin verran, lukiossa melko paljon ja yliopistossa todella paljon

Mitataanko yliopistossa oppimista muka arvosanoilla?!?

Vierailija kirjoitti:

Mitä korkeammalla ollaan sitä enemmän korreloi. Alakoulussa ei juuri yhtään, yläkoulussa jonkin verran, lukiossa melko paljon ja yliopistossa todella paljon

Samaa mieltä muuten, mutta riippuu todella paljon yliopistoalasta. Esim. humanistisella puolella pärjää yleensä ihan hyvällä lukupäällä, joku teknillinen fysiikka on ihan eri asia.

Korreloi käänteisesti, mitä tyhmempi sitä paremmat arvosanat. Koulujärjestelmä suosii vain ulkoa oppimista, parhaiten pärjäävät siis papukaijatyylillä oppivia ulkoaopetteöijoita.

Mutta mikä sitten taas älykkyyttä on. Esim.yliopistossa työskentelee todella paljon väkeä ( professoreja), jolta sosiaalisen älykkyys puuttuu lähes kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Mutta mikä sitten taas älykkyyttä on. Esim.yliopistossa työskentelee todella paljon väkeä ( professoreja), jolta sosiaalisen älykkyys puuttuu lähes kokonaan.

Vain ja ainostaan puhdas matemaattinen älykkyys, ei mikään muu. Piste

Voi kuulkaa, Älykkyydellä ei ole YHTÄÄN MITÄÄN tekemistä koulumenestyksen kanssa. Minun lapsi on introvertti eikä ole päässyt opettajien suosioon, joten tämä näkyy arvosanoissa.

Kyllä se jonkin verran vaikuttaa, mutta huomattavasti enemmän vaikuttaa kova työ.

Yläasteelle siirryttäessä ja muutamat vuodet sen jälkeen nuori oireilee enemmän tai vähemmän murrosiän kourissa. Äly siirtyy taka-alalle, vaikka ideaalitilanteessa siitä kehittyisi motivaatioon ja oppimiseen positiivisesti vaikuttava voima. Kun nuoresta tulee nuori aikuinen ja siirtyy lukion penkille, toivottavasti äly saa ruveta korreloimaan yhä enemmän oppimisen kanssa.

Kaikilla ei äly valitettavasti saa hallitsevaa roolia koko elämänkaarenkaan aikana, koska tunne-elämän häiriöt ja muut typerät asiat vetävät mukanaan, vaikuttavat valintoihin jne.

Terveisin koko elämänsä ajan alisuoriutunut luuseri.

Vierailija kirjoitti:

Korreloi käänteisesti, mitä tyhmempi sitä paremmat arvosanat. Koulujärjestelmä suosii vain ulkoa oppimista, parhaiten pärjäävät siis papukaijatyylillä oppivia ulkoaopetteöijoita.

Ai väitätkö että ne ÄO 80 tyypit ovat kuuden L:n ylioppilaita

Vierailija kirjoitti:

Mitä korkeammalla ollaan sitä enemmän korreloi. Alakoulussa ei juuri yhtään, yläkoulussa jonkin verran, lukiossa melko paljon ja yliopistossa todella paljon

Näin ihan vaan elämänkokemuksen elikkä elämäm koulun perusteella vaikuttaisi juuri tältä. Tähän voi olla monia syitä. Ala- ja yläasteella ollaan vielä selvästi lapsia, ja kypsyysaste vaihtelee paljon. Voi olla hyvinkin älykkäitä joilla ei vielä esim. keskittymiskyky tai motivaatio ole kohdallaan eivätkä he siksi pärjää kovin kummoisesti. Motivaatioon liittyy myös se, että ala- ja yläaste on "pakkokouluja". Itse kapinoin ja vihasin koulua koko niiden ajan sen takia. Lukioon taas jo menin kuten muutkin sinne menneet omasta valinnastani ja tahdostani, jolloin olisi vähän typerää kapinoida omaa valintaa kohtaan - olisin yhtä hyvin voinut mennä työelämään vaikka kassalle istumaan jos kerran koulua niin inhosin. Ja yliopistossa kaikille on jo selvää että tämä ei ole vaan jotain haahuilu yleissivistävää juttua, vaan tästä tulee minun erikoistumiseni ja ammattini, joten paras keskittyä.

