Lue keskustelun säännöt.
Mikä pointti on täydellisen vaikeilla kirjoilla?
05.08.2022 |
Siis kirjat jotka on täydellisen vaikeita ymmärtää?
Luin kirjan Faust 1. Se oli vähän "50/50", eli puolet siitä kirjasta oli täydellistä fantastista upeeta mahtavaa eli todellakin lukemisen arvoista melkein parasta mitä olen elämässäni kokenut, melkein ihaninta mitä olen elämässäni elänyt. Ja toinen puolisko siitä kirjasta menikin sitten täysin ohi, en tajunnut hölkäsen pöläystäkään, ei mitään aavistusta mistä siinä oli kyse. Ja sitten luin kirjan Fausta 2 ja se oli ihan "0/100" eli siinä kirjassa ei ollut mitään antoisaa vaan kaikki meni yli hilseen!
Ja kun googlaan "maailman vaikeimpia kirjoja" niin mitkään hakutulokset ei edes mainitse Faustia! Eli tosi monet kirjat on vielä vaikeampia tajuta kuin Faust! Esim google ehdottaa James Joycen kirjaa Odysseys/Ulysses. No en kyllä varmana meinaa edes yrittää sitä kirjaa, en meinaa lukea siitä sanaakaan, koska sanaakaan en ymmärtäisi.
Eli: mikä pointti on kirjoilla joita kukaan ei voi ymmärtää?
Kommentit (9)
No tuskin se kirjailija on miettinyt sitä niin, että sillä pitäisi olla joku ihmeempi pointti. On kirjoittanut mitä on halunnut kirjoittaa, ja jos kerran teos on noussut maailmanmaineeseen niin kyllä sillä silloin monellekin ihmiselle on jotain annettavaa.
Mä olen tuon Ulyssesin lukenut. Aivan upeaa tajunnanvirtaa minusta. Ja hienoa kun lähes joka lause on viittaus johonkin: tieteeseen, kulttuuriin, historiaan jne. Onhan se tavallaan raskas lukea, ei sitä ahmi kuten seikkailuromaania, mutta myös älyllisesti stimuloiva ja erilainen kokemus. Ei se vaikeaa ole, kunhan antaa mennä, menee tajunnanvirran mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PS. AP jatkaa...
Onko noiden vaikeiden kirjojen pointti vain se mitä minä koin lukiessani kirjaa Faust 2, eli se että kirjojen lukija väsyy, masentuu, ei jaksa enää yhtään mitään, menettää kaiken elämänhalun, saa päänsäryn, vain lojuu paikallaan kuin aivoton vihannes, kokee itsensä tyhmäksi, aivan uskomattoman tyhmäksi, eikä halua enää ikinä lukea yhtään mitään vaan tahtoo polttaa kaikki maailman kirjat roviolla? Eli onko vaikeimmat kirjat kirjoitettu vain jotta kaiken maailman nat sit yms saisivat lisää kannatusta?
Vierailija kirjoitti:
PS. AP jatkaa...
Onko noiden vaikeiden kirjojen pointti vain se mitä minä koin lukiessani kirjaa Faust 2, eli se että kirjojen lukija väsyy, masentuu, ei jaksa enää yhtään mitään, menettää kaiken elämänhalun, saa päänsäryn, vain lojuu paikallaan kuin aivoton vihannes, kokee itsensä tyhmäksi, aivan uskomattoman tyhmäksi, eikä halua enää ikinä lukea yhtään mitään vaan tahtoo polttaa kaikki maailman kirjat roviolla? Eli onko vaikeimmat kirjat kirjoitettu vain jotta kaiken maailman nat sit yms saisivat lisää kannatusta?
Tuskin... Mutta miksi ihmeessä luit sen jos tuolta tuntui? Oliko se pakollista jossain? Muussa tapauksessa useimmat laittaisivat vaan kirjan pois jos ei mitään hyvää vaan ainoastaan saa päänsäryn ja masentaa.
Vierailija kirjoitti:
No tuskin se kirjailija on miettinyt sitä niin, että sillä pitäisi olla joku ihmeempi pointti. On kirjoittanut mitä on halunnut kirjoittaa, ja jos kerran teos on noussut maailmanmaineeseen niin kyllä sillä silloin monellekin ihmiselle on jotain annettavaa.
Mä olen tuon Ulyssesin lukenut. Aivan upeaa tajunnanvirtaa minusta. Ja hienoa kun lähes joka lause on viittaus johonkin: tieteeseen, kulttuuriin, historiaan jne. Onhan se tavallaan raskas lukea, ei sitä ahmi kuten seikkailuromaania, mutta myös älyllisesti stimuloiva ja erilainen kokemus. Ei se vaikeaa ole, kunhan antaa mennä, menee tajunnanvirran mukana.