Omalla kohdalla ei ollenkaan.

Pääsin ylioppilaaksi 6,7 keskiarvolla ja C:n papereilla.

Aikuisiän palikkatesteissä työnhaussa olen aina ollut 5% parhaimpien joukossa. Puhun sujuvasti 3 kieltä suomen lisäksi ja 2 selviän arjessa vaikka koulussa parhaimmillaan todistuksessa oli 5 kielissä. En koskaan oppinut kielioppisääntöjä mutta puhun kieliopillisesti oikein.

Matematiikassa ehdot mutta edelleenkin lasken suurimman osan laskutehtävistä sujuvasti päässäni enkä tarvitse laskinta. 62v suorittamani laskutehtävät eivät ole koskaan tarvinneet derivointia eikä logaritmeja. +, -, / ja x olen selvinnyt tähän saakka. 

Työssäni olen ollut asiantuntija-kouluttaja, matka- ja tapahtumapäällikkö, myyntijohtaja, yrittäjä. Ikinä ei ole ollut vaikeuksia selvitä, kuitenkin kansainvälisissä suuryrityksissä töissä. 

Kuinkas paljon s*mppuja näkyy yliopistoissa

Vierailija kirjoitti:

Voi kuulkaa, Älykkyydellä ei ole YHTÄÄN MITÄÄN tekemistä koulumenestyksen kanssa. Minun lapsi on introvertti eikä ole päässyt opettajien suosioon, joten tämä näkyy arvosanoissa.

Sekä minä että veljeni joka nykyään on fyysikko ollaan ihan äärimmäisiä introverttejä, jopa siihen asti että jos oltaisiin nykyajan lapsia niin varmaan laitettaisiin tutkimuksiin onko nuo jotain aspergerejä tms, ja pärjäsimme erinomaisesti koulussa. Lähinnä se vaikutti johonkin käytös-numeroon tai muuhun turhaan että ei ollut sellainen mukava sosiaalinen iloinen persoona vaan sulkeutunut ääri-introvertti. Mutta jos nyt vaikka matematiikan kokeessa on laskenut ne kaikki oikein, niin ei ne opettajat ala tulosta vääristelemään koska oppilaan olemus ei miellytä. 

Vierailija kirjoitti:

Voi kuulkaa, Älykkyydellä ei ole YHTÄÄN MITÄÄN tekemistä koulumenestyksen kanssa. Minun lapsi on introvertti eikä ole päässyt opettajien suosioon, joten tämä näkyy arvosanoissa.

Minun lapsen on pakko olla älykkö. Jos minun lapsi ei pärjää älykkäät eivät pärjää.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään kympit ovat kärsineet valtavan inflaation ja niitä annetaan erittäin helposti.

Samaa mieltä. Entinen 9 on nykyinen kymppi.

ysillä välttävä 5, kauppiksen ekalla samasta aineesta kiitettävä 5, kyse oli tahdosta, ei älystä

uskon silti, että älykkäämmät saavat keskimäärin selvästi parempia numeroita koulussa

Vierailija kirjoitti:

Voi kuulkaa, Älykkyydellä ei ole YHTÄÄN MITÄÄN tekemistä koulumenestyksen kanssa. Minun lapsi on introvertti eikä ole päässyt opettajien suosioon, joten tämä näkyy arvosanoissa.

Ei oppilaan pärstäkerroin vaikuta vaan aktiivisuus tunneilla, ja sekin vaikuttaa vain sen verran pyöristyykö loppuarvosana ylös vai alas.

Puolet ikäluokasta menee ammattikouluun ja puolet lukioon. Puolella on ÄO yli sata ja puolella alle. Hmm