Tuo että on monelle ihmiselle jotain annettavaa. Sitä mä just pohdinkin myös. Koska ymmärrän että kaikenmaailman hommeleilla on arvoa niiden hommeleiden erityisosaajille. Eli vaikeimmilla kirjoilla on arvoa kirjallisuusalan erityisosaajille, siis mille lie kirjallisuustutkijoille, historioitsijoille, kielitieteilijöille,... on tosi hienoa ja ihmiskunnalle korvaamattoman arvokasta että tuollaisia extreemejä tieteenaloja pidetään hengissä, se on "tieteiden biodiversiteettiä". Samoin kuin on arvokasta että me pidetään hengissä lapamatoa, kurkkumätää, lintuinfluenssavirusta,... säilytetään ne edes jossain laboratoriossa vaikka ne kaikkialta muualta halutaan tuhota, koska niillä on arvoa tieteelle ja ylipäänsä kaiken olemassaolevan monimuotoisuudelle. Mutta niin... sinä sanot että kun on noussut maailmanmaineeseen niin niillä on arvoa myös monille muille ihmisille eikä vain tieteilijöille. Sitä arvoa minä tässä ihmettelen, siksi minä tämän aloituksen loin, sitä arvoa minun on niin vaikea nähdä, koska kun itse luen jotain tosi vaikeaa niin minulla vain silmissä sumenee ja pään sisällä raivoaa!
Tuo miten kuvailet Ulyssesin lukemista. Huh, aika outoa suorastaan miten kuvailet, tsiisus! Sinä saat sen kuulemaan liiankin helpolta. Ihan vain "tavallaan raskas", ja sitä "ei voi ahmia". Kuulostaa ihan Raamatulta tai siis tarkemmin Vanhalta Testamentilta. Siinäkään ei tavallaan ole mitään "vaikeaa", vaan kaikki siinä on vain RASKASTA, tosi raskasta, joten pitää lukea vain vähän kerrallaan. Vanhassa testamentissa ei ole yhtään mitään vaikeaselkoista, mutta se on ihan pakko lukea pieninä pätkinä koska muutoin tulee raskauden aiheuttama ylikuormitus aivoihin ja sitten ei jaksa enää mitään.
t. aloittaja ap ap kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuskin se kirjailija on miettinyt sitä niin, että sillä pitäisi olla joku ihmeempi pointti. On kirjoittanut mitä on halunnut kirjoittaa, ja jos kerran teos on noussut maailmanmaineeseen niin kyllä sillä silloin monellekin ihmiselle on jotain annettavaa.
Mä olen tuon Ulyssesin lukenut. Aivan upeaa tajunnanvirtaa minusta. Ja hienoa kun lähes joka lause on viittaus johonkin: tieteeseen, kulttuuriin, historiaan jne. Onhan se tavallaan raskas lukea, ei sitä ahmi kuten seikkailuromaania, mutta myös älyllisesti stimuloiva ja erilainen kokemus. Ei se vaikeaa ole, kunhan antaa mennä, menee tajunnanvirran mukana.
Tuo että on monelle ihmiselle jotain annettavaa. Sitä mä just pohdinkin myös. Koska ymmärrän että kaikenmaailman hommeleilla on arvoa niiden hommeleiden erityisosaajille. Eli vaikeimmilla kirjoilla on arvoa kirjallisuusalan erityisosaajille, siis mille lie kirjallisuustutkijoille, historioitsijoille, kielitieteilijöille,... on tosi hienoa ja ihmiskunnalle korvaamattoman arvokasta että tuollaisia extreemejä tieteenaloja pidetään hengissä, se on "tieteiden biodiversiteettiä". Samoin kuin on arvokasta että me pidetään hengissä lapamatoa, kurkkumätää, lintuinfluenssavirusta,... säilytetään ne edes jossain laboratoriossa vaikka ne kaikkialta muualta halutaan tuhota, koska niillä on arvoa tieteelle ja ylipäänsä kaiken olemassaolevan monimuotoisuudelle. Mutta niin... sinä sanot että kun on noussut maailmanmaineeseen niin niillä on arvoa myös monille muille ihmisille eikä vain tieteilijöille. Sitä arvoa minä tässä ihmettelen, siksi minä tämän aloituksen loin, sitä arvoa minun on niin vaikea nähdä, koska kun itse luen jotain tosi vaikeaa niin minulla vain silmissä sumenee ja pään sisällä raivoaa!
Tuo miten kuvailet Ulyssesin lukemista. Huh, aika outoa suorastaan miten kuvailet, tsiisus! Sinä saat sen kuulemaan liiankin helpolta. Ihan vain "tavallaan raskas", ja sitä "ei voi ahmia". Kuulostaa ihan Raamatulta tai siis tarkemmin Vanhalta Testamentilta. Siinäkään ei tavallaan ole mitään "vaikeaa", vaan kaikki siinä on vain RASKASTA, tosi raskasta, joten pitää lukea vain vähän kerrallaan. Vanhassa testamentissa ei ole yhtään mitään vaikeaselkoista, mutta se on ihan pakko lukea pieninä pätkinä koska muutoin tulee raskauden aiheuttama ylikuormitus aivoihin ja sitten ei jaksa enää mitään.
En sano että todellakaan on arvoa kaikille. Ei nuo minusta mitään sellaista ole, jotka jokaisen pitäisi yleissivistyksen takia lukea. Joku yllä sanoi hyvin että ne on ikään kuin älypelejä. Rumasti voisi sanoa monesta tuon genren kirjasta, että ne ovat intellektuaalista runkkausta :D Mutta kun on ihmisiä jotka nauttii sellaisesta, itsekin tunnustan. Oi että mikä ilo kun huomaan vaikka että haa, tämä selvästi viittaa antiikin Kreikan siihen ja siihen taruun ja sitä suurempi tyydytys mitä vähemmän tunnettu taru on kyseessä. Ei kaikki nauti sellaisesta ollenkaan ja se on ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
PS. AP jatkaa...
Onko noiden vaikeiden kirjojen pointti vain se mitä minä koin lukiessani kirjaa Faust 2, eli se että kirjojen lukija väsyy, masentuu, ei jaksa enää yhtään mitään, menettää kaiken elämänhalun, saa päänsäryn, vain lojuu paikallaan kuin aivoton vihannes, kokee itsensä tyhmäksi, aivan uskomattoman tyhmäksi, eikä halua enää ikinä lukea yhtään mitään vaan tahtoo polttaa kaikki maailman kirjat roviolla? Eli onko vaikeimmat kirjat kirjoitettu vain jotta kaiken maailman nat sit yms saisivat lisää kannatusta?
Tuskin... Mutta miksi ihmeessä luit sen jos tuolta tuntui? Oliko se pakollista jossain? Muussa tapauksessa useimmat laittaisivat vaan kirjan pois jos ei mitään hyvää vaan ainoastaan saa päänsäryn ja masentaa.
Niin, mutta minä en ole "useimmat". Kun luin tuon Faust 2 kirjan niin olin nuori. Silloin minä olin luonteeltani viallinen ainakin kahdella tapaa, ja siksi luin tuon kirjan loppuun:
1. Ajattelin että kun jotain olin aloittanut niin jatkan sen loppuun. En osannut jättää kesken, minulta puuttui kyky keskeyttämiseen.
2. Olin tyhmä! Tosi tyhmä! Kun olin lukenut ehkä 50 sivua niin aivoni olivat aivan puuroa höttöä mössöä ja koko elämäni oli pelkkää harmaata. Siinä vaiheessa fiksu ihminen olisi tajunnut jättää kesken, fiksu ihminen olisi tajunnut että ei se enää paremmaksi muutu. Minä en tajunnut. Minä ajattelin vielä kaikki loput 400tms sivua että "kyllä se vielä muuksi muuttuu, kyllä tämä vielä tästä, ehkä vielä ymmärrän jotain, ehkä jos vielä jatkan lukemista niin vielä ymmärrän jotain, ehkä tämä ei ole aivan loppuun asti aivan käsittämätöntä vaan kunhan tarpeeksi kauan jaksan niin kyllä minä tämän vielä opin, pian minä tämän hahmotan, kyllä tämä tästä vielä helpottuu, kyllä tämä tästä vielä, kyllä tämä tästä vielä,..." Niin. Joku sanoisi että tuo oli positiivista sitkeyttä, sinnikkyyttä, sisukkuutta, kärsivällisyyttä, periksiantamattomuutta, upea sankarisuoritus, jaksamista voimien äärimailla, hyvä minä! Mutta ei, tuo oli ihan vain negatiivista tyhmyyttä. Tyhmät ei tajua lopettaa ajoissa.
Taiteessa se on niin ettei kaikki vaan resonoi kaikille. Yleisesti ottaen paljon tehdään sellaistakin että pitäisi olla laaja tietopohja joistain asioista ja ilman sitä ei ole mahdollista ymmärtää. Sen takia varmaan tulee haukkuja siitä elitistisyydestä joillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niitä ei ole tarkoitettu sinun kaltaisillesi ihmisille.
Ei ole olemassa sellaista kirjaa, joka olisi ihan kaikkien lukijoiden mielestä hyvä kirja. Nekin kirjat, joiden lukemisesta sinä nautit, ovat jonkun toisen mielestä tylsiä, eikä niitä jaksa edes loppuun asti lukea.
Kyllä niitä jotkut ymmärtää. Niitä ei ole tarkoitettu sellaiseksi kevyeksi iltalukemiseksi vaan enemmän älypeleiksi. Itse en tykkää niistä, koska en jaksa ratkoa mitään mysteeriä samalla kun luen.